Millaisten ihmisten seurassa tunnet olosi huonoksi etkä viihdy?

Vierailija kirjoitti:

Helpointa on kanssakäyminen sellaisten ihmisten kanssa, joilla on itsetunto kohdallaan. Eivät koskaan etsi piilomerkityksiä toisten sanomisista, näyttävät selkeästi mistä pitävät, mistä ei, tuntevat oman arvonsa ja antavat arvon muillekin.

Kyllä! Hyvän itsetunnon ihmisillä ei ole mielenkiintoa alkaa kyräilemään ja arvostelemaan muita. Usein ne hissukoimmat tyypit on pahansuovimpia ja puhuvat paskaa selän takana. Muistakaa että muiden itseluottamus ei ole teiltä pois.

Anopin seurassa,hän on hyvin ilkeä juoruaa ja puhuu kaikista pahaa selän takana,1 krt kk riittää näkemiseen

Vierailija kirjoitti:

Helpointa on kanssakäyminen sellaisten ihmisten kanssa, joilla on itsetunto kohdallaan. Eivät koskaan etsi piilomerkityksiä toisten sanomisista, näyttävät selkeästi mistä pitävät, mistä ei, tuntevat oman arvonsa ja antavat arvon muillekin.

Juu, tämä myös.

Äärimmäisen raskasta seuraa sellaiset, jotka näkevät piilomerkityksiä ja vittuilua melkein missä vaan.

Aina saa olla varpaillaan ja pelätä, että mistä se seuraavaksi suuttuu.

Ei pysty olla vapaasti.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä tulee huono olo juoruilevien ja selkäänpuukottajien seurassa. Myös manipuoloivat ihmiset saavat aikaan pahoinvointia.

Samat!

Plus tekopyhät eli sellaset jotka esittävät olevansa muita parempia. Se on ihan ok, jos on oikeasti muita parempi tai fiksumpi, mutta nämä aidosti fiksummathan ei sitä tuo vartavasten esille tai korosta sitä vaan osaavat nostaa muitakin ihmisiä.

Tekopyhien seurassa ei tiedä miten päin olisi, kun tietää kaiken esityksen kulissiksi eikä halua mennä siihen mukaan. Eli ei pahoinvointia kuitenkaan ihan aiheuta, mutta ei voi viihtyä heidän seurassa.

Vaimo kirjoitti:

Anopin seurassa,hän on hyvin ilkeä juoruaa ja puhuu kaikista pahaa selän takana,1 krt kk riittää näkemiseen

Kauhean usein jaksat silti häntä.

Melkein kaikkien.

Suurimman osan siis.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, joille joka asia on kilpailu.

Jos kertoo nähneensä mummoaan, niin toisella onkin ainakin viisi mummoa, jotka ovat satavuotiaina heittäneet keihäässä maailman ennätyksen.

Jos kertoo, että ei saa lasta ryhdistäytymään koulussa, niin kisaaja kertoo, että hänen lapsensa onkin nisti, toinen suljetulla ja kolmas vankilassa.

Ihan mistä tahansa normaalista elämänkuulumisista saadaan väännettyä kisa, ja kunhan toisella on enemmän, rajummin, isommin, niin sitä parempi.

Sitten kun itse himmaa tälläsen tähtösen vieressä, että oonki tämmöinen tavallinen tallukka, siinäkin tämä toinen on parempi, hän on niiin tylsä ja tavallinen, ettei edes oma mies kestä.. Jne.

Komppaan!!

Sellaisten, jotka yrittävät peittää omaa huonoa itsetuntontaan lyttäämällä muita salakavalasti peiteltyjen ilkeiden huomautusten tai "neuvonnan" keinoin.

Pahintahan on, että tuollaisten ihmisten kanssa ei kykene ottamaan asiaa rehdisti esille käsittelyyn, koska "enhän mä mitään pahaa tarkoita, vaan mun mielipiteet on perusteltuja syistä X ja Ö".

Sellaiset ihmiset jotka ovat jotain mieltä ja vänkäävät niin kauan että muutkin ovat samaa mieltä. Jos olet eri mieltä niin tyyliin suuttuvat ja alkavat haukkumaan. Varsinkin kun olen kiltti ja mukava ihminen, tällaiset aina odottavat että olen lopulta samaa mieltä kun olen kiltti ihminen (ja helposti manipuloitavissa). Samaan kategoriaan menee ihmiset jotka tietää elämästäsi ja ohjeistavat tekemään tietyllä tavalla. Ja sen jälkeen heitä ei enää pätkääkään kiinnosta elämäsi tai että oletko tehnyt heidän ohjeidensa mukaan.

Myös ihmiset jotka puhuvat vain itsestään ja kääntävät puheen aina itseensä. Erään kerran kaveri kyseli kiinnostuneena kun olin käynyt eräässä maassa, paikalle tullut alkoi selittää kun hänen serkkunsa poika oli käynyt myös ja selitti sitten niitä serkun pojan juttuja ja käänsi lopulta keskustelun mielenkiintoisempaan aiheeseen. Sanaakaan en saanut enää väliin.

Kun huomaat että joku ihan selvästi valehtelee tai esittää tai yrittää saada sinut manipuloimalla tekemään jotain.

Ihmiset jotka testailevat. Eli väittävät jotain älyttömiä juttuja tai kyselevät vammaisia ja kun mietit että mikä hitto tota vaivaa niin toteavat vain että "ei mitään, unohda, mä vain testasin sua". Mitä? Näitä tulee aina joskus vastaan, en tiedä mikä minussa on kun aletaan testailemaan kun en ole keneltäkään ikinä kuullut vastaavia kokemuksia?

Ja lopuksi aika epämiellyttävää olla selväpäisenä humalaisten seurassa. Aina on joku joka yrittää saada juomaan. Ja varsinkin vanhemmat alkoholisoituneet, katkerat ihmiset tulevat aina jyräämään mielipiteillään. Omien kavereiden seurassa on helppoa ja mukavaa mutta tuntemattomien ei. En ole mikään hissukka vaan aika samanlainen selvin päin kuin kännissäkin, joten ei pitäisi olla siitä kiinni että jotenkin latistan tunnelmaa.

Sellaiset uteliaat ihmiset, jotka kyselevät toisten ihmisten asioita, mutta itse eivät kerro mitään itsestään. Toki ei tarvitse kertoakaan, mutta miksi kysellä muiden asioista.

En nyt halua hihhihih olla utelias... joo oikeastihan sitä olet.

Ääriujojen kanssa, joiden on ehkä vaikea löytää kavereita. Joo voin vaikuttaa puheliaalta jne. mutta en minäkään keksi mitään puhuttavaa hiljaisten ihmisten kanssa. Monta kertaa juuri tuollaiset ihmiset pyrkivät minun seuraani, miksi???? Jos vaikutan siltä, ettei mulla ole kavereita siinä ympäristössä, jossa tapaamme, ei se tarkoita että kokisin itseni yksinäiseksi tms.

Ihminen, joka ei kerro omia toiveitaan minua ja perhettäni kohtaan vaan vaatii ajatuksenlukua. On piilovittumainen ja pahoittuva, kun ei osata lukea hänen ajatuksiaan telepaattisesti. Kaikki tärkeäkin tieto pitää vetää hohtimilla eikä kerro toideitaan selvästi.  Siis oma anoppi sekä appi molemmat tällaisia.

Niitä on niin paljon, ettei meinaa jaksaa luetella! Esimerkiksi huumorintajuton tosikko, tekopyhä uskovainen, tyhmyyttään peittelevä, muiden dissaaja, härskejä puhuva ääliö jne. jne.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, joille joka asia on kilpailu.

Jos kertoo nähneensä mummoaan, niin toisella onkin ainakin viisi mummoa, jotka ovat satavuotiaina heittäneet keihäässä maailman ennätyksen.

Jos kertoo, että ei saa lasta ryhdistäytymään koulussa, niin kisaaja kertoo, että hänen lapsensa onkin nisti, toinen suljetulla ja kolmas vankilassa.

Ihan mistä tahansa normaalista elämänkuulumisista saadaan väännettyä kisa, ja kunhan toisella on enemmän, rajummin, isommin, niin sitä parempi.

Sitten kun itse himmaa tälläsen tähtösen vieressä, että oonki tämmöinen tavallinen tallukka, siinäkin tämä toinen on parempi, hän on niiin tylsä ja tavallinen, ettei edes oma mies kestä.. Jne.

Entä jos se kisailija oletkin sinä itse.

Sinulle ei saisi mitään sanoa ellei se oma kokemus tai juttu ole sinun alapuolellasi.

Katsopa peiliin.

Aika nolo olet.

- ainaiset valittajat, jotka löytää kaikesta vaan negatiivista. Joku vaate on kamala, tolla on ruma nenä, tää laulaja on perseestä, ruoka on pahaa ja milloin mitäkin.

-Kilpailijat ja itsetunnon pönkittäjät, joiden on aina oltava parempia kaikessa ja samalla lytätään tai vähätellään muita. Ärsyttävimpiä ne, jotka ei ole suoraan egoisteja vaan piilovittuilee muille ja piilokehuu itseään.

-Loukkaantujat. Ottavat kaiken itseensä ja tulkitsevat asioita ihmeellisellä tavalla. Aina saa olla varpaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Helpointa on kanssakäyminen sellaisten ihmisten kanssa, joilla on itsetunto kohdallaan. Eivät koskaan etsi piilomerkityksiä toisten sanomisista, näyttävät selkeästi mistä pitävät, mistä ei, tuntevat oman arvonsa ja antavat arvon muillekin.

Tälle komppi. Niin totta. Monesti puhutaan kuinka 'liiallinen' itsevarmuus on puistattavaa mutta vastaavasti huono itsetunto voi olla kanssaihmisille vieläkin vaarallisempaa. Läheiselläni on todella huono itsetunto ja se heijastuu muihin. Juurikin toi, että etsitään piilomerkityksiä toisten sanomisista ja vailea arvostaa muita, kun ei arvosta itseäänkään.

Sellaset pienituloiset ihmiset jotka tuhlaa vähäisiä varojaan johonki enkelihoitoihin ja jakaa facebookissa aforismeja "söpöillä" kuvilla (esim. Pussailevat lapset). Aforismit on tietysti luokkaa "miehet ovat tällaisia ja naiset tällaisia" ja sitten näihin tulisi kahvipöydässäkin suhtautua niin että "oih voi kun ihana aforismi!!" vaikka tekisi mieli repiä näistä tehdyt huoneentaulut.

Hups, kuvailin juuri anoppini

Pintaliitäjien ja "sosiaalisten" (=huudan ja hölötän mitä sattuu, enkä mieti). Ihmisten, jotka eivät oikeasti pidä sinusta, mutta esitetään kaveria pakosta. En myöskään pidä tuomitsevista ihmisistä, joista loistaa kilsan päähän, että eivät halua ymmärtää toisia ja heidän valintojaan. Kovat ja empatiakyvyttömät saavat myös karvani pystyyn – tämä ei siis tosiaan tarkoita sitä, että pitäisi olla tuhertamassa itkua kaikkien puolesta, vaan on sidoksissa tuon kanssaeläjien ymmärtämisen kanssa. Esimerkit löytyvät yleensä paremmin tienaavien ryhmästä.

Sellaisten jotka ovat omasta mielestään niin hirveän sosiaalisia ja fiksuja ja siten ylempänä meitä "hiljaisia" mutta tosi asiassa he puhuvat seurassa aina vain niille ketkä jo tuntevat ja katsovat vain heitä intensiivisesti silmiin niin että uusien ihmisten on näihin mahdoton saada mitään kontaktia vaikka olisivatkin suht puheliaita. Eli he ensin käyttävät valtaansa eristämällä uudet joukosta ja sitten syyttävät näitä hiljaisiksi ja oudoiksi, eivätkä mitään pahaa näe ikinä toiminnassaan.

Juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

Sellaisten jotka ovat omasta mielestään niin hirveän sosiaalisia ja fiksuja ja siten ylempänä meitä "hiljaisia" mutta tosi asiassa he puhuvat seurassa aina vain niille ketkä jo tuntevat ja katsovat vain heitä intensiivisesti silmiin niin että uusien ihmisten on näihin mahdoton saada mitään kontaktia vaikka olisivatkin suht puheliaita. Eli he ensin käyttävät valtaansa eristämällä uudet joukosta ja sitten syyttävät näitä hiljaisiksi ja oudoiksi, eivätkä mitään pahaa näe ikinä toiminnassaan.