Laihdutin miehen takia. Nyt parisuhde toimii...

Mitä sitten jos on huono itsetunto? En Mä voi sille mitään että laajojen elämänkokemusten seurauksena mulle on muodostunut sellainen

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että hyvä! Se kannatti. Täällä jotkut ihmettelee, miksi miehen takia. No minäpä kerron. Nyt mies ihailee sinua, antaa hyvää seksiä sinulle, on iloisempi seurassasi. On valmis tekemään nyt myös sinun takiasi asioita. Näin se elämä menee.

En haluaisi olla pessimisti. Mutta kylmän viilesäti kysyn, että miksi se mies toimisi noin? - Jos mies on oikeasti rakastanut kumppaniaan on ihaillut hän ihaillut kumppaniaan kiloista välittämättä. - Toisen isompi ulkoinen muutos voi saada myös toisen hämilleen ja jopa hieman pelokkaaksi; yksinkertaistaen "laihduttaako" hän seuraavaksi minutkin pois elämästään. - Näytänkö minä hänen silmissään vielä yhtä hyvältä? - pitääkö minunkin laihtua? Tai muuttua myös jotenkin ,että kelpaan ja tulen hyväksytyksi edelleen?  Entä jos en onnistu laihduttamaan? Entä jos hän haluaakin minuun jotain muunlaista muutosta? On harhaluulo, että kaikki hoikat ja hyväkuntoiset ovat iloisisia ja erityisen reippaita.

Pitäiskö osata olla iloisempi? -Varmaan, ehkä niin mutta kuinka olla ettei näyttäisi että teeskentelee. "Iloisuus" on vaintoisinaan vähän raskasta ja vielä raskaampaa, jos toinen odottaa muutosta. Miksei sitä voisi jatkaa vain niinkuin ennen.  

Sinun mielestäsi on siis turvallisempaa, kun molemmat on ylipainoisia pullanmussuttajia, niin kumpikin tuntee olonsa turvalliseksi kotisohvalla maatessaan. Kukin tyylillään.

Ei vaan vastustan ajatusta siitä, että odottaa, jotain sellaista mitä ei voi toiselta mitenkään erityisesti vaatia, tai edellyttää.  En sitä paitsi tiedä minkä kokoinen tai näköinen AP:n kumppani on. - Voihan olla, että on ja on ollut jo kauan sitten itse erinomaisessa kunnossa ja AP aatellut, että laihduttamalla hän "varmistaa"  tulevansa hyväksytyksi. Mutta entä jos kumppani on pitänyt AP.sta juuri sellaisena kuin hän on kaikkine mahd. kiloineen.

 Tai entä, jos kumppani on onnistunut olemaan timmissä kunnossa omalla tavallaan, niin odottaako Ap hänen jakavan tämän nyt yhdessä hänen kanssaan. Esimerkiksi kumppani on vaikka tykkää käydä yksin ja nimenomaan yksin liikkumassa, koska se on tarjonnut pakopaikan kaikesta muusta; osa mesitä kun haluaa olla toisnaan myös ihan "omien juttujen" parissa, - niin tunkeeko Ap nyt kumppaninsa mukaan, vai pettyykä entistä pahemmin, jollei jostain syystä pääsekään mukaan? 

Tai odottaako AP kumppaniltaan, jonkinlaista muuta muutosta. - Kuten vaikka, että hän lähtisi erilaisiin kulttuuri rientoihin hänen kanssaan nyt aktiivisemmin... 

Oli kumppani minkälainen tahansa, niin minusta on huono lähtökohta jos olettaa, että kun itse muuttuu, niin toisen täytyisi muuttua jotenkin. Jos itse lakkaa juomasta kokonaan, niin en voi vaatia sitä toiselta, voin vain toivoa mahd. sitä. Samoin jos itse lakkaa syömästä herkkuja, niin en voi vaatia, että myös toisen pitäisi, tai jos itse lopetan suklaan syönnin -niin en voisi vaatia, että tästä hyvästä toisen täytyisi kiinostua suunnitelemaan yhteistä matkaa, tai vaikka uutta kotia,   Toki voin ja saan toivoa, että toinen muuttuiisi myös tai tekisi, niin mutta kuitenkin ainoastaan ja  vain itseä ja omia tapoja voi muuttaa. 

Toisen innostavalla ja kannustavalla esimerkillä on kyllä iso voima. En usko, että välttämättä paras parisuhde on sellainen jossa on kaksi ääripäätä. Mutta kukin tyylillään    

Ai, parisuhde "toimii", kun toinen panostaa ja toinen vastapainoksi sitten on panostamatta? Vai mitä se mies nyt on sinun hyväksesi tehnyt, kun ei ainakaan sulata omia läskejään? Veikkaan, että se on jotain todella vähäistä, kun kuulostaa noin muuten kusipäältä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, sehän meni sitten hyvin. Ja mies ilmeisesti nyt sitten hankkii lihaksia sua varten?

Hyi vittu naiset on vastenmielisiä. Normaalipainon pointti on terveys. Lihakset taas on vaan jotain outoa fantasiaa, että omalla miehellä on enemmän valtaa kuin toisen miehellä. Ei jumalauta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varo, ettet vaan laihdu liikaa, vaikkapa sairauden takia. Mies lähtee muuten. Ylipäätään sairastumista pitää yrittää välttää, koska muuten mies vaihtaa sut.

Juuri niin! Toivottavasti et ikinä sairastu vakavammin, koska luultavasti mies hylkää saman tien! Joten enpä kuvittelisi vanhentuvani tuollaisen pinnallisen "rakkauden" kanssa...

Okei, eli automaattisesti se että jonkun silmää miellyttää sopusuhtaisuus tarkoittaa että on pinnallinen ihminen joka ei osaa rakastaa? :D nämä jotka pitävät pullukoista ovat parempia ihmisiä? Okei.. Entäs jos pitää blondeista? Onko niille joku määritelmä?