Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita, joita ei parisuhde eikä oikein seksikään kiinnosta? Mutta jotka eivät ole aseksuaaleja.

Vierailija
14.10.2016 |

Taustaa: jonnekin n. 23v asti vielä kiinnosti, mutta sitten lopahti kaikki fiilikset tuollaisia kohtaan ja nyt jo pitkän aikaa olen elänyt hyvin rauhallisin mielin, kun ei parisuhteet eikä seksikään pahemmin kiinnosta. Sen verran kuin seksuaalisia haluja välillä on, saan hoideltua itsekin - ennen halusin seksiä kyllä todella paljon. En siis kaipaa läheisyyttä ollenkaan.

Rakastan silti romantiikkaa kirjallisuudessa - en sellaista ällöttävää hempeilyä, vaan enemmänkin traagista romantiikkaa. Suuria tunteita, ns. elämää suurempaa rakkautta.

Olen ihan tyytyväinen näin kuitenkin. Vähän ihmetyttää välillä kontrasti ns. aiempaan minääni, joka hyvin palavasti halusi kokea itsekin sen aidon rakkauden ja jolle seksikin oli erittäin tärkeää. En olisi koskaan uskonut, että minusta muuttuu tällainen! Kuitenkin nykyään olen paljon tyytyväisempi kuin ennen, kun ei enää ole sitä kaipuuta jotain toista ihmistä kohtaan, jota ei edes ole.

P.S. lapsia en ole koskaan halunnut, käsite vauvakuume tuntuu ihan vieraalta eikä muutenkaan ole tuo perheen perustamispuoli kyllä KOSKAAN kiinnostanut.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hormonit

Vierailija
2/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla kilpirauhasen vajaatoiminta aiheutti seksuaalista haluttomuutta, mutta toki oli muitakin oireita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hormonitoiminta, stressi, jokin sairaus ym. voivat aiheuttaa haluttomuutta. Tärkeintä on se, että olet onnellinen.

Vierailija
4/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hormonit

Niin sinullako niissä on jotain ongelmaa vai? Vaihdevuosi-iässä en sentään ole, vaan alta kolmenkympin.

Ap

Vierailija
5/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No juu, vähän sama täällä. Seksuaalisia haluja löytyy, mutta tapailu ja seksin harrastaminen tuntuu aina jotenkin työläältä, joten kätevämpää vain tyydyttää itse itsensä. Ja joo, mäkin rakastan elämää suurempia rakkaustarinoita, mutta kun ei sellaisia ole oikeasti kai olemassa, niin olen mieluummin yksin kuin jossain arkipäiväisessä väljähtäneessä suhteessa. :p

Vierailija
6/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulla oli liian suuria kuvitelmia, mutta sitten tapasit miehiä ja tulit realistiksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis haluttomuus ei ole minulle mikään ongelma vaan helpotus. On selvästi mukavampi elää yksin ja itseään varten, kun ei ole haluja toisia kohtaan. 

Ap

Vierailija
8/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinulla oli liian suuria kuvitelmia, mutta sitten tapasit miehiä ja tulit realistiksi?

Voi olla näinkin. Tiedostan, ettei olemassa ole sellaista ihmistä, jonka kanssa voisin kokea sellaisia tunteita, joita haluaisin kokea. Se on vain haavemaailmaa. Oikean elämän ihmissuhdekuviot minua ei kiinnosta eikä se seksikään enää.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No juu, vähän sama täällä. Seksuaalisia haluja löytyy, mutta tapailu ja seksin harrastaminen tuntuu aina jotenkin työläältä, joten kätevämpää vain tyydyttää itse itsensä. Ja joo, mäkin rakastan elämää suurempia rakkaustarinoita, mutta kun ei sellaisia ole oikeasti kai olemassa, niin olen mieluummin yksin kuin jossain arkipäiväisessä väljähtäneessä suhteessa. :p

Näin juuri. Ei sellainen arkisuhde kiinnosta! Enkä syytä tästä ketään, minua itseäni ei vain kiinnosta. Luen mieluummin niitä kirjoja sitten :) Hauska kuulla, että meitä on muitakin.

Ap

Vierailija
10/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpa ei kiinnostaisikaan. Rumana ihmisenä se olisi se ainoa mahdollisuus pitää itseään onnellisena ja järjestään. Ei tarvitsisi joka aamu miettiä junan alle heittäytymistä töihin lähtiessä ja itkeä iltaisin :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kumpa ei kiinnostaisikaan. Rumana ihmisenä se olisi se ainoa mahdollisuus pitää itseään onnellisena ja järjestään. Ei tarvitsisi joka aamu miettiä junan alle heittäytymistä töihin lähtiessä ja itkeä iltaisin :(

En olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että voisin itse rehellisesti todeta, että olen onnellinen yksin. Identiteettini oikeasti rakentui joskus aiemmin sen varaan, että minunkin on jokin rakkaussuhde tässä elämässä saavutettava ja jos en saavuta niin ei ole mitään järkeä elää! Mutta sitten jouduin myöntämään, että tuo on surkea pohja identiteetille, ei se voi rakentua kenenkään muun varaan. 

Jos oikeasti noin paha masennus on päällä, niin kannattaa yrittää hakea apua.

Ap

Vierailija
12/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpa ei kiinnostaisikaan. Rumana ihmisenä se olisi se ainoa mahdollisuus pitää itseään onnellisena ja järjestään. Ei tarvitsisi joka aamu miettiä junan alle heittäytymistä töihin lähtiessä ja itkeä iltaisin :(

En olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että voisin itse rehellisesti todeta, että olen onnellinen yksin. Identiteettini oikeasti rakentui joskus aiemmin sen varaan, että minunkin on jokin rakkaussuhde tässä elämässä saavutettava ja jos en saavuta niin ei ole mitään järkeä elää! Mutta sitten jouduin myöntämään, että tuo on surkea pohja identiteetille, ei se voi rakentua kenenkään muun varaan. 

Jos oikeasti noin paha masennus on päällä, niin kannattaa yrittää hakea apua.

Ap

Veikkaanpa että se tunne yksinäisyydestä on erilainen mikäli on sitä vasten tahtoaan. Eli kyse on siitä että vaikka haluaisi ja yrittäisi niin ei silti kelpaa vastakkaiselle sukupuolelle. Yksinäisyyden lisäksi Rumuus nakertaa itsetuntoakin varmasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kah, sielunsisko. Ei kiinnosta parisuhde ei. Olen kyllä seurustellut vakavasti ja yhden lapsenkin tehnyt edellisen kanssa, mutta suhteen päättyessä todella raskaissa merkeissä päätin, että nyt loppui minun mieshistorian tekeminen ja siitä lähtien olen elänyt itselleni ja lapselleni.

Jotkut ymmärtävät, suurin osa ei. Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän että joku oikeasti haluaa elää yksin ja vielä yksinhuoltajana. Minusta tämä on helppoa ja mukavaa. Tai no, sanotaanko että helpompaa ja mukavampaa, kuin parisuhteessa eläminen.

Mitä siihen seksiin tulee, niin en minä haluton ole, mutta hoidan itse itseni ja jos seksiä todella haluan, niin saahan sitä, se vaan vaatii vähän järjestelyjä. Vaivalloisemmaksi kokisin kuitenkin parisuhteen ja siihen liittyvät seksivelvollisuudet, kuin satunnaisesti vakkarin kanssa sovitut treffit. Tykkään myös flirttailusta yms, pitää yllä omaa seksuaalista virettä.

Vierailija
14/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpa ei kiinnostaisikaan. Rumana ihmisenä se olisi se ainoa mahdollisuus pitää itseään onnellisena ja järjestään. Ei tarvitsisi joka aamu miettiä junan alle heittäytymistä töihin lähtiessä ja itkeä iltaisin :(

En olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että voisin itse rehellisesti todeta, että olen onnellinen yksin. Identiteettini oikeasti rakentui joskus aiemmin sen varaan, että minunkin on jokin rakkaussuhde tässä elämässä saavutettava ja jos en saavuta niin ei ole mitään järkeä elää! Mutta sitten jouduin myöntämään, että tuo on surkea pohja identiteetille, ei se voi rakentua kenenkään muun varaan. 

Jos oikeasti noin paha masennus on päällä, niin kannattaa yrittää hakea apua.

Ap

Veikkaanpa että se tunne yksinäisyydestä on erilainen mikäli on sitä vasten tahtoaan. Eli kyse on siitä että vaikka haluaisi ja yrittäisi niin ei silti kelpaa vastakkaiselle sukupuolelle. Yksinäisyyden lisäksi Rumuus nakertaa itsetuntoakin varmasti.

Niin se on. Minäkin olin ennen vastan tahtoani yksin. Sitten hyväksyin yksinäisyyden ja itsenäisyyden osaksi itseäni ja elämä on mennyt paljon parempaan suuntaan! Seksihaluttomuus on toki auttanut, en tiedä mikä sille oli alun perin syynä. En ole itsekään hyvännäköinen.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
14.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kah, sielunsisko. Ei kiinnosta parisuhde ei. Olen kyllä seurustellut vakavasti ja yhden lapsenkin tehnyt edellisen kanssa, mutta suhteen päättyessä todella raskaissa merkeissä päätin, että nyt loppui minun mieshistorian tekeminen ja siitä lähtien olen elänyt itselleni ja lapselleni.

Jotkut ymmärtävät, suurin osa ei. Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän että joku oikeasti haluaa elää yksin ja vielä yksinhuoltajana. Minusta tämä on helppoa ja mukavaa. Tai no, sanotaanko että helpompaa ja mukavampaa, kuin parisuhteessa eläminen.

Mitä siihen seksiin tulee, niin en minä haluton ole, mutta hoidan itse itseni ja jos seksiä todella haluan, niin saahan sitä, se vaan vaatii vähän järjestelyjä. Vaivalloisemmaksi kokisin kuitenkin parisuhteen ja siihen liittyvät seksivelvollisuudet, kuin satunnaisesti vakkarin kanssa sovitut treffit. Tykkään myös flirttailusta yms, pitää yllä omaa seksuaalista virettä.

Hienoa, että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan elää! Parisuhde on normi, joten en toki yhtään ihmettele, että monet kummeksuvat yksineläjiä. Mutta itseään varten (toisia kunnioittaen) tätä elämää kuitenkin eletään, joten antaa ihmetellä vaan. Törkeyksiä tietysti ei tarvitse sietää jos sellaisia sattuisi kuulemaan.

Ap

Vierailija
16/16 |
15.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen suurimman osan elämästäni ollut sinkku ja nyt yli kolmekymppisenä ajattelen, että sellaiseksi varmaan jäänkin.

Parisuhde ja seksi jaksoi kiinnostaa kovasti vielä muutama vuosi sitten, enää ei. Masturboin ehkä 15 krt vuodessa, ei vaan jaksa kiinnostaa. Miesrintamalla on ollut täysin hiljaista. Erosin 3v sitten ja sen jälkeen on ollut vain pari yhdenillanjuttua. Mulla ei ole mitään kiinnostusta treffailuun, johonkin tinderdeittailuun, flirttailuun jne. Ei tulisi mieleenkään lähteä jonkun äijän kanssa jonnekin kahvikupin ääreen istuskelemaan, kiinnostus vaan on nolla.

En tiedä miksi. Käyn töissä ja harrastuksissa, se riittää. Seksiä tulee mieleen harrastaa oikeestaan vain humalassa. Muuten en miehiä katsele. En voi kuvitellakaan, että asuisin jonkun kanssa samassa asunnossa, sehän olisi ihan hirveää. Ei mitään rauhaa eikä yksityisyyttä. Velvollisuusseksi 1-3krt viikossa kuulostaa ihan kammottavalta ajatukselta. Paljon mieluummin mä teen iltatoimet rauhassa, kääriydyn lakanoihin ja nukahdan, kuin löntystelen yöllä palellen pesemään spermoja haarovälistäni ja sen jälkeen palaan hikimärkään tahraiseen sänkyyn.

En vaan näe miten mies voisi kohentaa elämänlaatuani. Lapsia en halua. Seksi ei ole niin tärkeää tai kiinnostavaa että sen takia luopuisin itsemääräämisoikeudestani. Koskaan en ole tavannut kumppaniksi soveltuvaa miestä enkä ympäristöni parisuhteissa juuri kumppanuutta näe. Parhaiten näyttävät toimivan suhteet, jossa nainen on itseään rumemman ja tyhmemmän miehen kanssa . Mies on niin kiitollinen tästä, että kohtelee naista hyvin ja mukisematta rakentaa talot ja vie kakrut tarhaan ja ostelee kukat ja korut jne, nainen taas käsittelee suhdetta mieheen järkipohjalta ja hakee flirtin ja kiihkon muualta, ei odottamaan miehen olevan muuta kuin vähän hölmö ja yksinkertainen tyyppi jolta saa haluamansa muutamalla pusulla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan yhdeksän