Kannattaako sinnitellä ensi syksyyn huonossa parisuhteessa

Itsekästä ja epäreilua toista kohtaan, etenkin jos teet kaiken salaa ja toinen luulee, että yhteiselämä jatkuu.

Ei kannata.

Mene itsees kirjoitti:

Itsekästä ja epäreilua toista kohtaan, etenkin jos teet kaiken salaa ja toinen luulee, että yhteiselämä jatkuu.

Nah. Minua kohtaan tässä ollaan epäreiluja. En saa läheisyyttä, hellyyttä tai yhteistä aikaa ilman että vaadin sitä.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Mene itsees kirjoitti:

Itsekästä ja epäreilua toista kohtaan, etenkin jos teet kaiken salaa ja toinen luulee, että yhteiselämä jatkuu.

Nah. Minua kohtaan tässä ollaan epäreiluja. En saa läheisyyttä, hellyyttä tai yhteistä aikaa ilman että vaadin sitä.

Ap.

Narsisteilla on aina tekosyynsä.

Minäkin sinnittelen. Kunnes oman asunnon remontti valmistuu. Lähden sanomatta mitään. Mies ei tiedä että tiedän näistä muista naisista. .. Teen tylysti että lähden sanomatta. Mutta niin on tehnyt mieskin kun on pettänyt.

Hiljalleen on viilentynyt tunteet. Kuin kämppis.

Mitähän lie sitten pitääkään sisällä "on vaan huono" - Mutta kyllä yli vuotta suhteessa, jossa ei koe viihtyvänsä on kyllä nykymittakaavassa aika pitkä aika. - Vaikka totta lienee se, että useampi kuin mitä uskalletaan sanoa ääneen on parisuhteita, jotka pysyvät koossa juurikin siksi, että olla niin paljon kiinni joko toisen omaisuudessa tai yhteisessä omaisuudessa, joka hajoaisi eron myötä. Vielä tylsempää on kun osa menee viattomien lasten taakse piiloon, kuvitellen että lapset eivät aistisi ja huomaisi mitään, jos ja kun toinen on läsnä mutta ei sitten kuitenkaan ole; melkein kuin eteisen matto, mutta ei oikein sekään. - En nyt tarkoita, että  Ap:n suhde olisi mennyt näin tunteettomaksi ja kylmäksi. Mutta kuten totesin paljon herää kysymyksiä, ellei osaa avata muuten kuin toteamallam että suhde on vaan huono. Miten se on huono, tai miten siitä tuli huono?