En ole miniän mukaan kuulemma enää ensi vuonna tervetullut joulun viettoon heidän luo
Kaikki lähti siis eilen tilanteesta, kun olimme poikani luona porukalla joulupäivällisellä. Siinä sitten jutustelimme niitä näitä, kun jossain vaiheessa puheeksi tuli heidän 8v tyttärelleen syksyllä suoritettu terveystarkastus, jossa oli todettu että tytöllä on lievää ylipainoa. Jutustelun lomassa tyttö pyysi minua ojentamaan kinkkulautasta, jotta saisi paremmin otettua siitä itselleen siivuja. Ojensin sitten lautasta ja totesin leikilläni, että otapa tuosta reunasta noita läskittömiä siivuja, kun sinulla on jo tuota ihraa omasta takaa. Ja tästäkös miniä hermostui, hieman pyöreä kun on itsekin. Kuulemma syyllistän lapsenlastani ja aiheutan kohta "ties minkä syömishäiriön". Yritin siinä selittää, että vitsillähän minä tarkoitin, mutta miniä tuppaa olemaan sellainen paksukallo että kun saa jonkun ajatuksen päähänsä, niin hänen päätään ei käännä mikään. Aikani tiiliseinälle jankattuani katsoin parhaaksi antaa asian olla. Ruokailun jälkeen miniä sitten ykskaks ilmoitti, että me voisimmekin lähteä kotiimme eikä ensi jouluna tarvitse tulla uudestaan. No me teimme mieheni kanssa työtä käskettyä. En minä aio tuhlata jouluani moisen pirttihirmun meuhkaamista kuunnellessa. Ja pojalta on turha tukea odottaa, kun on ihan tossun alla ja muutenkin saamaton lurjus. Mutta harmittaa lapsen puolesta, kun hän jäi sinne huuli höpläten ihmettelemään että mihin ne mummu ja pappa menivät.
Kommentit (40)
Miksi ihmeessä lapsen kuullen ylipäätään puhutaan tämän painosta aikuisten kesken? Tässä ollaan menty metsään jo siinä kohtaa kun on asiasta edes mainittu. Hiton kiva istua lapsen pöydässä kuuntelemassa kun edes mainitaan että on ylipainon puolella . Saati että kuunnella mummon typeriä vitsejä painosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin provoksi, jos en tietäisi omasta mummistani että tuollaisia isovanhempia on oikeasti olemassa. Tuollaiset kommentit jäävät kaivertamaan vielä pitkäksi aikaa, vuosiksi. Edelleen yli kaksikymppisenä muistan mummini arvostelleen minua kun olin lapsi, eikä jostain syystä kiinnosta kyläillä nyt kotikaupungissa käydessäni.
Kyllä teillä naisilla on sitten heikko itsetunto. Vai oletteko koskaan kuulleet miehistä, jotka ovat vatvoneet päässään lapsena kuulemiaan kommentteja iät ja ajat?
M36
Voi kuule. Monta tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Tässä perspektiiviä. Kun olin 14v äitini kommentoi saunassa, että "onpa sulle tullut mahamakkaroita!" Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta kun olin tämän episodin jälkeen äitini kanssa saunassa. Olen nyt 48-vuotias.
Jos pahoittaa mielensä yli 30 vuodeksi jonkun mahamakkarakommentin takia, niin silloin on kyllä vika jossain muualla kuin siinä kommentoijassa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä perspektiiviä. Kun olin 14v äitini kommentoi saunassa, että "onpa sulle tullut mahamakkaroita!" Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta kun olin tämän episodin jälkeen äitini kanssa saunassa. Olen nyt 48-vuotias.
Oletko laihduttanut?
Se on ihan hyvä että puututaan lasten ylipainoon, joka on kuitenkin kasvava ongelma. Se, onko joulupöytä kuitenkaan paras paikka asiasta puhumiseen, onkin sitten toinen juttu.
Anoppi on just tuommoinen. Myös lapselle kahdestaan. Yritti lahjoa lapsen että ei ottaisi ruokaa. Siis jättäisi aterioita väliin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä perspektiiviä. Kun olin 14v äitini kommentoi saunassa, että "onpa sulle tullut mahamakkaroita!" Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta kun olin tämän episodin jälkeen äitini kanssa saunassa. Olen nyt 48-vuotias.
Jos pahoittaa mielensä yli 30 vuodeksi jonkun mahamakkarakommentin takia, niin silloin on kyllä vika jossain muualla kuin siinä kommentoijassa.
Huoh. Väännetään rautalangasta. Tuo äidin kommentti oli yksi lukuisista ulkonäkööni kohdistuneista nälväisyistä, joita hän viljeli erityisesti ollessani teini-ikäinen. Kusipäinen on ollut muutenkin, mutta näin jälkikäteen arvelen, että tuohon liittyi hänen oma ikäkriisinsä, joka pahensi töksäyttelyä. Olin 14-vuotias ja itsetuntoni oli muutenkin maanraossa. Siinä tilanteessa tuo äidin kommentti tuntui maailmanlopulta enkään koskaan unohda sitä. Mikään kommentti sen jälkeen ei ole äitini sanomana satuttanut yhtä paljon. Raivostunut sen sijaan olen useammankin kerran, varsinkin kun kommentit ovat kohdistuneet sittemmin tyttäreeni.
Olisit nyt jouluna pitänyt suus kiinni. Ihana mummo oot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä perspektiiviä. Kun olin 14v äitini kommentoi saunassa, että "onpa sulle tullut mahamakkaroita!" Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta kun olin tämän episodin jälkeen äitini kanssa saunassa. Olen nyt 48-vuotias.
Oletko laihduttanut?
Ikävuodet 14-20 menivät sairaalloisen laihduttamisen parissa. Jojottelin. En alkujani ollut lainkaan ylipainoinen enkä nytkään ole kuin lievästi ylipainoinen, mutta olihan tuo niin hukkaan heitettyä aikaa nuoren ihmisen elämässä. Sen sijaan että olisi kannustettu ja tsempattu teiniä vaikka opiskelussa, niin itsetunto lyötiin maanrakoon ulkonäköä nälvimällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä perspektiiviä. Kun olin 14v äitini kommentoi saunassa, että "onpa sulle tullut mahamakkaroita!" Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta kun olin tämän episodin jälkeen äitini kanssa saunassa. Olen nyt 48-vuotias.
Oletko laihduttanut?
Ikävuodet 14-20 menivät sairaalloisen laihduttamisen parissa. Jojottelin. En alkujani ollut lainkaan ylipainoinen enkä nytkään ole kuin lievästi ylipainoinen, mutta olihan tuo niin hukkaan heitettyä aikaa nuoren ihmisen elämässä. Sen sijaan että olisi kannustettu ja tsempattu teiniä vaikka opiskelussa, niin itsetunto lyötiin maanrakoon ulkonäköä nälvimällä.
No mikä pakko se on ottaa kaikesta itseensä? Kyllä minunkin vanhempani ovat haukunneet minua aikojen saatossa ties miksi, mutta elämä on aina jatkunut, koska en ole jäänyt vatvomaan jokaista loukkausta vuosikausiksi. Ja kuten olet huomannut, niin itsesäälissä rypeminen on ajanhukkaa, joka ei auta asiaa yhtään. Älä vain kasvata tytärtäsi samanlaiseksi marttyriksi, sillä tuolla asenteella ei kovassa nykymaailmassa pitkällä pötkitä. Itkupilleille ei ole sijaa työelämässä. Paksu nahka on hyvä olla alalla kuin alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin provoksi, jos en tietäisi omasta mummistani että tuollaisia isovanhempia on oikeasti olemassa. Tuollaiset kommentit jäävät kaivertamaan vielä pitkäksi aikaa, vuosiksi. Edelleen yli kaksikymppisenä muistan mummini arvostelleen minua kun olin lapsi, eikä jostain syystä kiinnosta kyläillä nyt kotikaupungissa käydessäni.
Kyllä teillä naisilla on sitten heikko itsetunto. Vai oletteko koskaan kuulleet miehistä, jotka ovat vatvoneet päässään lapsena kuulemiaan kommentteja iät ja ajat?
M36
Kyllä ollaan. Pojat ovat yhtä herkkiä kuin tytöt, kaikkien ihmisten itsetunto on murrettavissa ja erityisesti lasten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin provoksi, jos en tietäisi omasta mummistani että tuollaisia isovanhempia on oikeasti olemassa. Tuollaiset kommentit jäävät kaivertamaan vielä pitkäksi aikaa, vuosiksi. Edelleen yli kaksikymppisenä muistan mummini arvostelleen minua kun olin lapsi, eikä jostain syystä kiinnosta kyläillä nyt kotikaupungissa käydessäni.
Kyllä teillä naisilla on sitten heikko itsetunto. Vai oletteko koskaan kuulleet miehistä, jotka ovat vatvoneet päässään lapsena kuulemiaan kommentteja iät ja ajat?
M36
Kyllä ollaan. Pojat ovat yhtä herkkiä kuin tytöt, kaikkien ihmisten itsetunto on murrettavissa ja erityisesti lasten.
Kovin on lasinen tuo teidän itsetunto, jos se on jollain ap:n paskalla joulukinkkuvitsillä murrettavissa.
"Pojat ovat yhtä herkkiä kuin tytöt" = feministien propagandaa.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on just tuommoinen. Myös lapselle kahdestaan. Yritti lahjoa lapsen että ei ottaisi ruokaa. Siis jättäisi aterioita väliin..
Voi hyvä jumala sentään. Anoreksia on usein kuolemaan johtava sairaus. Siinä sitten anoppi vikisee, että hyvää hyvyyttäni minä vain.
Älkää, ÄLKÄÄ puhuko lapsen painosta hänen kuullen.
Minä oisin vetäny sua lättyyn eikä todellakaan tarvis enää nokkaa meillä päin näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä perspektiiviä. Kun olin 14v äitini kommentoi saunassa, että "onpa sulle tullut mahamakkaroita!" Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta kun olin tämän episodin jälkeen äitini kanssa saunassa. Olen nyt 48-vuotias.
Oletko laihduttanut?
Ikävuodet 14-20 menivät sairaalloisen laihduttamisen parissa. Jojottelin. En alkujani ollut lainkaan ylipainoinen enkä nytkään ole kuin lievästi ylipainoinen, mutta olihan tuo niin hukkaan heitettyä aikaa nuoren ihmisen elämässä. Sen sijaan että olisi kannustettu ja tsempattu teiniä vaikka opiskelussa, niin itsetunto lyötiin maanrakoon ulkonäköä nälvimällä.
No mikä pakko se on ottaa kaikesta itseensä? Kyllä minunkin vanhempani ovat haukunneet minua aikojen saatossa ties miksi, mutta elämä on aina jatkunut, koska en ole jäänyt vatvomaan jokaista loukkausta vuosikausiksi. Ja kuten olet huomannut, niin itsesäälissä rypeminen on ajanhukkaa, joka ei auta asiaa yhtään. Älä vain kasvata tytärtäsi samanlaiseksi marttyriksi, sillä tuolla asenteella ei kovassa nykymaailmassa pitkällä pötkitä. Itkupilleille ei ole sijaa työelämässä. Paksu nahka on hyvä olla alalla kuin alalla.
Älä vain ikinä hanki lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä palsta täynnä jotain mielensäpahoittajaminiöitä vai mistä moinen vastareaktio?
Ei olla. Mulla ei ole anoppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä perspektiiviä. Kun olin 14v äitini kommentoi saunassa, että "onpa sulle tullut mahamakkaroita!" Tänä jouluna oli ensimmäinen kerta kun olin tämän episodin jälkeen äitini kanssa saunassa. Olen nyt 48-vuotias.
Oletko laihduttanut?
Ikävuodet 14-20 menivät sairaalloisen laihduttamisen parissa. Jojottelin. En alkujani ollut lainkaan ylipainoinen enkä nytkään ole kuin lievästi ylipainoinen, mutta olihan tuo niin hukkaan heitettyä aikaa nuoren ihmisen elämässä. Sen sijaan että olisi kannustettu ja tsempattu teiniä vaikka opiskelussa, niin itsetunto lyötiin maanrakoon ulkonäköä nälvimällä.
No mikä pakko se on ottaa kaikesta itseensä? Kyllä minunkin vanhempani ovat haukunneet minua aikojen saatossa ties miksi, mutta elämä on aina jatkunut, koska en ole jäänyt vatvomaan jokaista loukkausta vuosikausiksi. Ja kuten olet huomannut, niin itsesäälissä rypeminen on ajanhukkaa, joka ei auta asiaa yhtään. Älä vain kasvata tytärtäsi samanlaiseksi marttyriksi, sillä tuolla asenteella ei kovassa nykymaailmassa pitkällä pötkitä. Itkupilleille ei ole sijaa työelämässä. Paksu nahka on hyvä olla alalla kuin alalla.
Älä vain ikinä hanki lapsia.
Kyllä se olet sinä ja kaltaisesi, joiden tässä ei pitäisi lapsia hankkia. Juuri tuollaisten curling-mammojen takia lapset eivät kestä pettymyksiä ja kasvaa näitä käytöshäiriöisiä lapsia, jotka kiusaavat muita pönkittääkseen heikkoa itsetuntoaan. Mutta asiaanhan ei saa puuttua, koska Jani-Petterit saattavat pahoittaa herkän mielensä. Ja onko se ihmekään, kun vanhempansa ovat samanlaisia itkuiikkoja, jotka opettavat rajattomalla kasvatuksella pienestä pitäen pennuilleen, että itkupotkuraivarien heittäminen tilanteessa kuin tilanteessa on ok.
Oma isoäitini teki tuota minulle lapsena ja se sattui henkisesti kuin partaterän vihlaisu. Onnellinen lapsuus ollut muuten, mutta nuo kommentit tulevat vieläkin mieleen. Arvata voikin, että isoäiti ei ole kovin rakastettu toisin kuin toinen mummini. Ja edelleen olen ylipainoinen, tosin silloin vain muutaman kilon ja nyt yli 50 :)
Isäni ja isosiskoni haukkuivat minua koko lapsuuteni ja nuoruuteni lihavaksi. Heillä oli hauskaa keskenään pilailla "läskimalikon" kustannuksella.
Minulle syömishäiriö, ikuinen huono itsetunto ja sittemmin lihaksikas, hoikka kroppa (tosin huono itsetunto aina vain ja ongelmallinen suhde syömiseen).
Sisko oli ,viimeksi kun vuosia sitten näin hänet, ylipainoinen.
Isäni ja äitini ihmettelee kun en välitä heidän seurastaan vaikka "niin rakas ja tärkeä" heille olen.
Minkä helkutin takia juuri joulupöydässä pitää ruveta keskustelemaan lapsen ylipainosta? Ja miksi mummon pitää vielä ivailla lapsen pientä pyöreyttä, jos sitä nyt edes on. Ja väittää sitten, että vitsillähän minä. Tämä on tänään jo ainakin kolmas ketju, jossa loukataan lapsia ja nuoria nälvimällä ja sitten sanotaan, että se oli vain vitsi tai läppä tai huumoria. Ei lapsi pysty useinkaan päättelemään, puhuuko aikuinen tosissaan vai heittääkö läppää. Lopettakaa hyvät mummot, vaarit ja sedät lasten pilkkaaminen ja nälviminen, ettekö ymmärrä, miten pilaatte lapselta ja koko hänen perheeltä juhlapäivän.