Lue keskustelun säännöt.
MITTAKAAVAETU, mitä se tarkoittaa??
17.01.2017 |
Economies of scale/mittakaavaetu, mitä se tarkoittaa??? Sekä mitä tarkoittaa units of output eli tuotosyksikkö?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
No sitä että kilo nakkeja on kilohinnaltaan halvempi kuin puoli kiloa.
Kerrankin hyvä pätkä rautalankaa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostat/tuotat isoja määriä halvemmalla yksikkökustannuksella =economies of scale
Tuotosyksikkö= Yksi kappale tuotettavaa hyödykettä?
Vierailija kirjoitti:
No sitä että kilo nakkeja on kilohinnaltaan halvempi kuin puoli kiloa.
Miksi näin on??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä että kilo nakkeja on kilohinnaltaan halvempi kuin puoli kiloa.
Miksi näin on??
No kun esim. raaka-aineet on halvempia ostettuna isoina määrinä (tukkualennukset), liukuhihna tuottaa isoja määriä halvemmalla kuin yksi makkarantekijä käsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä että kilo nakkeja on kilohinnaltaan halvempi kuin puoli kiloa.
Miksi näin on??
Pakkausmateriaali ja käsittely maksavat.
Lisäksi pienemmän erän ostava on valmis maksamaan suurempaa kilohintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makkaratehdas liukuhihnoineen maksaa miljoonan.
Jos valmistat satatuhatta makkaraa niin yhden hinnaksi tulee 10e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Jos valmistat kymmenen miljoonaa niin hinnaksi tulee 0.1e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Vierailija kirjoitti:
Makkaratehdas liukuhihnoineen maksaa miljoonan.
Jos valmistat satatuhatta makkaraa niin yhden hinnaksi tulee 10e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Jos valmistat kymmenen miljoonaa niin hinnaksi tulee 0.1e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Mä en vaan ymmärrä miksi näin on. Miksi on kannattavampaa tuottaa enemmän??? Silloinhan tarvitaan enemmän ainesosia ja työpanoksia. Miksi se vaikuttaa hintaan alentavasti tuottaa enemmän??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makkaratehdas liukuhihnoineen maksaa miljoonan.
Jos valmistat satatuhatta makkaraa niin yhden hinnaksi tulee 10e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Jos valmistat kymmenen miljoonaa niin hinnaksi tulee 0.1e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Mä en vaan ymmärrä miksi näin on. Miksi on kannattavampaa tuottaa enemmän??? Silloinhan tarvitaan enemmän ainesosia ja työpanoksia. Miksi se vaikuttaa hintaan alentavasti tuottaa enemmän??
Makkaratehdas on hyva esimerkki paaomavaltaisesta valmistusliiketoiminnasta jossa kiinteiden kulujen osuus lopputuotteesta on huomattava muuttuviin kustannuksiin verrattuna. Joku kemianteollisuus on varmasti ihan omassa sfaarissaan tassa vertailussa, kun taas mittatilauksena tehtava erikoisvalineiden tuotanto on taas ihan erilainen esimerkki.
Se tarkoittaa mm. seuraavaa:
- sinkulla kuluu aikaa suhteessa enemmän kodinhoitoon kuin parisuhteellisella
- jos yhden ihmisen tiskien tiskaamiseen kuluu 5 minuuttia, niin viiden ihmisen tiskien tiskaamiseen ei kulu 25 (=5 x 5) minuuttia, vaan kymmenen.
Tämä siksi, että kattiloita on sama määrä (vaikka ne jälkimmäisessä tapauksessa voivat olla suurempia), veden laskemiseen altaisiin kuluu sama aika, samion niiden poislaskemiseen ja tiskipöydän kuivaamiseen jne.
Jos jokainen minuutti olisi rahaa, se tarkoittaisi, että koska kiinteät kustannukset eivät kasva tuotannon määrän kasvaessa, kokonaiskustannukset pienenevät suhteessa kokonaistuotokseen, eli tuotettua ysikköä kohti ne laskevat. OIkeassa elämässä täysin kiinteitä kustannuksia ei oikeastaan, mutta muuttuvat kustannukset reagoivat eri tavoin tuotannon määrän muutoksiin. Vaikutus on luonnollisesti sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makkaratehdas liukuhihnoineen maksaa miljoonan.
Jos valmistat satatuhatta makkaraa niin yhden hinnaksi tulee 10e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Jos valmistat kymmenen miljoonaa niin hinnaksi tulee 0.1e+makkaran ainesosat ja työpanos.
Mä en vaan ymmärrä miksi näin on. Miksi on kannattavampaa tuottaa enemmän??? Silloinhan tarvitaan enemmän ainesosia ja työpanoksia. Miksi se vaikuttaa hintaan alentavasti tuottaa enemmän??
Kustannukset per tuote jäävät pienemmiksi mitä enemmän tehdään kerralla.
Uskomatonta, miten paljon kirjoitusvirheitä sain tuohon teksiin. Yritetäänpä uudelleen:
Se tarkoittaa mm. seuraavaa:
- sinkulla kuluu aikaa suhteessa enemmän kodinhoitoon kuin parisuhteellisella
- jos yhden ihmisen tiskien tiskaamiseen kuluu 5 minuuttia, niin viiden ihmisen tiskien tiskaamiseen ei kulu 25 (=5 x 5) minuuttia, vaan kymmenen.
Tämä siksi, että kattiloita on sama määrä (vaikka ne jälkimmäisessä tapauksessa voivat olla suurempia), veden laskemiseen altaisiin kuluu sama aika, samoin vesien poislaskemiseen ja tiskipöydän kuivaamiseen jne.
Jos jokainen minuutti olisi rahaa, se tarkoittaisi, että koska kiinteät kustannukset eivät kasva tuotannon määrän kasvaessa, kokonaiskustannukset pienenevät suhteessa kokonaistuotokseen, eli tuotettua yksikköä kohti ne laskevat. Oikeassa elämässä täysin kiinteitä kustannuksia ei oikeastaan ole, mutta muuttuvat kustannukset reagoivat eri tavoin tuotannon määrän muutoksiin. Vaikutus on luonnollisesti sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritätkö raukka lukea kauppiksen pääsykokeisiin?
Miksi kysyt? Etkai vain yritä pyrkiä sisään kauppakorkeakouluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tradenomiopiskelija ja yritän lukea tenttiin. Tämä alue ei minua kiinnosta joten siksi en sitä varmaan ymmärräkkään.
Kiitos kaikille vastanneille!
Vierailija kirjoitti:
Olen tradenomiopiskelija ja yritän lukea tenttiin. Tämä alue ei minua kiinnosta joten siksi en sitä varmaan ymmärräkkään.
Kiitos kaikille vastanneille!
Huhhuh, onneks olet trade etkä yritä pyrkiä kauppakorkeakouluun. Koska pääsysi kauppakorkeaan olis ollu toivotonta :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tradenomiopiskelija ja yritän lukea tenttiin. Tämä alue ei minua kiinnosta joten siksi en sitä varmaan ymmärräkkään.
Kiitos kaikille vastanneille!Huhhuh, onneks olet trade etkä yritä pyrkiä kauppakorkeakouluun. Koska pääsysi kauppakorkeaan olis ollu toivotonta :(
Opiskelen tradenomiksi koska en muutakaan keksinyt. En ikinä haluaisi kauppakorkeaan ja tämänkin koulun menen rämpien läpi alinta rimaa hipoen. En ole kovinkaan kunnianhimoinen, "muodon vuoksi" haluan jotkut paperit.
Mielummin olen työllistynyt "sopivasti koulutettu" tradenomi kuin työtön, ylikouluttautunut maisteri.
No sitä että kilo nakkeja on kilohinnaltaan halvempi kuin puoli kiloa.