Ystäväni koira puri hänen lastaan, kun puhuimme puhelimessa. :( Neuvoja, mitä tehdä?

Koira on viisainta antaa pois perheeseen jossa ei ole eikä tule lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Koira on viisainta antaa pois perheeseen jossa ei ole eikä tule lapsia.

Tämä oli hänen ratkaisunsa puremisen jälkeen. Perheelle rakas koira, joten toivoisin, että eläintä voisi kouluttaa. 

Siis ihan puremalla puri vihaisena vai näykki pyytäen leikkiin? Noilla on iso ero ja alle vuoden ikäinen koira on vielä ihan lapsi.

Mutta ehkä voisi olla paikallaan lapseton koti koiralle.

Tuo ei ole bortsuilla mitenkään harvinaista käytöstä. Läheskään kaikki yksilöt eivät sovi lapsiperheeseen. Itse miettisin lapsetonta kotia tai sitten laumalogiikkaan perustuvaa kouluttajaa.

Meillä pikku terrierimix oli aikuiselle mitä ihanin koira. Lapsille alkoi 2v näyttämään hampaita jos ne sitä komensi. Kerran näykkäisi varottamatta vaikka lapset jo koululaisia eivätkä höykytä koiraa. Lähti lapsettomaan kotiin kun en uskalla ottaa riskiä. Näykkäisi siis naamasta, onneksi lapsi ehti väistämään sen verran että tuli vaan naarmu. En siis pitäisi purevaa koiraa lapsiperheessä oman kokemuksen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan puremalla puri vihaisena vai näykki pyytäen leikkiin? Noilla on iso ero ja alle vuoden ikäinen koira on vielä ihan lapsi.

Mutta ehkä voisi olla paikallaan lapseton koti koiralle.

Ikävä kyllä puri vertavuotavia reikiä raajaan. 

Nuori koira, joten surullinen tilanne.

Ap

Surullista jos koiraa ei ole yhtään koulutettu pentuaikana ja nyt kostautuu. Meillä on koira aina varonut lasta ja koiramme on terrieri, Se ei tarkoita sitä että kun on pieni koira niin sitä ei kouluteta ollenkaan. Ongelmakoirakouluttajia kyllä löytyy jos on halua ja sitä pitäisi olla kun on koiran hankkinut. Koiralle ei ole näytetty kuka on boss talossa ja on ottanut sen paikan koska koiran paikkaa ei ole näytetty ja koira saattaa olla hämillään.

nappi ottaan.

Vierailija kirjoitti:

Piikille, ei tässä muu auta. Koira on päässyt ihmisen makuun ja on lopetettava. Harmi, mutta ei lapsiperheessä voi ottaa riskejä koiran kanssa :(

Ihmisen makuun? :D Lol. Et taida tietää koirista mitään.

Tuosta on pahoa sanoa mitään varmuudella, kun äiti ei nähnyt tilannetta, muuta kuin että ikinä ei periaatteessa pitäisi jättää koiraa ja lapsia keskenään. Ei hetkeksikään. Mitä pienemmät lapset, sen paremmin on vahdittava.

Pentuina koirat näykkii ja hyppii, se on ihan tavallista, vaikkakin tapa, josta opetettava pois.

Alle vuoden ikäinen koira on myös vielä aika pentu. Tai no, ei ehkä ihan pentu, mutta tosi nuori vielä. Tuon ikäisenä kokeilee vielä paljon rajoja. Vähän kuin murrosikäiset lapset...

Minkä ikäisiä lapset on? Millä mielellä koira oli? Halusiko leikkiä, riekkuiko/sähelsikö muuten vain, murisiko/oliko vihainen/aggressiivinen purressaan? Mitä teki ennen kuin puri? Oikeastiko lapset vain istui sohvalla? Ihan nätisti "kuin kirkossa"? Tappelivatko tai nujakoivatko tai riehuivatko jotenkin keskenään, edes sanallisesti?

Onko vanhemmilla aiempaa kokemusta koirista? Onko heillä oikeasti aikaa myös koiralle? Mitä koiran kanssa harrastetaan? Vai onko vain kotikoirana?

Vierailija kirjoitti:

Surullista jos koiraa ei ole yhtään koulutettu pentuaikana ja nyt kostautuu. Meillä on koira aina varonut lasta ja koiramme on terrieri, Se ei tarkoita sitä että kun on pieni koira niin sitä ei kouluteta ollenkaan. Ongelmakoirakouluttajia kyllä löytyy jos on halua ja sitä pitäisi olla kun on koiran hankkinut. Koiralle ei ole näytetty kuka on boss talossa ja on ottanut sen paikan koska koiran paikkaa ei ole näytetty ja koira saattaa olla hämillään.

On koulutettu. Siksi teko yllätti ja kauhistutti. 

Ap

Lasten annettu sählätä viettisen työvoiman kanssa liikaa, heitellä palloa, leikkiä vetoleikkejä jne. Koira olisi nimenomaan pitänyt opettaa olemaan käyttämättä suutaan leikkiessä. Ja koira todennäköisesti yritti nytkin omalla tavallaan leikkiä mutta väärällä tavalla. Todennäköisesti näykki ja näppi eikä oikeasti purrut, lapsi olisi kuollut tai sairaalassa, jos iso koira oikeasti puree. Nyt tuskin edes tuli mitään jälkeä, enemmän säikähdystä ja parkua. Väärä koira väärässä kodissa. Lapsiperheelle, jossa on pieniä vastuuttomia, ymmärtämättömiä ja irrationaalisia lapsia ei pidä hankkia ylienergistä työkoiraa, jonka kanssa ei sitten ole aikaa ja energiaa tehdä töitä. Bordercollie ei todellakaan ole mikään hassu pikku sohvakoira vaan monista bortsuista tulee ongelmakoiria juuri tästä syystä.

On järjetön rotuvalinta! Bordercollie tarvitsee pitkien lenkkien lisäksi PALJON tekemistä ja aivotyöskentelyä, ei todellakaan olemikään siinä sivussa kasvava lapsiperheen koira. Yhteyttä kasvattajaan, jos sitä kautta löytyisi uusi koti tai sitten koira myyntiin perheeseen jossa ei ole pieniä lapsia ja ihmiselle jolla on kokemusta vastaavasta rodusta.

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei ole bortsuilla mitenkään harvinaista käytöstä. Läheskään kaikki yksilöt eivät sovi lapsiperheeseen. Itse miettisin lapsetonta kotia tai sitten laumalogiikkaan perustuvaa kouluttajaa.

Hän ottaa yhteyttä kasvattajaan ja varmistaa tältä, onko vastaavaa nuoren koiran vanhemmissa.

Minä mietin, ettei kasvattaja välttämättä kerro. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan puremalla puri vihaisena vai näykki pyytäen leikkiin? Noilla on iso ero ja alle vuoden ikäinen koira on vielä ihan lapsi.

Mutta ehkä voisi olla paikallaan lapseton koti koiralle.

Ikävä kyllä puri vertavuotavia reikiä raajaan. 

Nuori koira, joten surullinen tilanne.

Ap

No jos tosiaan kävi yllättäen päälle, eikä kyse ollut näykkäisystä, suosittelen koiralle uutta kotia.

Nuoresta koirasta saa hyvissä käsissä aarteen, jos koira vain on päästään terve.

Kakaroille remmiä kunnes oppivat olemaan provosoimasta koiraa.

Pentukoirathan purevat todella helposti ja näykkivät. Kyllä minun tipsunikin kävi monesti yöllä puremassa minua naamaan pentuna, mutta ei ole koskaan purrut 4v. lastamme. Ja koira on 8v. 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta on pahoa sanoa mitään varmuudella, kun äiti ei nähnyt tilannetta, muuta kuin että ikinä ei periaatteessa pitäisi jättää koiraa ja lapsia keskenään. Ei hetkeksikään. Mitä pienemmät lapset, sen paremmin on vahdittava.

Pentuina koirat näykkii ja hyppii, se on ihan tavallista, vaikkakin tapa, josta opetettava pois.

Alle vuoden ikäinen koira on myös vielä aika pentu. Tai no, ei ehkä ihan pentu, mutta tosi nuori vielä. Tuon ikäisenä kokeilee vielä paljon rajoja. Vähän kuin murrosikäiset lapset...

Minkä ikäisiä lapset on? Millä mielellä koira oli? Halusiko leikkiä, riekkuiko/sähelsikö muuten vain, murisiko/oliko vihainen/aggressiivinen purressaan? Mitä teki ennen kuin puri? Oikeastiko lapset vain istui sohvalla? Ihan nätisti "kuin kirkossa"? Tappelivatko tai nujakoivatko tai riehuivatko jotenkin keskenään, edes sanallisesti?

Onko vanhemmilla aiempaa kokemusta koirista? Onko heillä oikeasti aikaa myös koiralle? Mitä koiran kanssa harrastetaan? Vai onko vain kotikoirana?

Kokemusta on koirista, mutta ei bordereista.

Koiralle on aikaa ja koiran kanssa tehdään pitkiä lenkkejä.

Purtu lapsi on 12-vuotias eikä tietääkseni mikään koiran tai lasten toiminnassa edellyttänyt hyökkäystä.

Ap

Piikille vaan, meillä oli vähän vastaava tilanne jo pentuvaiheen ohittaneen koiran kanssa. Eniten harmitti että suht kallis rotukoira meni hukkaan, mutta toisaalta pentuina koirat ovat söpöimpiä joten pääsi taas nauttimaan siitä ajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan puremalla puri vihaisena vai näykki pyytäen leikkiin? Noilla on iso ero ja alle vuoden ikäinen koira on vielä ihan lapsi.

Mutta ehkä voisi olla paikallaan lapseton koti koiralle.

Ikävä kyllä puri vertavuotavia reikiä raajaan. 

Nuori koira, joten surullinen tilanne.

Ap

No jos tosiaan kävi yllättäen päälle, eikä kyse ollut näykkäisystä, suosittelen koiralle uutta kotia.

Nuoresta koirasta saa hyvissä käsissä aarteen, jos koira vain on päästään terve.

Sekopäisyys huolestuttaa, minkä ymmärrän.

Ap