Mietin kahdesti, yritänkö tehdä toista lasta Suomessa.

Tulin isäksi vähän aikaa sitten. Sen jälkeen olen nähnyt sarjan vertaansa vailla olevia julmuuksia. Sarja alkoi siitä, kun synnyttävä vaimoni soitti sairaalaan, ja kysyi, saako jo tulla. Kätilö kysyi puhelimessa, miksi haluaisit tulla?

Sosiaali- ja terveydenhuolto käsittelee esikoistani kuin myrkkytynnyriä. Jokainen yrittää siirtää sen seuraavalle alta aikayksikön. Kun seuraavaa ei enää löydy, vastuun ottavat hyvällä lykyllä kaksi tervettä ja järkevää vanhempaa sekä molemmat isovanhemmat. Selviämmekö tehtävistä, jotka kuuluvat erikoissairaanhoidolle? Entä mitä teemme, jos pitää lähteä takaisin päivystykseen? Joulu on jo ovella.

Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii tuolla vastuunsiirron logiikalla, koska sote-uudistus on kesken. Tehtävät ja julkinen rahoitus jaetaan uudelleen. Jokaisella organisaatioilla on tarve osoittaa ketteryyttä. Koska huolto on kallista, vastuu huollosta kannattaa siirtää seuraavalle.

En hallitse maailmantaloutta, mutta pohdin mitä Suomen nykyinen hallitus vastaisi tähän. Onko hallitus tasapainottanut taloutta liikaa niin, että huoltoon liittyviä menoja on leikattu? Jos on, niin rakentaako seuraava hallitus elvytystoimenpiteenä päivystyksen oven viereen ongelmajätteen keräyspisteen?

Mielestäni kilpailukyky on tärkeää, mutta se on toisarvoista siihen verrattuna, että yksi ihminen pääsisi kilpailussa edes alkuun.

Nimim.
Isä Suomessa ensimmäistä kertaa