Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Jätin miehen vaikka rakastan :(
05.12.2016 |
Oli pakko tehdä päätöks vaikka rakastan miestä.
En voinut enää luottaa häneen. Hän jäi kiinni muille naisille puhumisesta, valehteli olinpaikastaan jne. Vannoo ettei ole pettänyt. Lisäksi hän halusi juhlia paljon ja ei ollut valmis vähentämään sitä. Myöskään lapsihaaveet ei kohdanneet, hänen mielestä vasta yli 5v päästä kun olemme yli 30 ja minä olisin halunnut jo parin vuoden päästä.
Kaikki vain oli niin hankalaa. Hän ei arvostanut minun pyyntöjä esim pitää yhteyttä kun on matkoilla kavereiden kanssa, jotta voisin aamulla herätä hyvillä mielin kun olen saanut häneltä viestin nukkumaan mennessä. Toki muissakin olin vikaa ja olin liian vaativa varmasti yhteydenpidon kanssa. Vielä lisäksi hänen äitinsä vihasi minua, eikä minulla ollut asiaa hänen lapsuudenkotiinsa.
Mutta silti molemmat rakastaa ja vaikka mies jossain vaiheessa halusi erota noiden ongelmien takia, nyt hän on sitä mieltä että jos kuitenkin vielä yritetään. Jos ei nyt, niin jossain vaiheessa. Mutta miten noi ongelmat voi selättää. Jos vain olemme erilaisia. Jotkut haluaa esim mennä enemmän kun toiset. Jotkut haluaa laittaa kullalla aina viestin kun menee nukkumaan, toisille se ei ole niin tärkeää. Jotkut haluaa tehdä toisen onnelliseksi, toiset taas keskittyvät enemmän siihen että itsellä on hauskaa.
On kamala jättää toinen, kun on nyt jo ikävä ja miettii vain mitä toinen nyt tekee..
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikea ratkaisu. Rakkaus tunteena on kuitenkin ihan eri asia kuin rakkaus käytännön teoissa ja arjessa. Toinen, -se tärkeämpi-, tuosta suhteesta puuttui.
Sä selviät. Miljoonat naiset (ja miehet) ennen sua on selvinneet ja miljoonat tulee sun jälkeen selviämään.
Sitä vain miettii, että ihmiset on selvinneet pettämisistä jne isoimmista ongelmista. Tai että ihmiset eroaa kun ei enää rakasta. Mutta me rakastamme.
Esim luottamuksen puute, voikohan luottamusta saada takaisin? Hän pelasi tinderiä ja sanoo että vain läpällä poikien kanssa. Samoin juhlimishalut, luulisi että ne vähenee ajan kanssa. Toisaalta hän on sanonut että hän nyt vain on sellainen,että kaverit on tärkeitä ja tulee aina menemään niiden kanssa. Mutta no, kelle kaverit ei olisi tärkeitä? Ehkä ero on vain siinä, että hän ei ikinä jätä menemättä takiani. Samoin luottamusta ei ainakaan kasvata se, että kun hän lähtee ulos, tulee häneltä viimeinen viesti klo. 23-24 ja seuraavan kerran aamulla. Aina pyysin häntä laittamaan viestin kun pääsee kotiin, mutta en saanut. Kuulemma hän oli aina niin kännissä ettei pystynyt..
Mutta voisikohan noi kaikki selättää? Jos minä luopuisin esim hyvää yötä viestistä. No anoppiin en pysty silti vaikuttamaan. Elämä olisi kai hankalaa jos ei hän minua hyväksy.
Tämä on kamalaa. Tekisi koko ajan mieli laittaa miehelle viesti. Hän juuri laittoi minulle viestin että hänelle on paha olla.. :(
Ap
Kuulostaa siltä että mies ei ole valmis vakituiseen seurusteluun. Jätä se kasvamaan. Ainoa keino tuo saada toimimaan, mikäli kumpikin haluaa, on se, että sinä annat miehelle vapautta mennä kavereiden kanssa ja opettelet luottamaan etkä ala skitsoilemaan toisille naisille puhumisesta ym. typerästä ja mies alkaa arvostaa sinun tunteitasi koska tietää että viestin saaminen on sulle tärkeää niin miksi ei sitten laita sitä, vaikka sen känniviestinkin mistä ei mitään selvää saisikaan, niin olisi se silti sulle viesti ja tietäisit että äijä on ok vaikka tuhannen päissään.
Jaa. Ai sä oletkin vielä tuollainen roikkuvaa sorrtia oleva, epävarma mustiskyylääjä. Neuvoni: kasva ensin itse henkisesti, opettele tykkäämään itsestäsi ihan itsenäsi, sen jälkeen vasta mieti ootko valmis parisuhteeseen. Sä tosiaan rakastat tunteella, et sanoin ja teoissa.
Lisäksi teillä nyt vaan ei kohtaa toiveet. Sä haluat perheen, mies haluaa olla vapaa ja juhlia. Sä koet epävarmuutta siitä jos mies puhuu muille naisille (ja SE on sinun ongelmasi, ei miehen), mies haluaa katsella muutakin tarjontaa. Mies ei ole valmis siihen mitä sinä haluat. Se ei tule muuttumaan. Sä et voi muuttaa miestä, ainoastaan itseäsi. Mutta kun on tosiaan jo noin isot asiat (perhe vs. vapaudenkaipuu) kyseessä, niin ne eivät tule kohtaamaan. Ja kumpikaan ei ole väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätit koska et saanut suhteessa mitä halusit. Sinä olit valmis tekemään kompromisseja, mies ei. Ero oli oikea päätös. Viestistäsi tulee se vaikutelma, että sinua kiinnostaa nyt suhteen ylläpito enemmän kuin miestä, joten mitään et voita jos nyt laahustat takaisin ja teet lisää kompromisseja. Mies tulee sua kyselemään sitten kun/jos ikävöi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun puoliso on viihteellä kavereiden kanssa, sitä EI VAADITA laittamaan mitään viestejä. Jos ei itsetunto kestä viestitöntä iltaa, niin hopi hop, sitä omaa itsetuntoa kasvattamaan. Luottaus menee vasta sitten, kun toinen on tehnyt jotain väärin. Ei siitä, että toinen omaa epävarmuuttaan pelkää, että se kuitenkin tulee tekemään jotain.
Suosittelen pysymään erossa. Tunteita pitää kuunnella mutta järki pitää olla mukana. Suhde ei pidemmän päälle toimi jossei päästä yhteisymmärrykseen "nuinkin pienistä asioista". Oikeastaan ne ovat vielä tosi tärkeitä ottaen huomioon, että loppuelämän ajan on toisen vierellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teit oikein ja hyvin itsellesi. Elämäsi tulee varmasti olemaan onnellisempaa nyt, kun jätit miehen. Olet vahva, moni olisi jäänyt roikkumaan. Tsemppiä sinulle :)