Omistushaluisuus
Mieheni kertoi kaipaavansa kovasti suhteemme ulkopuolisia suhteita. Sellaisia, joissa on seksiä sekä mahdollisesti muitakin tunteita. Hän haaveilee polyamorisesta suhteesta. Kertoi, että olisi mukavaa jos asuisi useamman naisen kanssa ja että kaikki rakastaisi toisiaan. Mutta että pelkät suhteen ulkopuoliset seksikokemukset riittäisivät myös.
Pahoitin mieleni ja itkin. Siis olisihan se järjellä ajateltuna aivan mahtavaa, jos molemmat saisi mennä ja tulla ja nauttia omasta seksuaalisuudestaan suhteen ulkopuolella. Mutta. Tunnetasolla tällainen ajatus tuntuu todella pahalta. Että pitäisi jakaa toinen myös henkisellä tasolla muidenkin kanssa. Kerroin, että satunnaiset yhden illan jutut olisi ihan ok. Niin, ettei pitäisi sen jälkeen enää yhteyttä. Ja että sama pitäisi sallia sitten minullekin. Ei käy, koska hän ei usko ikinä voivansa päätyä vain kerran sänkyyn jonkun kanssa. Ei usko, että baarista tai netistä kukaan lähtisi hänen mukaansa. Kokee siis tällaisen järjestelyn epäreiluksi, koska minä saisin niin paljon seksiä kuin haluaisin ja hän ei. Ihan ymmärrettävää kyllä.
Nyt hän kokee, että rajoitan hänen vapauttaan. Ja että aiemmin suurin motivaatio ulos lähtemiseen (siis ihan kavereitaankin moikkaamaan yms) on olleet naiset ja seksin saaminen. Nyt käy sitten todella vähän missään...
Mun sisällä on jäätävät mustasukkaisuuden ja omistushaluisuuden tunteet. Ja aivan valtava syyllisyys niistä. Hän kuitenkin kertoi valitsevansa toistaiseksi kuitenkin ennemmin minut, kuin vapauden. Pelkään, että hän jättää minut. Rakastan häntä kuitenkin.
Olen itse hyvin ristiriitainen. Samaan aikaan haaveilen täydellisestä vapaudesta kumppanuuden ohella ja vanhanaikaisesta monogamisesta suhteesta. Mun unelmien suhde olisi näiden välimaastosta siis varmaankin. Eli että satunnaiset tinder-baaripanot olisi sallittuja, muttei mitään varsinaisia seksisuhteita. Mies taas haaveilee, että voisi harrastaa seksiä ja olla edes kaveri toisten kanssa. Pelkkä ajatus moisesta herättää minussa todella ikäviä tunteita ja pelkotiloja.
Nyt mies haluaisi vaan unohtaa koko aiheen ja jatkaa kuten ennenkin. Mun on todella vaikeaa unohtaa ja olla miettimättä että toinen haaveilee kuulemma jatkuvasti muista naisista! Hän kuitenkin haluaa olla (toistaiseksi) minun kanssani kuitenkin. Onko edes mahdollista unohtaa tuollaiset haaveet ja vain jatkaa normaalisti? Tietäen, että rajoittaa toista. Pystyisitkö vain jättämään asian sikseen ja olla tyytyväinen, kun mieshän kuitenkin valitsi sinut?