Lue keskustelun säännöt.
Että mua ottaa päähän te jotka aina arvostelette uranaisia
08.03.2006 |
eikä tarvitse edes olla URAnainen, riittää, kun on alle 3 v. lasten työssäkäyvä äiti.
MIKSI oi miksi ei voi elää ja antaa muiden elää???? Jotta nyt joku älykkö ei rupeis laukoon mitään kaikkitietävää minusta, niin sanottakoon, että itse EN ole töissä, vaan kotona kahden lapsen kanssa. Mutta TÄYSIN ymmärrän niitä, jotka haluavat mennä töihin ja että elämä on muutakin kuin PELKKÄÄ lastenhoitoa ja kotonaolemista.
Miten ihmeessä toisen työssäkäynti ja lasten pk:ssa käynti ovat SINULTA POIS?
Kommentit (6)
Vauvalle oma äiti olisi kuitenkin se tärkein hoitaja. Tai isä, mutta ei lastenhoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaan sitä että kun on lapsia tähän maailmaan " tehnyt" niin on ehkä vähän vaikea ymmärtää miksi sitten hänet on jo vauvana hoitoon päiviksi rahdata. No, onneksi kenenkään meistä ei tarvitse kaikkea ymmärtääkään. Tarkoitan vain että elämä kaikkinensa on kompromissejä, ei kotona tarvitse olla esim sitä 3-vuotta tai yli mutta ei sitä vauvaikäistäkään vielä tarvitsisi siihen rumbaan altistaa. Aika aikaa kutakin, on aika milloin paahtaa työtä ja olla ns itsekäs ja ajatella vain omaa napaa ja on aika kun sen lapsen paikka on olla nro1, aikuinen kykenee venymään paremmin kuin lapsi, ja sietämään ei aina niin mieluisia asioita.
Toinen juttu on tuo että lapsia kotona hoitava äiti eläisi jossakin umpiossa jonka sisältönä olisivat tosiaan " vain" se lastenhoito ja kotihommat, ei se niin ole. En ainakaan itse sitä allekirjoita/tunnusta enkä tunne lisäkseni yhtäkään kotiäitiä jolla asiat olisivat niin.
Lapsilla on mahdollisuus saada vanhempiensa huomiota ja riittävää yhdessäoloa ja läheisyyttä, vaikka kävisivätkin töissä kodin ulkopuolella. Itselleni työssäkäynti lasten ollessa pieniä on ollut pelkästään hyväksi. Näin ollen jaksan lasten kanssa huomattavasti paremmin -ja näin ollen myös lapset jaksavat paremmin. Empatian puutteesta tuskin on kyse, jos pienen lapsen äiti käy töissä. Eiköhän jokaisessa perheessä tehdä erilaiset valinnat esim. töiden suhteen ihan harkiten ja punnita eri vaihtoehtoja. Ja jokainen perhe tehköön parhaaksi näkemällään tavalla! Tsemppiä kaikille äideille kotiurallaan tai sen ulkopuolisella uralla!
Molemmat vanhemmat ovat yhtälailla vastuussa lapsensa hoidosta, oli sitten isä tai äiti. Kummallista, että naiset syyllistävät täällä toisiaan ja sitten ihmetellään, kun tasa-arvo ei toteudu. Miettikääpäs te uranaisten haukkujat sitä, että kotiäitiys on todella tuore juttu. Aiemmin lapset olivat koko suvun ja kummin kaiman kaverin hoiteissa, kun äidit tekivät töitä maatiloillaan. Silloin olisi pidetty hulluna ajatusta, että yhden naisen olisi hoidettava lapsi. Monissa tämän päivän kulttuureissa pidetään suorastaan erikoisena sitä, että äidit jäävät yksinään kotiin lastensa kanssa.
Uraäidillä/isällä en tarkoita tavallista työssäkäyvää vanhempaa, vaan esim. Piitun kaltaisia.
Oma mieheni pisti jo raskausaikana asiat arvojärjestykseen ja hankkitui työhön, missä on säännölliset työajat eikä työmatkoja lainkaan.
Palkka pieneni, mutta sen olemme valmiit kärsimään sen vuoksi, että lapsilla on läsnäoleva isä.
Itse olen hyvinkoulutettu uranainen, joka pitää taukoa urastaan lasten ollessa pieniä. Ura ei häviä minnekään, mutta lapset ovat pieniä vain muutaman arvokkaan vuoden ajan.