Kun lapsi lyö äitiään
Pari eri kertaa on lyönyt käsivarteen riitamme aikana. Ekan kerran jälkeen pyysi selvästi katuvana anteeksi, toisen kerran jälkeen ei. Nimitteli tosi pahasti ja näytteli vielä keskariakin. Olen tosi vihainen. Asiaa ei ole vielä pystytty kunnolla käsittelemään,koska hän huutaa edelleen mulle ja keskeyttää puheeni eri tavoin. Itse olen puhunut rauhoittuneena rauhallisesti, mutta... Kaikista eniten pelkään, että hän on kaikesta opettamisesta huolimatta ns. malllioppinut parin vuoden takaisen mallin: minua (äitiä) voi ja saa lyödä ilman seuraamuksia. Hirveää että lapsi lyö äitiään,itse en hyväksy tätä. Kuitenkin eräs läheinen kysyi ensimmäiseksi : mitä sinä itse ekana teit? . Us-ko-ma-ton-ta.
Kommentit (5)
Pistät selkeän stopin. Vähän lapsen ikätasoon katsoen. Pieni lapsi: Ei saa lyödä. Piste. Asiasta ei keskustella eikä neuvotella. Selkeä sanktio. (jonkun edun menetys, jäähy jne.) Isompi lapsi käyttäytyy uhkaavasti - itse yh:na ilmoitin lapselle, että saa muuttaa isänsä luo asumaan siinä vaiheessa kun rupeaa hakkaamaan äitiään. Se loppui siihen.
Kannattaisi korottaa ääntä välillä. Huudat niin saatanasti ja rikot muutaman astian. Raivokohtaus toimii aina. Se vähän ravistaa mukulaa.
Sukulaisen lapsi lyö aika monia. Olen pitänyt sitä lasta aloillaan kun tappelivat siskonsa kanssa. Siinä tulee kuulkaa hiki pidellessä kun kakara saa raivotilttiä. Teki moneen otteeseen mieli antaa luunappi otsaan. Itse sain vähemmästä tukkapöllyä.
En ole kenenkään muun lapsen saavan sellaista raivokohtausta. Niitä on ollut niin monta että lapsi käy jo terapiasssa. Toivottovasti siitä on apua kun sitä selvästi tarvitsee.
Minkä ikäinen lapsi? Älä huolestu. Pienten lasten impulssikontrolli nyt ei ole tietystikään aikuisten tasoa. Kyllä se lapsikin pikkuhiljaa oppii näyttämään suuttumuksen toisin kun annat hänelle siihen ohjeet ja osoitat että lyöminen ei ole ok. Toistamalla, toistamalla ja toistamalla.
Meillä ei vanhempi lapsi ole tainnut... Koskaan? Lyödä, mutta nuorempi joka on hian erilainen temperamentiltaan kyllä kokeilee rajojaan aika tiuhaan tahtiin. Ei lyö niin kovaa että sattuisi, mutta lyö kuitenkin. Sitten puhutaan, kun lapsi on rauhoittunut.