Mitä tehdä masentuneelle isälle?

Interventio? Kokoonnutte läheisten kanssa yhteen, ja selitätte isälle, kuinka tärkeä hän on ja kuinka paljon haluatte, että hän voisi paremmin ja saisi apua. Masentunut ei välttämättä halua itse hyväksyä ensi alkuun sairauttaan. Olisi hyvä jos luette etukäteen masennuksen oireista, ja kerrotte isälle, kuinka oireet vastaavat masennusta ja hänellä ei ole terveenä ollessaan ollut näitä oireita. Väännätte rautalangasta, että tämä ei mene enää normaalin väsymyksen piikkiin ja asialle on tehtävä jotakin. Painotatte, että masennus on sairaus, johon tarvitsee ammattiapua niin kuin mihin tahansa sairauteen. Varaatte ajan lääkärille ja viette isän lääkäriin. Kehotatte häntä kertomaan aivan kaiken lääkärille. Isän on helpompi sitten itsekin kertoa oireistaan kun olette yhdessä käyneet läpi, miten erilainen hän on nyt masentuneena kuin terveenä. Kun sen diagnoosin saa lääkäriltä, niin kyllä silloin yleensä jääräpäisimmätkin yksin selviytyjät alkavat pikkuhiljaa hyväksymään, että apua tarvitaan. Teidän täytyy nyt toimia jämäkästi tilanteessa, koska isäsi on nyt niin sairas, ettei pysty omin neuvoin apua saamaan. Vaikka sanoisi vastaan ja kiukustuisi, niin muistatte, että se on vain se sairauteen liittyvä häpeä, mikä siinä kiukuttelee. Pysytte itse rauhallisena, ja toistatte vain, että isä tarvitsee lääkäriä ihan kuten kuka tahansa vakavasti sairastunut ihminen ja nyt ei enää asian kanssa viivytellä.