Kuka on sinun elämäsi tärkein henkilö?
Itselläni se on mieheni.
Lähinnä siksi, koska häneltä olen saanut elämääni sen rakkauden, jota olen kaikki nämä vuodet kaivannut. Lisäksi hän on ainoa ihminen maailmassa, jonka seurassa voin olla täysin oma itseni. Rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta. <3
Laittakaa ihmeessä muutkin perusteluja.
Kommentit (25)
Lapsi. Parasta mitä oon koskaan "tehnyt" ja on vielä hyvä tyyppi.
Esikoinen tai äiti.Kuopus liiam nuori.
Oma poikani vaikka aikuinen jo onkin.
2-vuotias (ainoa) lapseni. Tekisin mitä vain hänen puolestaan.
Lapsi ja sitä ennen vaari joka kuoli aivan liian aikaisin ja hyvä kuntoisena,iso vahva viisas sodankäynyt mies.
Jäämies antarktiksella. Se on tärkein minulle. Jää sulaa ja hän herää henkiin siitä. Tämä henkilö on tärkeä minulle jos häntä on.
Tärkeimpiä ovat lapset, vaikka täysi-ikäisiä jo ovat. Nykyelämän keskipiste, tuki, turva ja rakkaus on nykyinen mies.
Aikuinen lapseni. Minusta se on itsestäänselvää, äidinrakkaus on vahvempaa kuin mikään muu rakkaus.
Oma puoliso ja lapsi. Nyt ajan saatossa tähän on tullut myös syvällisempi ymmärrys, että vaikka minulle lapseni on tärkein/tärkeimpiä ihmisiä, niin hänelle tärkeimpiä ovat aikanaan omat lapset ja puoliso. Suhde meihin vanhempiin tulee muuttumaan radikaalisti, ja niinhän sen kuulukin mennä. Minun tehtävä on olla tukena, mutta hankkia myös itselleni muuta elämän tarkoitusta ja merkitystä.
Tämän tajuaminen ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, mitä olen seurannut lähi- ja ystäväpiiriä.
En tiedä. Miestäni en enää rakasta, lapsia ei ole ja äitiin ja isään minulla on aina ollut huonot välit.
En osaa sanoa, jaan todella paljon positiivisia tunteita suurelle joukolle ihmisiä, mutta ei kukaan heistä mitenkään erityisesti yli muiden ole. Enkä itseänikään arvosta niin paljoa että minut sanoisin. Samapa tuo toisaalta
Minä itse, tietenkin.
Mieheni.
Paras ystäväni.
Lapseni.
Ei muita.
Lapsi eläköön omaa elämäänsä, minun tehtävä on valmentaa ja saattaa matkaan maailmalle, ei jäädä roikkumaan painolastina.
Jumala. Hänen armostaan minä elän, en kuitenkaan minä, vaan Kristus minussa.
Lapseni, tietysti. Kenenkään muun puolesta tuskin kuolisin. Niin äärettömän rakas ja lisäksi aivan mahtava tyyppi. Toivon että olemme läheisiä vielä sittenkin, kun lapsi on aikuinen.
6-vuotias poikani. Äskettäin menetin erossa elämäni rakkauden, naisen joka oli lähes yhtä tärkeä.
No minähän se olen nyt kun äitiäkään ei enää ole.