Hjälp, onko väärin jättää vauva/lapsi yksin nukahtamaan omaan sänkyyn?

Niin ja tää ystävä siis jotakin pari tuntiakin sanoi pahimmillaan nukuttavansa lapsiaan. On siinä vieressä ja silittää päätä jne. Ap.

On ok ja hyväkin jos oppii rauhoittumaan itsekseen. Jos itkuun kuitenkin vastataan, niin ei todellakaan ole hylkäämiskokemus tuollainen lapselle.

Totta kai on ok. Eihän se lapsi opi ikinä nukahtamaan itsekseen, jos vanhemmat jopa KAKSI tuntia silittelee päätä vieressä. Lapsi vaan virkistyy kun isä tai äiti on siinä virikkeenä.

No höpö höpö siitä traumoja tule jos yksin nukahtaa. Siitä tulee traumoja jos yksin pimeessä parkuu tuntitolkulla ilman lohtua.

Ette ole tehneet mitään väärin, ei se lapsi tuollaisesta mitään hylkäämiskokemusta saa. Hylkäämiskokemus tulisi siitä, jos lapsi itkisi hätäänsä ja tähän hätään ei vastata. Jos lapsi jokeltelee yms ääntelee niin ei hätää. Jos itkee ja jättää nukkumaan omaan itkuunsa ilman lohdutusta, niin se voi olla haitallista. Kyllä se lapsi nimenomaan huutaa ja itkee jos hänellä on paha olla.

Mä luulen, että se sun ystäväsi välttelee miestään seksin kauhu mielessään tai on joku yh jolla ei ole muutakaan tekemistä. Mutta siis tosiaan suurin osa lapsista nukahtaa iha itekseen. Ja jos vielä vastaat itkuun niin ei hänellä mitään hätää ole. :)

Kiitti vastauksista! Tosi huojentavaa. Me jatketaan siis näin jättämällä vauva yksikseen nukahtamaan. Ap.

Noin juuri pitäisi tehdä kuin ap olette tehneet. Noin se lapsi oppii nukahtamaan itse. Tietenkin itkuun pitää vastata ja niinhän olette vastanneetkin. Kaikki äidit eivät todellakaan tiedä aina parhaiten, ystäväsi on malliesimerkki siitä. Jos jokin asia mietityttää, kannattaa rohkesati kysyä asiaa neuvolassa. 

Noin mekin tehtiin lapsen kanssa, jo vauvana laitettiin sänkyyn ja sinne nukahti. Siskoni ihmetteli, heillä oli lapsia nukutettu tyyliin 1-2 tuntia. Sanoin, että kyllä se sitten ilmoittaa, jos uni ei tule. Jossain vaiheessa isompana oli iltalaulu / iltasatu rutiineina, mutta ei silloinkaan sen kummemmin jääty nukuttamaan. Olet toiminut aivan oikein.

Lapsilla on erilaisia temperamentteja.

Älä kuitenkaan jätä pientä yksinään itkemään.

No todellakin on.

Meillä lapsi nukkui vieressä 22-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen hän sai nukkua yksin omassa sängyssään.

iltarukous? ootteks jotai hihhuleita?

Ihan sellai perinnejuttu se iltarukous meillä, kun oma äitini myös sen aina sanoi mulle. Halusin sitä perinnettä sitte jatkaa. :) Ja siis ei se vauvamme oikeestaan ikinä jää itkien sänkyyn ja tosiaanki aina mennään sinne kattomaan, et mikä on, jos itkee. Lähinnä kipeenä on pari kertaa itkeny. Muuten jokeltelee aikansa ja sit nukahtaa. Ja aina meen myös kattomaan, että missä asennossa nukkuu ja onko peitto päällä yms kun on nukahtanu. Ap.

Lapsi kannattaa jo pienenä opettaa käymään nukkumaan yksin. Kannattaa ottaa tietyt rutiinit jotka tekee illalla yhdessä lapsen kanssa (esim iltarukous, laulu tai iltasatu) ne tuovat turvaa lapselle ja hän tietää et nyt aika alkaa nukkumaan.Sitten kun lapsi on rauhoittunut sänkyyn voi jättää hänet nukahtamaan, ja mennä huoneeseen takaisin vain jos lapsi itkee. Silloinkin kannattaa yrittää varovasti rauhoitella jottei lapsi virkoa jos on jo uninen.

Jos totuttaa lapsen nukkumaan niin että nukuttaa niin ainakin oman kokemuksen ystävien perheissä mukaan joutuu heitä nukuttamaan vielä isoinakin eivätkä lapset uskalla jäädä esim. yökylään jos siellä ei nukutetakaan.

Meillä molemmat lapset jo ihan synnäriltä lähtien laitettu omaan sänkyyn ja annettu nukahtaa,ilman sen kummempien nukutteluja.Tyytyväisinä ovat jääneet ,ja tietenkin jos ovat ruvenneet itkemään nii sitten otettu syliin ja lohduteltu.Ei oo tullu ees mieleen että lapsi pitäisi erikseen nukuttaa.

Minun lapseni huusi kuin syötävä jäädessään yksin makkariin, joten en jättänyt enää sitten yksin, koska en nähnyt yhtään mitään järkeä huudattaa vauvaa kenties peloissaan yksin jotta "oppisi nukahtamaan yksin".

1,5-vuotiaana halusikin alkaa nukahtamaan itsekseen (puhui siis sen verran että osasi sanoa mm. "äiti pois"). Sitten menin pois.

Nyt on 2,5-vuotias ja pääsääntöisesti aina nukahtaa itse (iltasatu tms. luetaan ennen sänkyynmenoa), joskus saattaa pyytää minua jäämään hetkeksi, etenkin jos mielessä pyörii paljon päivän tapahtumat ja haluaa kertoa niistä vielä, niin sitten niistä jutellaan. Joskus taas pyytää, että "jätä äiti ovi vähän auki kun meet" tms.

Aika lailla lapsen ehdoilla siis mennään, mutta hän ei siis ole pompottelevaa sorttia eikä nukkumaanmenosta tarvitse ikinä tapella, siksi siis mennään vähän fiilispohjalta.

Kuten joku sanoi, lapsilla on temperamenttierot ja jollekin sopii yksi tapa, toiselle toinen :)

Riippuu vauvasta. Jos kerran vain vähän jokeltelee ja ei itke, niin kuulostaa, että hänellä on kaikki hyvin ja voi nukahtaa itsekseen. Mä en ole tuollaista edes kokeillut, kun menen aina vauvan kanssa yhdessä nukkumaan. Nukumme siis perhepedissä. Usein vauvani nukahtaa rinnalle, mutta välillä saa kyllä nousta sängystä sylittelemään, jos uni ei heti tulekaan. Mutta varsinaista nukuttamista ei erikseen tarvita.

Tuo on tosi hienoa, tottakai jatkatte samaan malliin.

Täällä kuitenkin kaikki tuomitsevat ystäväsi. Ok, 2h on liian pitkä aika nukuttaa lasta. Ehkä he menevät liian aikaisin nukkumaan. Mutta lapset ovat erilaisia. Omillani on kausia kun tarvitsevat läheisyyttä enemmän. Silloin en jätä paniikissa huutamaan sänkyyn, vaan nukutan. Vauvana he huusivat hädissään jos laski hereillä nukkumaan, en jättänyt silloinkaan yksin. Välillä on ollut kausia, että jäävät hyvin nukkumaan. Sitten taas tulee sellaisia että pelottaa jäädä yksin. Toiset on niin pieniä. Ei kaksivuotiaan tarvitse vielä olla reipas. Mummoloissa on olleet hyvin yökylässä, muualle saavat mennä sitten joskus jos haluavat. Ei tämän ikäistä ole mitään tarvetta karaista.

Jos lapsi on rauhallinen (ei itke) niin tottakai voi jättää nukahtamaan.

On tietenkin ok, jos ihan rauhassa siellä on. Eri asia jos itkee hätääntyneenä.

Meillä toinen lapsi nukahti noin, toinen on pitänyt aina nukuttaa.