Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo aikaa. Lapsuudenystäväni kutsui itsensä ja lapsensa meille kylään. Sovittiin, että lauantaina tulevat käymään.
Perjantai-iltana kymmenen pintaan katselimme rauhassa telkkaria, kun ykskaks alkoi pihalta kuulua ääniä. Katsoimme ikkunasta ja voi itku: siellä oli taksi, josta purkautui väkeä kuin pienestä kylästä.
Ystäväni, hänen kolme lastaan ja upouusi poikaystävä olivatkin päättäneet aikaistaa vierailua. Kymmeneltä illalla!Kohta soi ovikello ja oven koputus, kun ei tarpeeksi nopeasti keretty avaamaan. Häsläriremmi tunki sisälle yllätystä kiljuen. Olivat saaneet kuningasidean tullakin jo nyt 'ilahduttamaan' meitä vierailullaan. Arvatenkin aikuiset olivat hiukan maistissa.
Heti siinä ovella vanhin (n. 9v) lapsista alkoi vaatia, että meidän pitää maksaa taksikulut äidille, kun heillä on niin vähän rahaa. Äitinsä nyökytteli iloisena vieressä.
Lapset heittivät vaatteensa ympäri asuntoa ja alkoivat kiljua nälkää, uhosivat mulle, että äkkiä ruokaa. Oli kuin pyörremyrsky olisi iskenyt ja olimme miehen kanssa, että mitä hel.....ä?
Lasten äiti ja poikaystävä, jota ei oltu koskaan nähty, kävelivät ilman esittelyjä suoraan jääkaapille. Onko siideriä? Onko olutta, viiniä, väkeviä?
Karita (äiti, nimi muutettu) kehoitti minua laittamaan syötävää nopeasti, kun lasten pitää saada iltapalaa ja heitäkin jo hiukoo!
Poikaystävä kehoitti miestäni laittamaan saunan päälle..
Tähän mennessä emme olleet mieheni kanssa päässeet sanomaan oikeastaan mitään kaiken kiljumisen yli, mutta lapset ja aikuiset vieraat olivat jo kerenneet kaikille keittiön kaapeille.
Tilanne oli kuin jostain b-luokan komediasta, jotenkin vaikea uskoa sillä hetkellä.Karita jatkoi muina miehinä, että eikö ollutkin kiva, kun tultiin yllätyksenä? Voidaan olla koko viikonloppu, kun ei ole muutakaan sovittuna. Niin, ja mun kuulemma kannattaisi ruveta heti ruoan jälkeen laittamaan lapsille nukkumapaikkoja, pienimmät ainakin alkaisivat varmasti pilkkiä sen jälkeen.
Nuorin, ehkä 2v, pissasi housuihin ja matolle. Vaippaa ei tietenkään ollut, pitihän vaipattomuutta harjoitella.
Paljon muutakin ehti tapahtua, mutta lopulta mieheni pisti kerrasta homman poikki.
Karjaisi kuin alfauros, että nyt riittää! Kerätkää kamppeenne, tilaan teille heti taksin.
Tuli syvä hiljaisuus ja saimme kuulla ettemme tiedä vieraanvaraisuudesta mitään ja olette törkeitä ja kaikkea mitä nyt keksivät. Taksirahaakin kehtasivat vielä pyytää.Lähtivät, eikä takaisin tarvitse tulla. Jos mietitte, onko tällaisia ihmisiä olemassa, niin kyllä on! Enpä olisi Karitastakaan arvannut, kun en ollut vuosiin nähnyt.
Rrrräääyyhhh, mä haluan sun miestä vähäsen.. Todella seksikästä!
Mun vieraani meni ja varasti 20 euron setelin, jonka olin jättänyt avoimelle paikalle lipaston päällä. Tarkoitus oli lähteä illalla bilettämään ja itselläni on tapana ottaa baari-iltaa varten kortin lisäksi myös sen verran käteistä että pääsen sillä taksilla kotiin, jos nyt jotain sattuisi tapahtumaan kortille (ei siis ole ikinä ollut ongelmia, että örveltäisin ja kadottaisin kortin mut mulla vaan tälläinen tapa) Kyseinen vieras ei ollut mikään hyvä ystäväni vaan enemmänkin kaverin kaveri, jonka tunsin vaan etäisesti. Paikalla siis minä, kaverini ja sitten tämä kaverin kaveri. En pysty tietystikään todistamaan tätä, mutta tämä vieras oli ainoa, joka oli hetkeäkään "yksin". Minä ja kaverini valmistauduimme iltaan korjailemalla meikkiä yhdessä, kun tämä yksi sitten odotteli olkkarissa. Kun tuli aika lähteä niin kakskymppinen oli mystisesti kadonnut ja kun heitin ilmaan, että "Olenkohan vaan hajamielinen, vai oliko tässä teidänkin mielestä 20e seteli" niin tämä epäilemäni vieras sanoi kirkkain silmin, että ei muista että olis ollut ja kaverini sitten taas komppasi sitä minkä itse tiesin varmaksi ja sanoi että oli. Noh rahallinen menetys ei ollut suuri mut harmitti aika lailla tuollanen pitkäkyntinen "kaveri"...
Vierailija kirjoitti:
Mie en nyt vaan ymmärrä tätä kahvikeskustelua. Ite juon kyläpaikassa sitä mitä tarjotaan enkä odota että miuta varten varataan muuta. Ite juon kahvia ja kotona on aina sitä sekä teetä. Ainut mikä hävettää on että kun ite juon kahvin mustana niin joskus unohdan sitte ostaa kahvimaitoa kun en maitoa juo ollenkaan. Jos ilman jompaa kumpaa ei voi kylään mennä niin vie omat pussit taikka pikakahvit mennessään taikka juo ne ennen sinne kylään menoa jos ennalta tietää ettei lempijuomaa siellä ole.
Minä juon vain teetä. Äitini mielestä oli todella epäkohteliasta olla tarjoamatta kahvia vieraille, joita minulle kävi todella harvoin, ujo kun nuorena olin. Pitkän maanittelun jälkeen annoin hänen ostaa minulle pienen kahvinkeittimen, sellaisen jolla saa tyyliin yhden tai kaksi kuppia kerrallaan ja jossa on kiinteä suodatin joka pitää pestä.
Eräs yövieras oli sitten käyttänyt keitintä ja minä en ollut huomannut. Sinnehän ne purut homehtuivat ja pilasivat suodattimen ja laite lensi roskiin . Ehkä neljästi ehdin sitä käyttää. En kyllä syytä vierasta, mistäs hän olisi sen voinut tajuta.
Sittemmin menin naimisiin miehen kanssa joka juo kahvia, joten problem solved.
Täti kävi kerran kylässä ja kertoi minun olevan huono emäntä, kun olin unohtanut laittaa käsipyyhkeen kylpyhuoneeseen. Annoin tietenkin pyyhkeen heti, mutta jaksoi motkottaa asiasta koko loppuvisiitin ajan. Siinä vaiheessa kun kissa hyppäsi pöydälle meinasi täti jo pyörtyä kauhusta. Haukkui myös palkkani ja uravalintani ja siivoustaitoni (asunto oli ihan siisti). Niin ja siitä oli pöyristynyt, että asunto oli kauempana asemalta kuin hän oli kuvitellut (ajettiin perille bussilla n. 10 min), se oli jotenkin paha asia ja minun vikani ja vaikeutti hänen elämäänsä. Lähtiessä tuumi, että olisi mukava nähdä useammin. Juu ei.
Nämä nyt ei varsinaisesti ole kovin dramaattisia juttuja, mutta niin ärsyttäviä:
Kun asiaan kuuluvasti "emäntänä" yrittää laittaa yövieraille syömistä pöytään säännöllisin väliajoin (aamupala, lounas jne.) niin kas kun ei ole juuri nyt nälkä heillä, ei jaksa vielä syödä yhtään. Aha. No syödään sitten itse ja korjataan ruoat kaappiin. Niin menee varmaan 10min ja johan käy oma-aloitteisesti jääkaapin ovi..
Toinen tapaus on sitten se, kun vieraan ruokavalio käsittää vain about kolme eri tuotetta. Silloin voisi mielestäni ottaa omat eväät mukaan jos on niin rajoittunutta ettei tykkää syödä mitään kaavasta poikkeavaa.
Viimeisimpänä vieraat jotka alkavat siivoamaan. Hygieniafriikkinä mikään ei ole niin kammostuttavaa kun joku vieras alkaa tiskaamaan tai pyyhkimään pöytiä omassa kodissani. Mulla on eri siivousvälineet ja kuviot joka asialle niin en tykkää että esim. tiskaillaan astioita altaassa hengaavalla harjalla (jolla lähinnä harjataan koneeseen menevistä astioista suurimmat ruoantähteet) jne.
Mielelläni sanoisin vieraillemme, että olkaa kuin kotonanne, mutta en sitä kyllä ihan kirjaimellisesti tarkoita.
alkanut tuulettaa, ristiveto.
sai vahtia ettei lemmikit, kissat ja koirat karkaa
Meillä anoppi on avannut jokaisen kaapin oven ja katsonut "miten teillä on tavarat järjestetty". Just oltiin muutettu, olin raskaana. Tavarat oli vaan tungettu kaappiin piiloon nopeasti. Hän myös pani appiukon tyhjentämään vessan lavuaarin viemärin kun "se ei vedä tarpeeksi hyvin". Samalla kylppärin viemäri tuli tyhjennettyä. Appiukko halusi auttaa siivoamalla autotallin. Meni sinne meiltä lupaa kysymättä, siirteli tavaroita jotka just oli järjestetty kasoihin et mikä roskiin, kirpparille tai säilöön. Hajotti lasiastioita kun ei vaivautunut katsomaan mitä siirteli.
Eräs ystäväni oli luonani yökylässä. Kävi suihkussa, käytti pesuaineitani kysymättä lupaa ja sheiveriä intiimialueelleen. Kiva. Olis kysynyt et saako käyttää, olisin antamu kertakäyttöhöylän lainaan ja sen ois voinu heittää roskiin. Samainen ystävä availi myös kaappien ovia etsien silitysrautaa. Hänelle ei kelvannut mikään tarjottava iltapala, kun " mä en syö leipää enkä voi syödä maitotuotteitakaan jne." Olis voinu ilmoittaa niin ois voinu keksiä muuta syötävää.
Olen .tämän johonkin ketjuun aihemmin kirjoittanut mutta:
Tykkään leipoa, ja leipomuksiani on usein kehuttu. (Ja ei en kalastele kehuja vierailtani.) Paitsi yksi tuttu. Aina kun hän tuli kylään alkoi vakitus. Ja yleensä teen sekä suolaista ja muutamaa makeaa eri leivonnaista kahvitteluja varten. Olen sinkku, lapseton, siisti ja eläimetön, joten kyse ei ollut myöskään hygieeniasta.
Valitus oli aina luokkaa: ai, nää on ite tehtyyjä? Joo,mun mummi tekee parempia. Ite tehtyjä? Kannattas paistaa vähemmän aikaa. Teit ite? Jaa, noh hmmm kummallisen makuinen, kyl sä opit vielä.( tuo aivan perus suklaa muffineista...) Tai sitten oli vain järkyttävää nyrpistelyä ja vähättelyä.
Kerran sitten kyllästyin ja iskun pöytään kaupan valmis tuotteet ja tuttu katsoi silmät pyöreänä että mitä, etkös sä yleensä tee ite? Totesin, että kun ei ne sulle kelpaa niin en vaivautunut.
Ei tullut uudelleen kahville.
Vierailija kirjoitti:
Mun tätillä kävi vieras muutaman kerran vuodessa, tuli käymään ja oli hiljaa koko muutaman päivän vierailun ajan. Sama juttu ex-anopilla, ystävä tuli ja oli pari päivää eikä pukahtunut juuri muuta kuin kiitos ja näkemiin. Ei sitä pidetty tuohon aikaan niin hirveänä, toki kummallisena. Ihmiset olivat loppujen lopuksi aika suvaitsevaisia. Yksi kyläläinen oli aivan tyytyväinen (kesällä) kun sai vaihtaa pari sanaa talon portailla, koskaa ei pyynnöistä huolimatta halunnut sisään taloon kylään. Kukaan ei nostanut mitään ihme haloota tästäkään tapauksesta.
Mummoni kertoi, että aikoinaan heidän taloonsa hankittiin telkkari ensimmäisenä koko kylässä ja ihmiset sitten sankoin joukoin heillä kävivät sitä tuijottamassa. Ja tupakansavu leijui kuulemma sakeana huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tätillä kävi vieras muutaman kerran vuodessa, tuli käymään ja oli hiljaa koko muutaman päivän vierailun ajan. Sama juttu ex-anopilla, ystävä tuli ja oli pari päivää eikä pukahtunut juuri muuta kuin kiitos ja näkemiin. Ei sitä pidetty tuohon aikaan niin hirveänä, toki kummallisena. Ihmiset olivat loppujen lopuksi aika suvaitsevaisia. Yksi kyläläinen oli aivan tyytyväinen (kesällä) kun sai vaihtaa pari sanaa talon portailla, koskaa ei pyynnöistä huolimatta halunnut sisään taloon kylään. Kukaan ei nostanut mitään ihme haloota tästäkään tapauksesta.
Mummoni kertoi, että aikoinaan heidän taloonsa hankittiin telkkari ensimmäisenä koko kylässä ja ihmiset sitten sankoin joukoin heillä kävivät sitä tuijottamassa. Ja tupakansavu leijui kuulemma sakeana huoneessa.
Nykypäivänä vastaava tapaus voisi olla vaikka sellainen, että naapuri on tehnyt itselleen leffa/pelihuoneen videotykkeineen ja uusimpine tekniikoineen ja muut alkaisivat yhtäkkiä viihtyä tuolla kyläilemässä, erityisesti videotykin ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika pientä näihin muihin verrattuna, mutta. Minulla on yksi ystävä, jonka kanssa käymme saman keskustelun kirjaimellisesti joka ikinen kerta, kun hän on luonani; mä en juo kahvia ja hän juo. Mulla ei sattuneesta syystä ole kahvinkeitintä eikä kahvia. JOKA IKINEN KERTA kun hän tulee luokseni, hän kysyy ensimmäisenä, että "oisko kahvia?" ja on joka ikinen ainoa kerta yhtä ällistynyt, kun sanon, että ei ole kun en käytä. Vieraita varten pitäisi hankkia.
Alkaa käymään jo hieman ärsyttäväksi kun ollaan kuitenkin jo monta vuotta tunnettu.
Et taida tietaa, etta kaupoissa myydaan ihmeellista ainetta nimeltaan MURUKAHVI?
En ole perehtynyt kun en tosiaan kahvia itse ole ikinä juonut. En oikein näe syytä käyttää vähiä rahojani johonkin mitä itse en missään tapauksessa tarvitse. Kummallista jos tee, mehu tai muut eivät kelpaa.
Minä juon kahvia, hyvää sellaista, mutta jos tulen luoksesi juon mielelläni teetä tai mehua, ÄLÄ vaan tarjoa minulle, laadukkaan kahvin ystävälle tuota murulitkua, se on ihan hirveää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika pientä näihin muihin verrattuna, mutta. Minulla on yksi ystävä, jonka kanssa käymme saman keskustelun kirjaimellisesti joka ikinen kerta, kun hän on luonani; mä en juo kahvia ja hän juo. Mulla ei sattuneesta syystä ole kahvinkeitintä eikä kahvia. JOKA IKINEN KERTA kun hän tulee luokseni, hän kysyy ensimmäisenä, että "oisko kahvia?" ja on joka ikinen ainoa kerta yhtä ällistynyt, kun sanon, että ei ole kun en käytä. Vieraita varten pitäisi hankkia.
Alkaa käymään jo hieman ärsyttäväksi kun ollaan kuitenkin jo monta vuotta tunnettu.
Et taida tietaa, etta kaupoissa myydaan ihmeellista ainetta nimeltaan MURUKAHVI?
En ole perehtynyt kun en tosiaan kahvia itse ole ikinä juonut. En oikein näe syytä käyttää vähiä rahojani johonkin mitä itse en missään tapauksessa tarvitse. Kummallista jos tee, mehu tai muut eivät kelpaa.
Minä juon kahvia, hyvää sellaista, mutta jos tulen luoksesi juon mielelläni teetä tai mehua, ÄLÄ vaan tarjoa minulle, laadukkaan kahvin ystävälle tuota murulitkua, se on ihan hirveää!
Vai niin. Sinun kyllä kannattaa lähettää etukäteen kyläilypaikkaan lista niistä tarjottavista, joita sinulle saa ja ei saa tarjota. Muista kirjoittaa kiellettyjen aineiden lista juuri tuolla lailla isoilla kirjaimilla, jotta viesti menee isäntäväelle varmasti perille. Tai sitten voit jäädä suosiolla kotiin.
Järjestän joka vuosi itsenäisyyspäivänä pienet illanistujaiset. On yksi pariskunta, joka ei ikinä syö mitään mitä minä tarjoan. Joka vuosi sanon, että teen ruokaa ja naposteltavia on ja viiniä. Tarjoan alkuun kuoharit. Pariskunta tulee kylläisenä paikalle, ei syö mitään ja juo vain omia juomiaan. Mies juo olutta suoraan purkista. Kaikki aina ihmettelevät miksi pitää tulla maha täynnä. Ruoissa ei siis ole mitään sellaista mitä pariskunta ei söisi, tyyliin karjalanpaisti jonka ovat itsekin juuri tehneet kotona. Pakko vain ähmiä maha täyteen kotona ja sitten nyrpistellä minun tarjottavilleni. Tämä ei ole kohteliaisuutta heiltä, etteivät kehtaisi syödä, vaan joku ihme lukotus käytöksessä. On tosi omituinen pariskunta, vaikka ovatkin rakkaita ystäviäni.
Tämä jostain syystä ärsyttää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsen kummitädin piti perheineen tulla kylään, olimme leiponeetkin. ei kuulunut, laitoin pari kertaa viestiä ja arvelin sitten, etteivät jostain syystä tulekkaan. klo 20.00, kun olin juuri suihkuun menossa ja mies syötti iltapuuroa lapselle, soi ovikello...
Mihin aikaan olitte sopineet heidän tulevan?
klo 17.18.00 välisenä aikana. tällä pariskunnalla on siis itsellään 3 lasta, jotka tuolloin olivat 2-7v...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytön kaveri oli tikkana pöydässä kun jotain ruokaa oli tarjolla. Ei siis pyydetty pöytään. Asui 20 metrin päässä eli oli helppo mennä kotiin syömään. Kerran tuo tyttö tuli meille todella ison irtokarkkipussin kanssa ja kuulutti heti ovella että nämä on hänen eikä tosiaan ollut antanut yhtään karkkia meidän tytölle.
Näin kerran naapurin yksinhuoltajaäidin linja-autossa ja hän kertoi että hänellä oli ollut tenttiviikko ja nyt on kyllä rentoutusta ansainnut. Hänellä oli kaksi alle kouluikäistä lasta. Sanoi että menee yksin kylpylään eikä todellakaan ota lapsia mukaan. No jokainen tietenkin olettaa että hän oli hankkinut lapsille hoitajan illaksi. No menin kotiin ja käytiin perheen kanssa kaupassa. Kun tulimme kotiin em. yksinhuoltajaäidin lapset odottivat meidän ovella ulkona ja livahtivat kuin kissat ovesta sisään meille. Kysyimme missä äitinne on niin vastaus oli että se lähti jonnekin. Yritin soittaa mutta ei vastausta. Illalla soitti että laittaa lapset kotiin.Sun olisi kuulunut puuttua tohon karkkisäkkiepisodiin. Joko se mimmi lähtee karkkeineen kotiin syömään niitä tai niistä annetaan kaverille, mutta toi meininki loppuu. Sit olisin muistuttanut että kuinka monta kertaa se on ollut lokkeilemassa teidän pöydässä.
Tohon ilmaiseen lastenvahtijuttuun olisin vain tiukasti siivonnut pennut pihalle ja sanonut, että nyt ei sovi. Siinäpä olisi äiti ihmetellyt, miksi kakarat ovat heitteillä.
Jos joku kysyy, niin tosiaan - olen maailman kylmin ja suoraviivaisin ihminen välillä, ja voi sitä hallaa mitä olen saanut osakseni. Mulla on joskus ihan tosi rautainen ja timanttinen pokka ja jaan tätä elämänviisautta ilolla eteenpäin.
Ilmaisesta lastenvahtijutusta olisit tietenkin voinut soittaa hätäkeskukseen ja pyytää sieltä apua, mutta jos vain olisi laittanut heidät pihalle, niin olisit itse ihan samalla tavalla syyllinen heitteillejättöön. Sinunlaisesi ihmiset varmaan kävelevät myös kadulla ohi, jos joku on esim. kaatunut, saanut sairauskohtauksen tai vain kännissä sammunut lumihankeen.
Hain siskoni junalta meille muutamaksi päiväksi kylään ja heti kun pääsimme meille, hän rojahti sohvalle ja alkoi katsoa tallennukselta parin tunnin ohjelmaa.
Ei muuten mitään mutta lapset olivat kovasti odottaneet tätiään, ja minäkin siskoani. Kattamaamme kahvipöytäänkään ei ehtinyt minun ja lasten kanssa vaan haki kahvikupin sohvalle. No siskon kanssahan voi olla oma itsensä eikä tarvitse vieraskoreilla mutta silti kootusti ihmetytti että a) ohjelman olisi voinut katsoa hieman myöhemminkin kun tallennuksella oli b) voisi kysyä sopiiko että avaan tv:n ja katson tässä kaksi tuntia tv:tä. Ja muutenkin lasten innon ohittaminen täysin kun heitä oli kuulemma Ikävöinyt ja viime tapaamisesta oli lähes puoli vuotta.
emmaa88 kirjoitti:
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Onko kaverisi lihava ahmimishäiriöinen? Ehkä hän ei voinut itselleen mitään vaikka tiesi tekevänsä väärin
Vierailija kirjoitti:
Järjestän joka vuosi itsenäisyyspäivänä pienet illanistujaiset. On yksi pariskunta, joka ei ikinä syö mitään mitä minä tarjoan. Joka vuosi sanon, että teen ruokaa ja naposteltavia on ja viiniä. Tarjoan alkuun kuoharit. Pariskunta tulee kylläisenä paikalle, ei syö mitään ja juo vain omia juomiaan. Mies juo olutta suoraan purkista. Kaikki aina ihmettelevät miksi pitää tulla maha täynnä. Ruoissa ei siis ole mitään sellaista mitä pariskunta ei söisi, tyyliin karjalanpaisti jonka ovat itsekin juuri tehneet kotona. Pakko vain ähmiä maha täyteen kotona ja sitten nyrpistellä minun tarjottavilleni. Tämä ei ole kohteliaisuutta heiltä, etteivät kehtaisi syödä, vaan joku ihme lukotus käytöksessä. On tosi omituinen pariskunta, vaikka ovatkin rakkaita ystäviäni.
Tämä jostain syystä ärsyttää :D
Itsellänikin on muutama kyläilypaikka jonka tarjottavia en vaan pysty laittamaan suuhuni. Ei se takia, että itse ruoka olisi oletusarvoisesti pahaa, vaan ihan perushygienian puuttumisen piikkiin menee. Olen siis nähnyt kuinka heillä siivotaan (ja mitä ei siivota) ja laitetaan ruokaa (pesemättä käsiä/sormukset sormissa/pitkät kynnet taikinassa jne). En vaan yksinkertaisesti pysty. Hävettää niin joka kerta selitellä syömättömyyttä, mutta kun ei pysty niin ei. Ja maha täytyy tietysti vetää täyteen ennen kyläilyä ettei tule nälkä sinä aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestän joka vuosi itsenäisyyspäivänä pienet illanistujaiset. On yksi pariskunta, joka ei ikinä syö mitään mitä minä tarjoan. Joka vuosi sanon, että teen ruokaa ja naposteltavia on ja viiniä. Tarjoan alkuun kuoharit. Pariskunta tulee kylläisenä paikalle, ei syö mitään ja juo vain omia juomiaan. Mies juo olutta suoraan purkista. Kaikki aina ihmettelevät miksi pitää tulla maha täynnä. Ruoissa ei siis ole mitään sellaista mitä pariskunta ei söisi, tyyliin karjalanpaisti jonka ovat itsekin juuri tehneet kotona. Pakko vain ähmiä maha täyteen kotona ja sitten nyrpistellä minun tarjottavilleni. Tämä ei ole kohteliaisuutta heiltä, etteivät kehtaisi syödä, vaan joku ihme lukotus käytöksessä. On tosi omituinen pariskunta, vaikka ovatkin rakkaita ystäviäni.
Tämä jostain syystä ärsyttää :D
Itsellänikin on muutama kyläilypaikka jonka tarjottavia en vaan pysty laittamaan suuhuni. Ei se takia, että itse ruoka olisi oletusarvoisesti pahaa, vaan ihan perushygienian puuttumisen piikkiin menee. Olen siis nähnyt kuinka heillä siivotaan (ja mitä ei siivota) ja laitetaan ruokaa (pesemättä käsiä/sormukset sormissa/pitkät kynnet taikinassa jne). En vaan yksinkertaisesti pysty. Hävettää niin joka kerta selitellä syömättömyyttä, mutta kun ei pysty niin ei. Ja maha täytyy tietysti vetää täyteen ennen kyläilyä ettei tule nälkä sinä aikana.
Sama! Ihan kun olisin itse kirjoittanut..
Tuttava lapsiperheen koti suorastaan ällöttää minua, enkä mielelläni vieraile heillä ollenkaan.. Vaan pyrin näkemään kaveria lapsineen puistossa tms ja käymään kahvilla kahvilassa. Viimeksi kun kävin heillä, tuli lapset suoraan pihalta leipomaan joulutorttuja. Kädet lapset huuhtasi vaan veden alla (kastu ehkä just ja just) ja kuivas sitte keittiössä roikkuvaan likaiseen pyyhkeeseen.. Äiti ei pessy käsiä ollenkaan, laitto uunin päälle, leikkasi torttutaikinan pöydällä olleella veitsellä (jota joku oli varmaan käyttänyt leivän voiteluun?) sitten lapset taitto tortut. Toisella räkä valu, mikä pyyhittiin käteen/hihaan.. Toinen lapsista sitten leikki voitelu kanamunalla, mitä kokeili sormella. Kanamunan pyyhki paitaansa... Ja voiteli sitten tortut. Ja voi että oli niin söpöä kun pikkuset äitin murut leipo vieraalle torttuja. Ei ehkä ällöttäis niin paljon jos olis omia lapsia.. Mutta en syöny.
Meillä vähän saman tyyppinen tapaus. Sovimme juhlistavamme uutta vuotta ystävä pariskunnan kanssa. Olimme mieheni kanssa ostaneet paljon herkkuja valmiiksi jne. Näin todella siis vaivaa. Olin myös laittautunut viimeisen päälle ja odotin iltaa todella paljon. Kun sitten aika olisi koittanut he ilmoittivatkin että lähtivät tämän ystävän veljelle juhlistamaan uuttavuotta toiselle paikkakunnalle. Kysyivät sentään lähdetäänkö mukaan? Öö.. Ei. Emme oikein ole enää tekemisissä.