Olen tunnevammainen

Sellainen olen, että jos joku tulee puhumaan vähänkin herkemmistä asioista ja osoittaa jonkunlaista hellyyttä ja läheisyyttä minua kohtaan, en osaa vastata mitään. Halaukset ovat osaltani väkinäisiä ja kehuihin vastaan aina vain "Kiitos." Ihan pokerinaamalla.

Suojelen sisintäni, oikeaa minääni, kaikilta ja kaikelta. Vanhemmiltani, ystäviltäni, sisaruksiltani, ihan kaikilta. Periaatteessa elän elämääni yksin, minulla ei ole läheisiä. Vain perhe ja kavereita. Asia käy raskaaksi, sillä toivoisin parisuhdetta, mutta en anna itsestäni mitään ja siksi tutustuminen takkuaa pahasti. Tällä hetkellä elämässäni on yksi mies, joka kovasti yrittää tutustua minuun. En edes tietoisesti torju häntä, mutta huomaan että niin silti käy. Olen hänestä kiinnostunut yhteisten harrastusten vuoksi ja hänen ulkonäkönsä ja luonteensa viehättävät minua. Toivon, että hän ei luovuta ja saisi minut murrettua. Ymmärrän kyllä tietynlaisen itsekkyyteni, että hänen täytyy tehdä paljon töitä, en vain osaa tehdä asialle mitään.

Jos jollain on neuvoja tai kokemuksia kaltaisestani henkilöstä, luen mielelläni. Haukutkin otan vastaan :) terv. N20