kaikilta miniöiltä kaikille anopeille

Kaikilta miniöiltä kaikille anopeille.

Onnea! Lastemme myötä sinustakin on nyt tullut mummo, mumma, mummi taikka mamma. Tervetuloa katsomaan nyyttejämme ja ihailemaan pieniä sormia ja varpaita ja arvuuttelemaan, kenen nenän, suun tai korvat he ovatkaan perineet.

Minä olen ensi kertaa äiti ja onnesta, hormoneista ja univajeesta pökerryksissä. Sinä olet ollut äiti jo kaksi-kolmekymmentä vuotta, kauemminkin. Muistelet minulle ääneen vauvavuosiasi ja neuvot, miten hoitaa näitä omiani. Sanot, että ei saa ottaa syliin, etteivät totu siihen, kerrot, että melussa nukuttamalla oppivat nukkumaan missä ja miten vain, sanot, että huutaminen vahvistaa keuhkoja, ja että kaikki lapset ovat samanlaisia ja tottuvat mihin tahansa.

Minä katson lapsiani ja totean, että toinen heistä nukahtaa vaikka pommi putoaisi taivaalta, toinen taas herää heti jos vieressä keskustellaan. Kummankaan ei tarvitse huutaa jos minulla on asiaan mitään sanomista, sillä nykykäsityksen mukaan vauva huutaa vain aiheesta, ja minun tehtäväni on selvittää se aihe ja hoitaa se pois, jos suinkin mahdollista.

Syliin he pääsevät aina halutessaan. Minun käsivarteni jaksavat kantaa, eikä mikään ole juuri nyt merkityksellisempää kuin turvan ja lohdun antaminen näille vasta elämänsä aloittaneille ja sitä pikku hiljaa opetteleville.

Anna lasten myös nukkua rauhassa, vaikka mummontarpeesi saada leikittää ja naurattas heitä olisikin suuri. Et voi tietää, ovatko he valvoneet yöllä tai nukkuvatko kenties pitkän yrityksen jälkeen päivän ensimmäisiä uniaan. He myös jaksavat leikkiä paremmin kanssasi, jos saavat nukkua väsymyksensä pois niissä olosuhteissa, joihin ovat tottuneet. Älä siis tälläkään kertaa opeta heitä nukkumaan metelissä, vaikka se sinusta olisikin ainoa oikea tapa.

Jokainen lapsi on erilainen, ja me, jotka olemme heidän kanssaan lähes sen 24/7, opimme tunnistamaan heidän yksilölliset ominaisuutensa ja tapansa kertoa niistä. Sinun aikanasi tavat olivat toisenlaiset, ja ajateltiin, että lapsi tuli totuttaa, koulia ja oikaista tiettyihin rytmeihin ja muotteihin. Meidän aikanamme päämäärä, lapsen hyvinvointi, on sama, mutta keinot erilaiset ja yksilökohtaisemmat. Tämä ei tarkoita sitä, että olisit itse toiminut aikoinaan väärin, vaan sitä, että me teemme kuten tämän hetken tietämyksellä ja omilla persoonillamme on parasta.

Kun lapsemme kasvavat, älä sano heille, että "saisit tätä ja tätä, mutta äitis kieltää". Sano mieluummin "äitilläsi on tässä hyvä pointti, katsotaas keksitäänkö me jotain muuta hauskaa yhdessä". Älä heitä kaikkia meidän sääntöjämme romukoppaan vain siksi, että ne ovat meidän sääntöjämme; ne säännöt ovat kuitenkin ne, joihin lapsenlapsesi on tottunut ja jotka tuovat hänelle turvaa. Jos olet epävarma tai eri mieltä, keskustele ja kysy, älä jyrää.

Me lupaamme tehdä parhaamme, rakas anoppi. Me lupaamme kuunnella lastamme ja asettaa hänelle rajat, joiden sisällä hän on turvassa. Lupaamme ottaa hänet huomioon omana yksilönään ja persoonanaan ja soveltaa kasvatustietämystämme hänen ominaisuuksiensa mukaan.

Ole sinä meille voimavara. Auta, älä tyrkytä; tue, älä jyrää; kerro mielipiteesi mutta älä mitätöi meidän.

Olet perheellemme tärkeä. Näytä myös meidän tärkeytemme sinulle antamalla meille tilaa olla vanhempia siten, miten parhaiten osaamme.

Rakkaudella, miniäsi.