Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kun "kuulustelette" lasta kokeisiin,
09.11.2016 |
onko teidän helppo löytää ne pointit siitä koealueesta, mitä kannattaa tietää? Tuntuu, että alakoulun kirjoissa on niin paljon nippelitietoa, että ei tiedä mikä on tärkeää muistaa kokeessa.
Kommentit (30)
Hanki opettajan opas kustantajalta, sieltä löytyy tärpit. Ja osasta valmiit kokeet, joita toki ei kannata lapselle kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki opettajan opas kustantajalta, sieltä löytyy tärpit. Ja osasta valmiit kokeet, joita toki ei kannata lapselle kertoa.
Tuo on muuten hyvä idea, kiitos.
Alakoulussakin voisi antaa oppilaalle etukäteen - tai miksei vaikka opintojakson alkuun - 50 kysymystä, joista kerrotaan 10 tulevan kokeeseen. Kun osaa vastata näihin 50:een, hallitsee koealueen, jos kysymykset ovat kyllin laajoja.
Esim. biologiassa/yllissä: "Mitä peuraeläimet syövät talvella", "miten kasvit horrostavat", "kuivan kangasmetsän aluskasvillisuus" jne. Kun kysymykset ovat tiedossa etukäteen, oppilaatkin voivat orientoitua opetukseen niin, että tietävät, mihin asioihin kannattaa keskittyä.
Teoriassa näin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi valmistautuu itse kokeeseen, en kuulustele häntä.
Tämä. Koetilaisuus on se kuulustelu. Hyvä opetella jo tässä vaiheessa opiskelemaan itse, koska yliopistossa on muuten todella vaikeaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin niissä aineissa, joissa ei ole tehtäväkirjaa, on kyllä aika tunkkaista lukea ja muistaa niitä asioita.
Emme kuulustele nippeleitä, vaan autamme lapsia ymmärtämään laajempia asiakokonaisuuksia, ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita, tekemään päätelmiä olemassaolevan tiedon perusteella ja myös kritisoimaan annettua tietoa ja hakemaan uutta tietoa.
Me tehdään yhdessä ajatus- ja ideakarttoja esim luonnontieteen kirjojen kappaleista. Lapset tekevät omia oppimispäiväkirjoja, joissa jäsentelevät koulussa opittua ja keräävät lisää tietoa.
Lapset ovat kaikki kympin oppilaita ja ylöspäin painotetussa opetuksessa tai erikoiskouluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi valmistautuu itse kokeeseen, en kuulustele häntä.
Tämä. Koetilaisuus on se kuulustelu. Hyvä opetella jo tässä vaiheessa opiskelemaan itse, koska yliopistossa on muuten todella vaikeaa
MInä "kuulustelin" lasten läksyt 6 vuoden ajan ja 6 vuotta tein esikokeita. Nyt kaksi vanhinta on jo yliopistossa ja menestyvät varsin hyvin, kumpikin on saanut Ilkka Kontulan säätiön stipendin. Nähtävästi yliopistossa ei sittenkään ole todella vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Emme kuulustele nippeleitä, vaan autamme lapsia ymmärtämään laajempia asiakokonaisuuksia, ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita, tekemään päätelmiä olemassaolevan tiedon perusteella ja myös kritisoimaan annettua tietoa ja hakemaan uutta tietoa.
Me tehdään yhdessä ajatus- ja ideakarttoja esim luonnontieteen kirjojen kappaleista. Lapset tekevät omia oppimispäiväkirjoja, joissa jäsentelevät koulussa opittua ja keräävät lisää tietoa.
Lapset ovat kaikki kympin oppilaita ja ylöspäin painotetussa opetuksessa tai erikoiskouluissa.
Eipä niitä nippeleitä huvitakaan kuulustella mutta joskus siitä sotkusta on vaikea löytää se oleellinen, mikä pitäisi omaksua. Se kokonaisuuksien opettelu toimisikin essee-vastauksissa mutta jos kokeessa onkin useita kysymyksiä siitä sun tästä, niin pisteet voivat jäädä vähiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi valmistautuu itse kokeeseen, en kuulustele häntä.
Tämä. Koetilaisuus on se kuulustelu. Hyvä opetella jo tässä vaiheessa opiskelemaan itse, koska yliopistossa on muuten todella vaikeaa
MInä "kuulustelin" lasten läksyt 6 vuoden ajan ja 6 vuotta tein esikokeita. Nyt kaksi vanhinta on jo yliopistossa ja menestyvät varsin hyvin, kumpikin on saanut Ilkka Kontulan säätiön stipendin. Nähtävästi yliopistossa ei sittenkään ole todella vaikeaa.
"Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille"
No ei varmaan ole vaikeaa, jos valitsee pilipalialan. Minä tarkoitin jotain kunnon alaa
Kannattaa katsoa kappaleen lopusta ne kysymykset, jos sellaisia on. Niiden avulla päättelee aika helposti sen keskeisen annin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussakin voisi antaa oppilaalle etukäteen - tai miksei vaikka opintojakson alkuun - 50 kysymystä, joista kerrotaan 10 tulevan kokeeseen. Kun osaa vastata näihin 50:een, hallitsee koealueen, jos kysymykset ovat kyllin laajoja.
Esim. biologiassa/yllissä: "Mitä peuraeläimet syövät talvella", "miten kasvit horrostavat", "kuivan kangasmetsän aluskasvillisuus" jne. Kun kysymykset ovat tiedossa etukäteen, oppilaatkin voivat orientoitua opetukseen niin, että tietävät, mihin asioihin kannattaa keskittyä.
Teoriassa näin.
Tämä on huono idea koska silloin oppilaat mekaanisesti opettelisi vastaukset eivätkä joutuisi ollenkaan miettimään mitään itse tai soveltamaan oppimaansa tietoa.
Uuh, yläasteella se kysely vasta hankalaa olikin, kun ensin piti itse lukea alue, että olisi osannut kysyä jotain ja tiennyt oikean vastauksen. Toinen lapsista halusi vielä lukiossakin, että kyselen.
Lapset itse halusi, että kyselen heiltä koealueen. Tein vaikka ei yhtään olisi huvittanut. Kyselystä oli kyllä hyötyä, koenumerot oli aina silloin parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi valmistautuu itse kokeeseen, en kuulustele häntä.
Tämä. Koetilaisuus on se kuulustelu. Hyvä opetella jo tässä vaiheessa opiskelemaan itse, koska yliopistossa on muuten todella vaikeaa
MInä "kuulustelin" lasten läksyt 6 vuoden ajan ja 6 vuotta tein esikokeita. Nyt kaksi vanhinta on jo yliopistossa ja menestyvät varsin hyvin, kumpikin on saanut Ilkka Kontulan säätiön stipendin. Nähtävästi yliopistossa ei sittenkään ole todella vaikeaa.
"Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille"
No ei varmaan ole vaikeaa, jos valitsee pilipalialan. Minä tarkoitin jotain kunnon alaa
Mitkä sinusta on sitten kunnon aloja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi valmistautuu itse kokeeseen, en kuulustele häntä.
Tämä. Koetilaisuus on se kuulustelu. Hyvä opetella jo tässä vaiheessa opiskelemaan itse, koska yliopistossa on muuten todella vaikeaa
MInä "kuulustelin" lasten läksyt 6 vuoden ajan ja 6 vuotta tein esikokeita. Nyt kaksi vanhinta on jo yliopistossa ja menestyvät varsin hyvin, kumpikin on saanut Ilkka Kontulan säätiön stipendin. Nähtävästi yliopistossa ei sittenkään ole todella vaikeaa.
"Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille"
No ei varmaan ole vaikeaa, jos valitsee pilipalialan. Minä tarkoitin jotain kunnon alaa
Oikeustiede on turhin yliopistossa opiskeltava ala. Lisäksi sieltä valmistuvista kukaan ei saa oman alansa töitä, suurin osa on hanttihommissa ojankaivuussa ja täyttämässä markettien hyllyjä. Joutaisi lopettaa koko tiedekunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi valmistautuu itse kokeeseen, en kuulustele häntä.
Tämä. Koetilaisuus on se kuulustelu. Hyvä opetella jo tässä vaiheessa opiskelemaan itse, koska yliopistossa on muuten todella vaikeaa
MInä "kuulustelin" lasten läksyt 6 vuoden ajan ja 6 vuotta tein esikokeita. Nyt kaksi vanhinta on jo yliopistossa ja menestyvät varsin hyvin, kumpikin on saanut Ilkka Kontulan säätiön stipendin. Nähtävästi yliopistossa ei sittenkään ole todella vaikeaa.
"Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille"
No ei varmaan ole vaikeaa, jos valitsee pilipalialan. Minä tarkoitin jotain kunnon alaa
Mitkä sinusta on sitten kunnon aloja?
STEM-alat
No kun valitsee ne kaikkein epäoleellisimmat tiedot, niin osuu aika hyvin. Tämän olen pannut monesti merkille. Esim. kun yläkoululaisella oli kasvien tunnistuskoe, niin just niitä kysyttiin, joita itse ajatteli, että ovat sen verran outoja (itse ei ikinä kuullutkaan) että noita en ainakaan itse kysyisi. Loogisesti ajattelisi, että kysytään kasveja, joita yleisesti näkee (ei nyt mitään voikukkia sentään), eikä sellaisia todella erikoisia kuin vaikka nyt sormipaisukarve. Mutta kaipa se on sitten tärkeä tunnistaa. Näillä menetelmillä meillä on lapsilla kiitettävät kaikista lukuaineista.
Suurimman osan asioistahan lapsi kuitenkin unohtaa samantien, joten ei niin väliä. Tärkeät asiat erikseen, kuten vaikka englannin sanat ja kielioppi, matikan perusasiat jne.
Keskustellaan aihealueesta, hankitaan ehkä taustatietoa lisäksi. En kuulustele! Tieto ei ole kokeita varten, se on tietoa ja sivistystä elämää varten.
Tuollainen knoppiajattelu tuhoaa oikean tiedonhalun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi valmistautuu itse kokeeseen, en kuulustele häntä.
Tämä. Koetilaisuus on se kuulustelu. Hyvä opetella jo tässä vaiheessa opiskelemaan itse, koska yliopistossa on muuten todella vaikeaa
MInä "kuulustelin" lasten läksyt 6 vuoden ajan ja 6 vuotta tein esikokeita. Nyt kaksi vanhinta on jo yliopistossa ja menestyvät varsin hyvin, kumpikin on saanut Ilkka Kontulan säätiön stipendin. Nähtävästi yliopistossa ei sittenkään ole todella vaikeaa.
"Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille"
No ei varmaan ole vaikeaa, jos valitsee pilipalialan. Minä tarkoitin jotain kunnon alaa
Mitkä sinusta on sitten kunnon aloja?
STEM-alat
Sama suomeksi, kiitos.
Alue: Aihe vapaa
Äidinkielessä, matematiikassa ja englannissa on, muissa ei todellakaan. Ei mitään hajua mikä siellä on se pointti