Lue keskustelun säännöt.
Elämä ohi 40-vuotiaana?
24.12.2016 |
Onko kukaan tehnyt suuria elämänmuutoksia vielä 40 täytettyään? Onko mahdollista vielä löytää onnellinen, toimiva parisuhde ja saada perhe, vaihtaa alaa tai säästää rahat ensimmäistä asuntoa varten? Tuntuu siltä, että elämäni on ohi. Väärien valintojen, yleisen saamattomuuden ja huonon tuurinkin takia en koe saaneeni elämässäni mitään aikaan. Olen kouluttautunut alalle, joka ei työllistä, tuhlannut aikaani parisuhteisssa väärien ihmisten kanssa jne. Tässäkö tämä oli, vai voiko elämäänsä vielä muuttaa jotenkin radikaalisti?
Kommentit (37)
Vauhti vaan kiihtyy 40v jälkeen ja elämä menee hullummaksi. Kuin suoraan jostain televisiosarjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tein tuon yhden ehdottaman 5 vuoden suunnitelman. Luin sen marraskuussa ja mitään en ollut saanut tehtyä. Olen sinnitellyt päivästä päivään, elämättä.
Päätin, että siihen tulee muutos. Tein vuoden päähän saman listan. Ja aion toteuttaa joka ikisen kohdan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan tehnyt suuria elämänmuutoksia vielä 40 täytettyään? Onko mahdollista vielä löytää onnellinen, toimiva parisuhde ja saada perhe, vaihtaa alaa tai säästää rahat ensimmäistä asuntoa varten? Tuntuu siltä, että elämäni on ohi. Väärien valintojen, yleisen saamattomuuden ja huonon tuurinkin takia en koe saaneeni elämässäni mitään aikaan. Olen kouluttautunut alalle, joka ei työllistä, tuhlannut aikaani parisuhteisssa väärien ihmisten kanssa jne. Tässäkö tämä oli, vai voiko elämäänsä vielä muuttaa jotenkin radikaalisti?[/quote
Uskoisin, että 40-vuotiaana voi ihan hyvin löytää (tai oikeammin aloittaa) toimivan parisuhteen, alan vaihdon kanssa täytyy toki olla tarkkana ja pragmaattinen. Pitäisi olla melko varma työllistyminen.
Perhe, jos siihen pitää kuulua biologiset lapset, on kyllä (naisella) aika täpärällä. Mahdotonta se ei toki ole, mutta pitäisi kyllä huomioida myös lapseton tulevaisuuden polku. Siis ottaa se mahdollisuus huomioon, että lapsia ei tule.
Ensimmäisestä omasta asunnosta haaveilua en kyllä ymmärrä. Varsinkin, jos haluat vaihtaa alaa, työn perässä muuttaminen saattaa olla hyvinkin tarpeen. Jos haluat pihaa tms. laittaa, hanki mökki/siirtolapuutarhapalsta. Vanhuuden turvaan voi varautua muutenkin. Opettele sijoittamaan.
Erinäisistä syistä ostin ensiasunnon juuri 40-vuotispäivän alla. En ole ainoa.
Guugleta sanat "elämä ohi". Huomaat että tätä pohtii 20, 30 ja 40 vuotiaat. Puhumattakaan vanhemmista, jotka ei vaivaudu tai osaa guuglettaa.
Pointti on se, että me kaikki ollaan huolissaan ihan samasta.
Minä vaihdan helpot siistit toimistotyöt rankkoihin fyysisiin töihin, koska kroppani ei siedä enää moisia joutotöitä.
Uusi miesystävä, joka on ehkä hiukan liiankin innokas. Nuorempi tietenkin 😁
Suunnitemissa kovasti työntekoa, että saan alkaa viettää talvet etelässä.
Lapsia en todellakaan tähän enää tekisi jarruksi, mutta tiedän paljon +40 äitejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai MGTOW:sta on naisversiokin olemassa?
Reverse MGTOW, mikäpäs siinäkään olisi vikana? Varmasti voi nauttia elämästä niinkin, olipa minkä ikäinen hyvänsä. Elä myös itsellesi, älä vain muita varten. Pyri luomaan elämä, jossa tuntuu mukavalta ja on jotain tarkoitusta.
Näistä keskusteluista sitä tajuaa miten pahasti olen elämäni pilannut. Muut pohtivat miten kaikki on saavutettu tai mitä vielä ehtii saavuttaa. Itse sitten olen samalla tasolla kuin teini-ikäinen.
Ei ole uraa, ei tutkintoa, ei kunnon työkokemusta, nykyinen osa-aikatyö pienellä palkalla, ei omaisuutta, ei seksikokemuksia, ei seurustelukokemuksia, ei perhettä, ei lapsia, ei matkusteluja, ei saavutuksia, ei elämän tuomaa viisautta tai itsevarmuutta. Miten tähän voisi edes olla tyytyväinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä elämä tästä vasta alkaa. Lapset tehty, ura todella hyvällä mallilla, rahaa tienattu ja omaisuutta hankittu. Nyt voi keskittyä itseensä ja nauttia työn hedelmistä. Ei tarvitse huolehti pikkujutuista vaan voi vedellä isoja linjoja. Hienoa aikaa.
Löysin nelikymppisenä parhaan työpaikkani tähän asti ja olen ollut siinä nyt 10 vuotta. 45 vuotiaana löysin elämäni naisen, jonka kanssa nyt onnellisesti naimisissa. Nyt on myös varaa matkustaa ja nähdä maailmaa, eikä lapsetkaan ole esteenä. Harrastuksenani on musiikin tekeminen ja olen nelikymppisenä julkaissut 3 levyä. En valita.
M49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukahan tämän vanhan aloituksen oli kaivanut? Tämä on mielestäni minun tekemäni. :-D Voin päivittää kuulumiset. Olen 42, parisuhteessa saman ihmisen kanssa kuin aloitusta kirjoittaessani, tosin nyt menee paremmin kuin silloin. Lapsia ei kuitenkaan ole. Vuokralla asun edelleen, mutta onnistuin saamaan vakityön ja hirveät luottokorttivelat maksettua. Edelleen odotan kuitenkin jotain suurta elämänmuutosta, jota en näköjään osaa tai uskalla tehdä.
Kaipaisin parisuhdetta ja rakkautta, joita en usko mulle enää suotavan. Eli ohi on :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin parisuhdetta ja rakkautta, joita en usko mulle enää suotavan. Eli ohi on :(
Pötyä koskaan ei ole myöhäistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdalla 40v tuli juuri mittariin ja elämä vain paranee. Vielä 5 vuotta sitten elämäni oli sellaista haahuilua ja haihattelua, ja ihmettelyä että eikö minulle tosiaan löydy ketään kumppania. Työ ja asuntokin alkoi maistua puulta. Kaikki on muuttunut muutaman vuoden sisällä, paitsi työpaikka on sama mutta sain vastuullisempia tehtäviä.
Edelleen ajankohtainen! Hirveä ikäkriisi, FOMO, jne. Ikää 41 vuotta.
Ongelmana on se, että en tiedä, mitä haluan. Tai tiedän joo, rahaa toteuttaa unelmia.
Mutta asuinpaikka ahdistaa. Lasten takia ei voi muuttaa.
Te, joilla on ollut ikäkriisi. Miten selvisitte? Tekikö joku elämänmuutoksen?
Minä nautin tästä elämänvaiheesta 45-vuotiaana. Kun olen 50, aion aloittaa uuden elämän Thaimaassa tai Filippiineillä.
Uskoisin, että 40-vuotiaana voi ihan hyvin löytää (tai oikeammin aloittaa) toimivan parisuhteen, alan vaihdon kanssa täytyy toki olla tarkkana ja pragmaattinen. Pitäisi olla melko varma työllistyminen.
Perhe, jos siihen pitää kuulua biologiset lapset, on kyllä (naisella) aika täpärällä. Mahdotonta se ei toki ole, mutta pitäisi kyllä huomioida myös lapseton tulevaisuuden polku. Siis ottaa se mahdollisuus huomioon, että lapsia ei tule.
Ensimmäisestä omasta asunnosta haaveilua en kyllä ymmärrä. Varsinkin, jos haluat vaihtaa alaa, työn perässä muuttaminen saattaa olla hyvinkin tarpeen. Jos haluat pihaa tms. laittaa, hanki mökki/siirtolapuutarhapalsta. Vanhuuden turvaan voi varautua muutenkin. Opettele sijoittamaan.