Huomio opettaja huomenna, täällä soittaa Antin äiti!
Jospa vähän miettisit, että Antti on vasta kahdeksan. Hän ei jaksa keskittyä kvanttifysiikalta tuntuvaan matematiikkaan tai kirjoittaa niin kauniita kirjaimia, kuin opettaja 1800 luvulla opetellessan kauonokirjoitusta. Eikä hän varsinkaan OLE MASSAA. Hänellä on omia tapojaan ja ominaisuuksia joita on otettava huomioon, ja niin hän oppii paremmin. Läksyjen antamisessa on rajansa, ei kai tarkoitus ole oppia koko 9 vuoden kouluaineita kerralla.
Minuun voi olla Wilman kautta yhteyksissä, mutta kaikki solvaavat asiat pojastani laitan eteenpäin rehtorin nähtäväksi. Kiitos ja kuulemiin.
Kommentit (14)
Onneksi , luojan kiitos, en ole opettaja.
Hieman tulisi böönari kahjojen kahdeksankymmentäkolmesuuntaisen mielialahäiriö-vanhempien kanssa.
Ja tuo witun wilma-keksintö suoraan helvetistä kruunaa kaiken .
Ennen nämä lapset laitettiin apukouluun. Nyt ne roikkuu väärässä seurassa turhautuneena käytöshäiriöisenä.
Uskomatonta settiä, nykyajan alakouluopet ovat nykyään kauhean paineen alla, jos tuollaisia on paljonkin!
Ei herranjumala. Onneksi en ole opettaja :D Huh
Olisikohan järkevää tehdä Antille erityisen tuen päätös, jos tokaluokan matikka tuntuu kvanttifysiikalta? Jos lapsella on myös paljon erityisiä tarpeita, hän voi mahdollisesti tarvita erityistä tukea -pienryhmässä lapsen tarpeet huomioidaan opettajan ja avustajien voimin.
Samaten äidin teksti vaikuttaa sellaiselta, että äiti tarvitsee perheneuvolan tukea. Opettaja ei laita solvaavia viestejä. Vainoharhainen äiti on vakavasti tuen tarpeessa.
Terveisin,
Juuri sinunlaisiin äiteihin ja iseihin kyllästynyt opettaja, joka kuitenkin jaksaa olla ystävällinen ja ajatella lapsen etua, vaikka kodin tuki puuttuu.
Mutta miksei Antti jaksa tai hänen ei tarvitse keskittyä?
Ei kenenkään kullannuppu ole tietenkään nykyään massaa, vaan erityisherkkä, erityislahjakas, erityiskohtelua vaativa. Tasapäistäminen on beelsebubista, sillähän voidaan saada parhaimmillaan aikaan normaaleja, toiset huomioon ottavia kansalaisia. Ei se meidän kullannupulle käy.
Mitä vaikeaa on kvanttifysiikassa? Sana kuulostaa hienolta mutta kvanttihan on tavallaan vain annos, tietty määrä. Vähän sama kuin lusikoisi puuroa suuhun pienellä lusikalla.
Mun 8v. Antti tekaisi omat matikanläksynsä alta viiden minuutin. Ei tuntunut olevan vaikeaa. Ehkä sun Anttis tarvis tukiopetusta, siitä on ihan hyvä jutella open kanssa. Liian vaikeat tehtävät syö lapsen motivaatiota ja koko koulua alkaa mennä huonosti. Kannattaa puuttua ajoissa, ikävää jos koulunkäynti kärsii heti noin alussa.
Kyllä Antin äiti soitti. Rehtorille. Kertoi että Anttia aliarvioidaan ja jopa syytellään esim levottomaksi. Antin luokalla on 41oppilasta joista kahdella tuki opettaja.
Antti on hyvä kädentaidoissa ja on pikku vanha. Sanoi opettaja Wilma viestissä. Ensiviikolla on vanheimpainvartti ja siellä jutellaan tarkemmin.
Äitinä pidän lapseni puolta koska eivät opettajat ole läheskään aina oikeassa tai oikeamielisiä.
Kvanttifysiikkaa kakkosella? Esikoinen on kasilla, eikä sielläkään ole ollut vielä kvanttifysiikkaa... Ja on vielä luonnontiedepainotetulla luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Jospa vähän miettisit, että Antti on vasta kahdeksan. Hän ei jaksa keskittyä kvanttifysiikalta tuntuvaan matematiikkaan tai kirjoittaa niin kauniita kirjaimia, kuin opettaja 1800 luvulla opetellessan kauonokirjoitusta. Eikä hän varsinkaan OLE MASSAA. Hänellä on omia tapojaan ja ominaisuuksia joita on otettava huomioon, ja niin hän oppii paremmin. Läksyjen antamisessa on rajansa, ei kai tarkoitus ole oppia koko 9 vuoden kouluaineita kerralla.
Minuun voi olla Wilman kautta yhteyksissä, mutta kaikki solvaavat asiat pojastani laitan eteenpäin rehtorin nähtäväksi. Kiitos ja kuulemiin.
Suomessa kaikkien lasten oletetaan olevan samalla viivalla, josta opettaja kirjoitti eilen HS:n mielipiteisiin, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Mutta tälläinen on ddr:läinen koululaitos, jossa lapset eivät viihdy.
Kysyin reilu viikko sitten tokaluokkalaiselta kummitytöltäni ja hänen samanikäiseltä kaveriltaan, että onko huomenna kiva mennä kouluun. Molempien suusta samaan aikaan "Ei!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa vähän miettisit, että Antti on vasta kahdeksan. Hän ei jaksa keskittyä kvanttifysiikalta tuntuvaan matematiikkaan tai kirjoittaa niin kauniita kirjaimia, kuin opettaja 1800 luvulla opetellessan kauonokirjoitusta. Eikä hän varsinkaan OLE MASSAA. Hänellä on omia tapojaan ja ominaisuuksia joita on otettava huomioon, ja niin hän oppii paremmin. Läksyjen antamisessa on rajansa, ei kai tarkoitus ole oppia koko 9 vuoden kouluaineita kerralla.
Minuun voi olla Wilman kautta yhteyksissä, mutta kaikki solvaavat asiat pojastani laitan eteenpäin rehtorin nähtäväksi. Kiitos ja kuulemiin.Suomessa kaikkien lasten oletetaan olevan samalla viivalla, josta opettaja kirjoitti eilen HS:n mielipiteisiin, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Mutta tälläinen on ddr:läinen koululaitos, jossa lapset eivät viihdy.
Kysyin reilu viikko sitten tokaluokkalaiselta kummitytöltäni ja hänen samanikäiseltä kaveriltaan, että onko huomenna kiva mennä kouluun. Molempien suusta samaan aikaan "Ei!"
Kyllä, suomessa virkamiehet suunnittelevat koululaitoksen ja sen sisällöt toiveidensa mukaan, ilman että kysyttäisiin asiantuntijoilta, eli opeilta. Siksi kaikkien oletetaan olevan samalla viivalla ja lapset ovat ikäänkuin yhdestä puusta veistettyjä. Ei tälläistä ole missään muissa Euroopan koululaitoksissa, joista minulla kokemuksia työn puolesta. Suomessa lapset ovat kuin robotteja, suorittajia.
Äidit kotiin!