Haluasin seksittömän parisuhteen naisen kanssa

Jatkan vielä, että voitaisiin käydä leffassa (katsomassa muutakin kuin actonia), jakaa arjen ilot ja huolet, kokkailla ja kokeilla uusia reseptejä, herkutella kun siltä tuntuu, matkustella, käydä museoissa, näyttelyissä, puutarhoissa, lenkillä luontoa ihmetellen (miehiä kun yleensä kiinnostaa enemmän  sellainen "suoritus" verenmaku suussa). Kääriytyä joskus peittoihin ja katsoa jotain sarjaa koko päivä putkeen. Käytäisiin  joksus shoppailemassa (käyttövarat huomioiden). Naurettaisiin tihkahtuakseen hömöille jutuille, joista miehet saavat harvemmin kiinni. Oltaisiin siis tietyllä tavalla ystäviä, mutta silti jotakin enemmän.

Jos et halua seksiä, olet ilmeisesti aseksuaali. Koetko kuitenkin ihastumisen tunteita, ja kohdistuvatko tunteesi miehiin vai naisiin? Etsitkö ystävyyttä vai seksitöntä parisuhdetta?

2 jatkaa: sori, sanoitkin jo otsikossa, mitä haluat.

Etsin lähinnä kumppanuutta ja läheisyyttä. Minulla on ollut "villeinä vuosinani" montakin kiihkeää seksisuhdetta, joista nautin. Naisten kanssa en ole ollut sillä tavalla, mutta olen toki hyväillyt ja sekä suudellut (enkä siitä saanut mitään kiksejä). Nykyään vaan tuntuu, että seksihaluja ei enää ole juurikaan sukupuolesta riippumatta. Parisuhteet miesten kanssa ovat olleet monilta osin pettymyksiä ja olen tuntenut itseni todella yksinäiseksi.

Mä en tuu toimeen miesten kanssa, mulla ei oo koskaan ollu mieskaveria enkä siis oo ikinä seurustellu. En ymmärrä missä vika, miehet tuntuu jotekin välttelevän mua, esim samassa talossa asuvat miespuoliset naapurit ei ikinä tervehdi mua ja yliopistolla mua katotaan aina jotenkin huvittuneesti ja jos vaikka kysyn vieressä istuvalta pojalta, että millä sivulla ollaan menossa, niin saan vaan pelästyneen vilkaisun ja ei vastausta. On osa naisistakin vittumaisia, mutta enemmän niistä löytyy kohteliaita. Jos aukasen oven niin kiitetään mutt miehet vaan kattoo vittuuntuneena tai sanotaan ett mee sä nyt vaan. En tajua, oon mielestäni ihan normaalin näkönen ja anteeksi ilkeyteni mutta moni ruma naistuttuni on seurustellut jo jostain 16veestä lähtien ja nyt parinkympin jälkeen osa on saanut lapsia yms. Ja nytkin koulussa niillä rumillakin naisilla on mieskavereita, mutta mua vaan vältellään ja juostaan pakoon jos pelätään ett joutuu mun pariksi harjotustöissä.

Eli miehet ei tykkää musta ja mäkin oon aina kokenu oloni vaivaantuneeks miesten kanssa. Lesboilu ei kiinnosta mutta oon ajatellu usein että voisin kyllä viettää loppuelämäni jonkun samallatavoin ajattelevan naisen kanssa, eli suhde ilman seksuaalista kanssakäymistä. Oikeestaan en kaipaa mitään kosketusta, eli joku kämppissuhdehan se sitten olis, mutta ihan hyvältä kuulostais, tuntuis turvallisemmalta asua jonkun kanssa ja että ois joku jolle vois kertoa päivän tapahtumista.

No vittu mikä estää? Helvetin ämmät osaa muuta kuin haaveilla ja haahuilla läpi elämän. Pitääkö mun tuoda sulle joku akka sinne vai mitä häh?

Vierailija kirjoitti:

No vittu mikä estää? Helvetin ämmät osaa muuta kuin haaveilla ja haahuilla läpi elämän. Pitääkö mun tuoda sulle joku akka sinne vai mitä häh?

XDDDD

Vierailija kirjoitti:

No vittu mikä estää? Helvetin ämmät osaa muuta kuin haaveilla ja haahuilla läpi elämän. Pitääkö mun tuoda sulle joku akka sinne vai mitä häh?

Estää ainakin se seikka, että harvempi nainen olisi tuohon minun mieleiseeni järjestelyyn tyytyväinen. Ja pitäisi löytyä myös tietynlainen yhteisymmärrys, huumori ja "kemiakin", jotta voisi sitä läheisyyttäkin olla.

Tuli mieleen, että olenko aina ollut sitten aseksuaalisuuteen taipuvainen vai voiko se tulla esiin näin varttuneemmalla iällä? Kuten sanottu, nautin muusta kosketuksesta ja läheisyydestä... En tiedä miten edetä. Niin ja olen tällä hetkelläkin avoliitossa miehen kanssa, jota kuitenkin rakastan.

Ap.

Haaveilen myös välillä parisuhteesta naisen kanssa. Se voisi olla todella ihanaa.  Mutta minun esteeni on, että vaikka voin helposti ihastua naisiin ja pidän heitä seksikkäinä ja kiihottavina, niin en silti saa seksistä naisen kanssa samanlaista mielihyvää kuin miesten kanssa. :D Se seikka estää siis suhteen naisen kanssa. Pidän itseäni kuitenkin bi-seksuaalina ja voisin harrastaa seksiä naisen kanssa, mutta en pystyisi kokonaan luopumaan heteroseksistä.

No niih...jokaisella on omat henkilökohtaiset haaveensa...

Ikäsi? Veikkaan, että 40+... seksistä tulee iänmyötä vähemmän kiinnostavaa,masturbointi on kivempaa ja nopeempaa :)

Pitääkö sitä nyt heti asennoitua niin, että kuutahan tässä ulvotaan, ja ihan itse? Olen itse niin tuskastunut hellyyden puutteeseen miessuhteissa, että lähtisin kiljuen tuollaiseen suhteeseen. Mahdollisesti pitäisi hiukan miettiä, josko ajan oloon nousisi seksikin mieleen niin että sitä pitäisi sitten ehkä harrastaa joskus ja jouluna muualla. Mutta siis, minä pidän sinua edelläkävijänä.

Tai siis, eiköhän tuollaisia suhteita ole maailma täynnään. Ei vain huudella asiasta, koska lepakkopilkkaa ei ole kaivattu.

Mikä minua eniten nyppii tällä hetkellä: mies teeskentelee, ettei tiedä tai ymmärrä, mitä häneltä tarvitsisin. Kuitenkin sen kauniin kerran kun tuo tarvitsisi minulta apua tai tajuaa olevansa velkaa anteeksipyynnön, johon ei halua alentua, niin pussaa minua niskaan tavalla, joka paljastaa hänen tietävän tasan tarkkaan, mitä toivon. Sitä loukkaavampaa se sitten sen yhyren kerran on. En tiedä onko tämä poikkeuksellisen pihi mies vaiko vain tavallista lahjakkaampi lukemaan ajatuksia, mutta ainahan se on tuota samaa työnvälttelyä ollut, oli syy sitten laiskuus tai ankeus. Vaikka olen kuvitellut olleeni suhteissa niiden fiksumpien yksilöiden kanssa.

up

Miksi et vain etsi ystävää kenen kanssa olla läheinen? Miksi sen pitäisi olla parisuhde?