Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Palaaminen yhteen ensirakkauden kanssa?
03.12.2016 |
Kokemuksia kenelläkään?
Olen 25-vuotias ja ensirakkauteni kanssa seurustelin teininä, 16-vuotiaasta 19-vuotiaaseen.
Jostain syystä en ole tätä ensimmäistäni pystynyt unohtamaan näiden kuudenkaan vuoden aikana mutta kai se niin on ettei ensirakkauttaan unohdakaan koskaan.
Nyt pari viikkoa sitten näin tämän ensirakkauteni ohimennen pitkän ajan jälkeen ja hän minut. Tuntui kuin mikään ei olisi muuttunut ensitapaamisesta. Perhoset lentelivät vatsassa ja niin edelleen.
Eromme syy oli selkeä. Minä halusin erota, koska hänen omistushaluisuus ja mustasukkaisuus olivat ongelma. En saanut tarpeeksi omaa aikaa, olen itsenäinen ihminen ja tarvitsen sitä sopivissa määrin. Haluaisin kuitenkin uskoa, että ihminen voi muuttua.
Pitäisikö minun ottaa yhteyttä eksääni ja pyytää kahville? Ja jos se etenee johonkin, niin sitten etenee.
Olen kuitenkin meidän yhteisiltä ystäviltä kuullut, että hänkin edelleen kaipaa minua.
Kommentit (4)
Jos teillä on kertoa omia kokemuksia samanlaisesta tilanteesta, kuulisin mielelläni. :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pyydät hänet kahville ja tapaatte, se ei tarkoita vielä suhteenne uutta alkua. Yhteen palaamisen sijaan kannattaa kokeilla, olisiko ystävyys teidän välillänne mahdollinen. Jos hän pystyy ahdistumatta hyväksymään sen, että sinulla on ollut elämää hänen jälkeen, ei uusi suhdekaan pidemmällä tähtäimellä ole mahdoton. Mutta älä pidä kiirettä sen asian kanssa.
Aika vanha viestiketju, mut kirjotanpa silti. Seurustelin ekaa kertaa ikinä 8-luokalla ja toiseen kertaan saman miehenalun kans lukion tokalla ja monessa mielessä hän oli ensimmäiseni. Hän säikähti voimakkaita tunteita lukioaikana ja erosimme tuolloin. Molemmilla se jäi vaivaamaan pitkäksi aikaa.
Seurustelimme tahoillamme ja menimme naimisiinkin, mutta toisistamme riippumattomista tekijöistä liitot rakoilivat ja somen myötä "löysimme" toisemme n. 20 vuotta myöhemmin ja aloimme rupattelemaan ja niinhän siinä sitten kävi, että erosimme silloisista puolisoistamme edelleenkin aivan muista syistä ja jäimme yhteen.
Kolmas kerta toden sanoo, nyt rakastamme toisiamme, meillä on ihana pieni poika ja olemme naimisissa. Ei se vanha suola aina pahasta ole ja kyllä ensirakkaus voi olla myös se "elämän rakkaus".
Alue: Aihe vapaa
Ihminen katuu enemmän asioita, jotka jättää tekemättä kuin niitä tekemiään- sen perusteella ehdottomasti annat uuden mahdollisuuden.