Lue keskustelun säännöt.
Miksi säteilevän onnellisia ja hyvän itsetunnon omaavia naisia "nujerretaan" työpaikoilla?
30.10.2016 |
Nujertamisella tarkoitan lyttäämistä, mitätöintiä, simputtamistakin joskus, porukasta ulos sulkemista jne.
Saman ilmiön olen huomannut monesti. Tietysti kaikki ei osallistu nujertamiseen, mutta hyvin moni kyllä.
Monessa maassa on täysin normaalia olla ulospäin suuntautunut, iloisen hymyilevä ja tuoda parhaita puoliaan esiin. Suomessa pitäisi ilmeisesti murjottaa masentuneen eloton ilma kasvoillaan ja örähdellä jotain mitätöntä?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Nujertamisella tarkoitan lyttäämistä, mitätöintiä, simputtamistakin joskus, porukasta ulos sulkemista jne.
Saman ilmiön olen huomannut monesti. Tietysti kaikki ei osallistu nujertamiseen, mutta hyvin moni kyllä.
Monessa maassa on täysin normaalia olla ulospäin suuntautunut, iloisen hymyilevä ja tuoda parhaita puoliaan esiin. Suomessa pitäisi ilmeisesti murjottaa masentuneen eloton ilma kasvoillaan ja örähdellä jotain mitätöntä?
Saisko yksilöidyn esimerkin? Siis sua on lytätty koska olet joka paikassa suunapänä esiintyvä tyrkky? Töissä kuuluu tehdä töitä, ei esitellä itseään tai kehuskella elämällään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei kenenkään hyväntuulisuus haitaa, jos itse saan olla halutessani väsynyt tai negatiivinen. Mutta kun nuo hyväntuuliset katsoo, että pitää olla keinotekoisen positiivinen koko ajan ja negatiivinen palaute vaikkapa johdon pölhöistä ratkaisuista on joku "asenneongelma".
Minusta ylipäätään kielteistä feedbackiä pitäisi arvostaa ja vaalia, koska se on ainoa keino korjata ongelmia, että ne tunnistetaan ja nostetaan esille, korjattavaksi.
On nurinkurista, että työntekijälle kuuluu antaa palautetta, koska se on "kehittymisen ja oppimisen keino", mutta jos joku ruohonjuuritason duunari sanoo, että johdon kehittelemä uudistus ei toimi käytännössä, se onkin sitten yhtäkkiä asenneongelma ja huono juttu. Eikös se ollutkaan kehittymisen keino?
Olen luonteeltani pessimistinen ja kriittinen, mutta annan muiden kyllä olla iloisia ja yhdyn itsekin siihen tunnelmaan, jos koen sen aiheelliseksi. Mutta mitään mustan valkoiseksi väittäjää minusta ei saa, ja toivottavasti se ei puolestaan ole "säteilevän onnellisille" mikään ongelma. VIihdyn nahoissani ja olen onnellinen minäkin, vaikka en koko ajan kikattele ja tsemppaile pirtsakasti kollegojani.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
En itse ole sellainen säteilevän onnellinen ihminen, mitä tässä tarkoitin. Kunhan yleisesti asiaa ihmettelen. Omastani mielestäni nimittäin nämä iloisen positiiviset ihmiset luovat hyvää ilmapiiriä ja saan heidän energiastaan hyvän mielen. Moni muu taas selvästikään ei.
Nykyisen työnantajan palveluksessa olen ollut noin 10 vuotta. Sinä aikana olen ollut 5 eri työpisteessä eli eri työkavereiden seurassa. Olen nähnyt monia iloisia, päteviä, avoimia, säteilevän energisiä työntekijöitä jopa kiusatun.
Eräskin työkaverini tunnusti mulle, että ei pidä (mielestäni todella kivasta ja ihanasta) "Maijasta", koska Maija hänen mielestään tuo liikaa itseään esiin (=ei ole harmaa ja masentunut mörähtelijä, vaan osallistuva, avoin, iloinen, positiivinen) jne. Hän koki oikeudekseen kohdella Maijaa todella ilkeästi.
Eräs toinen huumoria viljelevä, tyylikäs, energinen, säteilevä nainen savustettiin ulos työpaikaltani.
Eräälle taas, hymyilevälle, suloiselle, kiltille, aurinkoiselle, nätille naiselle oikein vaanimalla yritettiin hankkia moitteita ja etsiä vikoja hänestä. Oli tosi hyvä työntekijä ja mukava ihminen, mutta hänen normaaleista tekemisistään revittiin muka-ikäviä asioita ja käytiin pomolle kantelemassa.
Eräs nainen tuntuu vainoavan kaikkia säteilevän positiivisia kollegoja etsimällä etsien vikaa heidän tekemisistään ja KEKSIEN itse täysin tekaistuja juttuja kieroilla päätelmillään heistä.
Eräästä iloisen säteilevästä kuulin juttua hänen inhoajaltaan että "en tiedä miksen voi sietää sitä ihmistä, mutta en vaan voi".
Jne.
ap
Ehkä se on sun työpaikan erityispiirre sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
En itse ole sellainen säteilevän onnellinen ihminen, mitä tässä tarkoitin. Kunhan yleisesti asiaa ihmettelen. Omastani mielestäni nimittäin nämä iloisen positiiviset ihmiset luovat hyvää ilmapiiriä ja saan heidän energiastaan hyvän mielen. Moni muu taas selvästikään ei.
Nykyisen työnantajan palveluksessa olen ollut noin 10 vuotta. Sinä aikana olen ollut 5 eri työpisteessä eli eri työkavereiden seurassa. Olen nähnyt monia iloisia, päteviä, avoimia, säteilevän energisiä työntekijöitä jopa kiusatun.
Eräskin työkaverini tunnusti mulle, että ei pidä (mielestäni todella kivasta ja ihanasta) "Maijasta", koska Maija hänen mielestään tuo liikaa itseään esiin (=ei ole harmaa ja masentunut mörähtelijä, vaan osallistuva, avoin, iloinen, positiivinen) jne. Hän koki oikeudekseen kohdella Maijaa todella ilkeästi.
Eräs toinen huumoria viljelevä, tyylikäs, energinen, säteilevä nainen savustettiin ulos työpaikaltani.
Eräälle taas, hymyilevälle, suloiselle, kiltille, aurinkoiselle, nätille naiselle oikein vaanimalla yritettiin hankkia moitteita ja etsiä vikoja hänestä. Oli tosi hyvä työntekijä ja mukava ihminen, mutta hänen normaaleista tekemisistään revittiin muka-ikäviä asioita ja käytiin pomolle kantelemassa.
Eräs nainen tuntuu vainoavan kaikkia säteilevän positiivisia kollegoja etsimällä etsien vikaa heidän tekemisistään ja KEKSIEN itse täysin tekaistuja juttuja kieroilla päätelmillään heistä.
Eräästä iloisen säteilevästä kuulin juttua hänen inhoajaltaan että "en tiedä miksen voi sietää sitä ihmistä, mutta en vaan voi".
Jne.
ap
Ehkä se on sun työpaikan erityispiirre sitten.
Samaa on ollut ainakin yhdessä aiemmassa työpaikassani. Silti voihan olla, että tämä on korostunutta mun työpaikalla/alalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin taannoin työpaikalla, jossa oli naurun aihe jos ehosti naamaansa. Olisi pitänyt ihan luomuna mennä. Minusta on ainakin noloa, jos ei mitään voidetta ja puuteria voi naamaansa levittää, kun menee asiakaspalvelutehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama huomattu ja uhrina olen itsekin ollut.en tiedä mistä johtuu.suomessa ei ehkä oikein kestetä avointa sosiaalisuutta ja iloisuutta vaan se koetaan uhkana.minua on työpaikalla kielletty nauramasta ja hymyilemästä. En tiedä miten suhtautua sellaiseen käytökseen mutta yleensä en välitä.
Jaksamista. Varmaan helpompi olla nauramatta jo nykyään siellä töissä.
Kun luen näitä juttuja, olen onnellinen työpaikastani. Missä tuollaista muka oikeasti on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Okei, no sen vaan sanon, että en ole lainkaan katkera säteileville naisille, vaikka itse olenkin kyyninen ja flegmaattinen. Olen sinut itseni kanssa ja tiedän hyvät ja huonot puolen. Mutta. Se, mikä ärsyttää, on muiden suhtautuminen. Sellainen palvonta. Ja samalla annetaan signaalia, että minä olen epäkelpo, kun en ole samanlainen. Ei minun "tarvitse" olla. Mutta kyllä se ärsyttää kun se näkyy muiden asenteista. Ja jos vaikka pomokin on sillä kannalla...
Mulla hieman samaa pulmaa, työmaani naiset ei oikein tykkää musta. Olen päätellyt, että se johtuu siitä, että pyrin olemaan kaikille mukava ja että ulkoinen olemukseni ärsyttää (kivat kamat ja hoikka varsi).
Vierailija kirjoitti:
Olin taannoin työpaikalla, jossa oli naurun aihe jos ehosti naamaansa. Olisi pitänyt ihan luomuna mennä. Minusta on ainakin noloa, jos ei mitään voidetta ja puuteria voi naamaansa levittää, kun menee asiakaspalvelutehtäviin.
Mun tiimivetävä sanoi että työaikana meikkaaminen on kiellettyä. Miia oli hänen nimensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kysymyksessä on paradoksi. Hyvän itsetunnon omaavia ei voi nujertaa.
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä työpaikassa oli kolmen katkeran Terhi Kiemungin joukko pilaamassa tunnelmaa joka päivä 😩 Vanhempien naisten muodostamat klusterit on saatanasta
Meillä on töissä vastaava miesklusteri, valitetaan ihan kaikesta aina kaikki on kurjaa ja etenkin EU. Ikää tuolla klusterilla on n. 30-45 v. Olivat yhtäaikaa kesälomalla ja hei töissä oli kivaa 🙄
kyllä ne dissaajat yleensä on niitä vähemmän mukavia ihmisiä ja ylimpiä tuomareita