Lue keskustelun säännöt.
Mun kaverit ja sun kaverit
02.11.2016 |
Mitä mieltä tällaisesta kohtelusta? Mies järkkäsi meillä kotona illanistujaiset kavereilleen, kyseessä siis "poikien ilta". Mies pyysi apuani ruokien laitossa ja yhdessä kokkasimme hyvät tarjottavat ym. herkut. Sovittiin että jään syömään yhdessä heidän kanssaan ja sen jälkeen lähden pois. Meillä oli oikein kivaa ja juttu luisti. Hyvillä mielin lähdin pois jaloista, että saavat saunoa ja pelata korttia. Tässä vaiheessa olisi ollut jotenkin omituista, jos olisin jäänyt.
Kaikki oli siis minulle täysin ok ja minusta on tärkeää, että kumpikin saa viettää aikaa omien kavereidensa kanssa. En edes tunne kovin hyvin mieheni kavereita. Minua ei ole koskaan pyydetty mukaan heidän illanistujaisiin tai jos vaikka olisikin, en ole ollut siitä tietoinen. Mieheni haluaa nähdä omia kavereitaan ilman minua ja hänen puoleltaan en ole oikein tervetullut heidän bileisiinsä vaikka mukana olisikin muiden tyttöystäviä ym. Joskus olen kuitenkin puhunut, että olisipa kiva tutustua vaikka hänen kavereidensa tyttöystäviin ja samalla olla osa heidän porukkaansa. Mies ei ole tähän oikein reagoinut mitenkään ja asia on jäänyt roikkumaan ilmaan. En halua painostaa, enkä tuppautua mihinkään. Olen kuitenkin sen verran itsenäinen, että pärjään kyllä itsekin enkä jää kotiin mököttämään.
Viime illanistujaisten jälkeen kuitenkin jäi vähän tyhmä olo. Kun tulin omista menoista kotiin, oli kämppä tyhjä ja koko porukka oli lähtenyt jatkoille baariin. Facebookiin tägätyistä kuvista huomasin että täällä meillä "poikien illassa" olikin ollut mukana kahden tyypin tyttöystävät. Kun kysyin mieheltäni asiasta, niin hän sanoi että tyttöystävät änkesivät heidän illanviettoonsa. En tätä ihan purematta niellyt, sillä kuka hölmö nyt oikeasti kutsumatta änkeää toisten juhliin. Lopulta sain miehen myöntämään, että hän oli itse kutsunut tyttöystävät mukaan, kun oli ajatellut että niillä on varmaan ihan tylsää yksin himassa. Kauniisti ja hyväntahtoisesti ajateltu mieheltäni. Samaan aikaan hän tiesi, että minä kulutin aikaani kaupungilla kirjastossa, sitten kahvilassa ja ties missä kuppilassa, että heidän poikien iltansa onnistuisi.
Onko tästä ihan järjetöntä loukkaantua? En voi mitään sille ulkopuolisuuden tunteelle, että miksi minä en kelpaa illanistujaisiin mukaan, jos ne järjestetään meidän yhteisessä kodissa ja mukana on muidenkin tyttöystäviä. Jotenkin sellainen halpa tunne, että kelpasin kyllä kokkaamaan (ja siivoamaan juhlien sotkut) mutta osaksi kaverporukkaa en kelpaa :(
Mieheni ei ymmärrä miksi loukkaannuin ja siitä nyt täällä väännetään. Ollaan oltu yhdessä kaksi vuotta, jos jotakuta kiinnostaa. Mietin että oonko mä joku säälittävä marttyyri vai vaan hölmö, jota saa kohdella miten vaan? Onko muilla tällaista jakoa mun kavereihin ja sun kavereihin?
Kommentit (31)
Miehellesi on siis tärkeämpää ystävien muijien viihtyvyys, kuin oman tyttöystävänsä!? Kuullostaa kamalalta. Häpeääkö hän sinua? Onko muiden muijat jotenkin erilaisia, kuin sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko varma, ettei bileitä oltu jo suunniteltu aiemmin sekaporukalle? Sinut vaan haluttiin pois jaloista, kunhan olet kokannut. Tiedätkö 100 varmaksi ketä kaikkia siellä oli? Jos olikin vaikka jotain kiinnostavia tyttöystävien kavereitakin?
Niin tota häpeämisjuttua olen myös miettinyt itsekseni. Ollaan kaikki suunnilleen saman ikäisiä ikävuosilta 25-27 ja mitä miehen jutuista olen päätellyt, niin nuo tyttöystävät on ihan tavallisia. Toinen työelämässä, toinen opiskelee. Itse käyn töissä. Ala on ehkä eri kuin heillä mutta ei sen pitäisi vaikuttaa. Itse tulen hyvin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja olen avarakatseinen.
Pakko kyllä myöntää, että tämä on niin uusi tilanne, että on aiheuttanut pientä kriiseilyä mun pään sisässä. Aikaisemmassa pitkässä suhteessa oli iso yhteinen kaveriporukka ja kaikki oli kavereita keskenään. Mieheni ei ole kiinnostunut tuosta kaveriporukasta, koska eksäni pyörii siellä ja ymmärrän tämän ihan täysin. Huomaan kuitenkin nykyisin miettiväni itseäni todella kriittisesti, että onko minussa jotain hävettävää. Toistaiseksi olen sitä mieltä, että ei pitäisi olla :) Olen ystävällinen, puhun ja nauran normaalisti, kuuntelen muita, osaan keskustella, meikkaan ja pukeudun ihan säädyllisesti, en yritä liikaa miellyttää tai hauskuuttaa.
Nyt keskustelet miehesi kanssa asiasta ja kerrot kuinka pahalta tuo tuntuu. Mua vituttaisi ihan suunnattomasti, jos mies kohtelisi minua noin. Vaadit selitystä! Kysy häpeääkö vai salaileeko jotain.
Kai nyt kysyit suoraan että miksi mies miettii enemmän miltä kavereiden tyttöystävistä tuntuu kuin miltä omasta tyttöystävästään tuntuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei halua sinua baariin mukaan, koska se rajottaisi muille naisille flirttailua ynnä muuta vastaavaa toimintaa. Kavereiden tyttöystävistä taas eivät siinä mielessä ole miehesi mielestä haittaa, sillä ei heillä ole nokan koputtamista vaikka mies sikailisi mitä.
Meillä tavallaan on omat kaverimme, mutta tyttöjen illat pysyy tyttöjen iltoina ja poikien illat poikien iltoina. Sehän nyt on itsestään selvää! Ihmettelen miten noille jätkille oli ok, että muijat tulee sinne, mutta talon emäntä ajettiin muualle!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa todella tyhmältä!
Joko sun miehesi häpeää sua, haluaa olla valmiina uusille tyttöystäville tai sitten hänen piirissään on joku nainen, johon on ihastunut.
Mun mielestä tuollainen ei ole normaalia parisuhteessa.
Joo ollaan tästä keskusteltu suoraan ja ongelma on se, että en saa miehestä mitään irti. Tyyppi ei osaa sanoa asiaan oikein juuta eikä jaata. Eniten harmittaa että hän yritti peitellä totuutta ensin. Veikkaan että tiesi minun kyllä pahoittavan mieleni tästä. Olisi niin paljon helpompaa jatkaa eteenpäin, jos mies edes älyäisi pyytää anteeksi tai pahoitella että näin kävi. En ollut jotenkin ennen tajunnut kuinka sosiaalisesti kömpelö hän joskus voi olla. Nyt tämä on tällaista ihmeellistä valtataistelua, jossa hän ei ole tehnyt omasta mielestään mitään väärää ja minäkään en anna periksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun sööttiä, sä olet vaan piikana siellä. Sä oot varmaan siivonnut ennen ja jälkeen, kokannut.. Sano nyt vielä, että maksoit ruoat ja annoit pillua baarin jälkeen?
Kai sä ymmärrät, että sä olet vaan jonkinlainen hätävara, joka luultavasti vaihdetaan heti paremman löydyttyä pois? Siihen asti miehestä on kiva, että jaat taloudellista vastuuta, pillua, ruoanlaitto vuoroa ja siivoat.. Mies kyllä verhoaa sen kauniisiin sanoihin ja lupauksiin..
Mä heittäisin miehen ulos tuon jälkeen, mutta mulla onkin itsekunnioitusta.
Toivottavasti oot trolli.
Vierailija kirjoitti:
Joo ollaan tästä keskusteltu suoraan ja ongelma on se, että en saa miehestä mitään irti. Tyyppi ei osaa sanoa asiaan oikein juuta eikä jaata. Eniten harmittaa että hän yritti peitellä totuutta ensin. Veikkaan että tiesi minun kyllä pahoittavan mieleni tästä. Olisi niin paljon helpompaa jatkaa eteenpäin, jos mies edes älyäisi pyytää anteeksi tai pahoitella että näin kävi. En ollut jotenkin ennen tajunnut kuinka sosiaalisesti kömpelö hän joskus voi olla. Nyt tämä on tällaista ihmeellistä valtataistelua, jossa hän ei ole tehnyt omasta mielestään mitään väärää ja minäkään en anna periksi.
Miksi haluat olla tuollaisen miehen kanssa, joka ei arvosta sinua pätkääkään, jolla ihan varmasti on jotain salattavaa! Tuollainen temppu kertoo siitä, että arvosti vain sun panosta ruuanlaittoon, mutta heivasi pihalle, kun ei halunnut sinun jäävän jostain syystä heidän kanssaan. Peittely on oikeastaan sama, kuin valehtelu. Jos valehtelee tuollaisesta, niin mieti mistä kaikesta muusta valehtelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo oli myös ok näille miehen kavereille, että heidän tyttöystävät tulee, niin mieti miten pitävät sinua pilkkanaan! Sinä istut yksin jossain kirjastossa ja kahvilassa sillä välin, kun muut ryyppää ja syö sinun tekemää sapuskaa!? Ihan kamalalta kuullostaa. Itse en katselisi tuollaista kohtelua hetkeäkään. Sinä olet vissiin joku kiltti hissukka, jota helppo käyttää hyväksi? Miehellä voi olla toinen muijakin siellä kaveriporukassa ja sinä olet vain kodinhoitaja.
Jos yhdessä asutaan ja kotona on juhlat, niin ei sieltä kyllä ole tarvinnut pois karata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun tehdään jotain muuta kuin mistä oli sovittu, siitä on aihetta loukkaantua. Voisin ymmärtää poikien illan sellaisena kuin se oli suunniteltu, mutta nyt sinua on kyllä kohdeltu rumasti. Sinä näit paljon vaivaa hänen vuokseen, ja hän viittasi kintaalla. Jos tuo on hänelle ihan yleinen tapa toimia, kertoo vähäisestä arvostuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos yhdessä asutaan ja kotona on juhlat, niin ei sieltä kyllä ole tarvinnut pois karata.
Juu ei, mutta meillä on ainakin sellainen "sääntö", että jos jompi kumpi haluaa pitää jätkien tai tyttöjen illan (joka nimenomaa on kirjaimellisesti tätä eikä ystävien kumppanit änkeä mukaan), niin toinen poistuu kotoaan. Tokihan voi jäädä, mutta itse en henk. koht. jaksaisi kuunnella/katsella miesten änäripelejä, saunomista tai korttipelejä. Eikä varmasti miehenikään jaksaisi kuunnella, kun kiherretään tyttöjen juttuja pienessä siideripöhnässä.
Ihmettelen miten nämä kaverit halusivat tyttöystävänsä sinne? Ovatko niin riippuvaisia toisistaan, ettei malteta edes yhtä iltaa olla erossa!? Vai oliko tämä jo ennalta suunniteltu?
Tulee mieleeni eräs entinen tuttavapariskunta. Avovaimo kelpasi seuraan vain niin kauan, kun paikalla oli pelkkiä jätkiä tai jos vaikka oltiin mökillä grillaamassa. Siitä jos matka jatkui baariin, niin eihän tää jätkä olisi halunnut naista mukaan. Kun on vaan "jätkien ilta" (jossa mukana myös minä mieheni kanssa...). Jos nainen onnistui ujuttautumaan mukaan, niin kyllä tää sen mies eksytti naisen ja meni vaikka yksin toiseen baariin (jälkeen selitellen että oli vaan niin humalassa, että ei tajunnu missä muut on ja puhelin hukassa jne. No itse kyllä näin joskus sen ilmeen, ennen kuin jätkä tarkoitushakuisesti katosi.)
Kyllähän se suhde kaatui siihen, että niitä toisia naisia oli ollut ihan hemmetin paljon ja lopulta mies jäi kiinni liian monta kertaa liian selvästi.
Outoa on se, että nainen on todella mukava, ystävällinen ja vielä törkeän hyvännäköinen. Paljon sen jätkän normaalitason yläpuolella. Jätkä itse on lähinnä luihu, luikku juntti. Alunperinkin ajattelin että tää nainen on ihan liian hyvä sille tyypille, joka vielä kruunasi kaiken täydellisesti sikamaisella käytöksellään. Kai se sitten kahden kesken osasi lirkutella, kun nainen niinkin kauan (pari vuotta) sitä katseli. Ikää oli siis siinä vaiheessa molemmilla about 23-25.
Ei halua sua baariin, olet este siellä.
Kyllä pariskunnilla saa olla omiakin ystäviä eikä niiden "toisten" kanssa ole pakko viettää aikaa, mutta ihmettelisin sellaista salailua (ei edes tavattaisi ikinä) saati sitten jos minut ajettaisiin yhteisestä kodista muualle jotta miehen kaverit voivat tulla sinne viettämään aikaa. Todellakin loukkaantuisin!
Meillä on omat kaverimme, mutta aikaa vietetään yhdessä puolin ja toisin. Saatan mennä kaverini kanssa kahdestaan kaupungille, mutta jos kahvittelen kotona sen kaverin kanssa niin kyllä kotona oleva mieskin istuu kahvipöytään ja kertoo myös omia kuulumisiaan. Peruskohteliaisuutta. Illanistujaisiin (nuorempana bileisiin) kutsutaan yleensä molempien kavereita ja avecit ovat myös tervetulleita. Eikä siellä illanistujaisissakaan ole mitään miesten ja naisten klikkejä (joita useimmissa kyläpaikoissa näkee).
Huh kiitos kaikille tuesta :) Itsekin olen ollut jotenkin ihan ällistynyt, että ei toista voi kohdella näin. Mies jotenkin yrittää kääntää mun ajatukset, että loukkaannuin turhasta jne. En tiedä sitten mitä hänellä on meneillään, kun tällainen urpoilu on ihan uutta. Aikaisemmin olen kokenut saavani ihan normaalia avostusta ja että ollaan oltu hyvä tiimi.
No, kyllä loukkaannuit aiheesta! Ihme, että miehen kaverit halusivat tyttöystävänsä sinne jätkien keskelle!? Kysy mieheltäsi miksi ei pyytänyt sinua jäämään?