Miksi opettaja uskoo ennemmin esim puheterapeutin sanomaa, kuin esim vanhemman?

Ota nyt tuostakin jotain tolkkua.

Vanhemmalla on perspektiivinä 1-5 lasta. Puheterapeutilla on perspektiivinä 1500 lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalla on perspektiivinä 1-5 lasta. Puheterapeutilla on perspektiivinä 1500 lasta.

Edelleenkin, samaa asiaa on vanhempi kertonut ja jälkeen puheterapeutti, joten...

No koska vanhemmat ei ole järin objektiivisia ja harvemmin heillä on todellista osaamista (koulutusta, kokemusta) asian arvioimiseen.

Kysyitkö tosissasi??

Hohhoijaa... t. Puheterapeutti

Vierailija kirjoitti:

No koska vanhemmat ei ole järin objektiivisia ja harvemmin heillä on todellista osaamista (koulutusta, kokemusta) asian arvioimiseen.

Kysyitkö tosissasi??

Tunteehan vanhempi lapsensa kuitenkin parhaiten, tekeväthän vanhemmat kuitenkin asian eteen enemmän kuin puheteraputti saati opettaja konsanaan... Vaikkakin lapsi tapaa puheterapeuttia, nin se ei kerro kaikkea

Niin. Ongelam on vähän hankala kun osa vanhemmista ei kertakaikkiaan kykene tai ainakaan halua nähdä, mitään vikaa tai puuetta omassa kullannupussaan. Sen sijaan terveydenhuoltoalan ammattilainen tekee (hoito)virheen, jos hän antaa ilmeisen väärän lausunnon. 

Ei se kerro kaikkea, mutta se kertoo asiantuntija-arvion, joka on opettajalle aika paljon informatiivisempi kuin vanhemman subjektiivinen kokemus lapsen taidoista, mitä värittää parhaassa tapauksessa ylihysteerinen huoli tai leimautumisen pelko ja psyykkiset defenssit jännän äärellä.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Ongelam on vähän hankala kun osa vanhemmista ei kertakaikkiaan kykene tai ainakaan halua nähdä, mitään vikaa tai puuetta omassa kullannupussaan. Sen sijaan terveydenhuoltoalan ammattilainen tekee (hoito)virheen, jos hän antaa ilmeisen väärän lausunnon. 

Ja toiset taas pelkää kuollakseen ettei omat lapset "pärjää riittävän hyvin" joten kyttäävät mahdollisia ongelmia ja vaativat hysteerisinä apua heti jos joku suoritus ei asetu juuri keskiarvoon. Eli juu, ei ole vanhemman arvio luotettava.

Niin, kuinka moni lapsistanne 5-8vuotiaana käyttävät sanoja lauseissa esimerkiksi --> Menimme käymään uimahallissa, jolloin suutuin veljelleni, hänen yrittäessään sabotoida tekemisiäni. Hetken päästä lepyin, olimme jäleen hyvillä mielin yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, kuinka moni lapsistanne 5-8vuotiaana käyttävät sanoja lauseissa esimerkiksi --> Menimme käymään uimahallissa, jolloin suutuin veljelleni, hänen yrittäessään sabotoida tekemisiäni. Hetken päästä lepyin, olimme jäleen hyvillä mielin yhdessä.

:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No koska vanhemmat ei ole järin objektiivisia ja harvemmin heillä on todellista osaamista (koulutusta, kokemusta) asian arvioimiseen.

Kysyitkö tosissasi??

Tunteehan vanhempi lapsensa kuitenkin parhaiten, tekeväthän vanhemmat kuitenkin asian eteen enemmän kuin puheteraputti saati opettaja konsanaan... Vaikkakin lapsi tapaa puheterapeuttia, nin se ei kerro kaikkea

No ethän sinä tee lapsellesi itse aivokirurgista leikkaustakaan, vaikka tunnet lapsesi parhaimmin.

Miksi työntekijälle pitää tehdä psykologinen testi sen selvittämiseksi soveltuuko ihminen alalle kun voidaan soittaa työntekijän äidille joka tuntee lapsensa paremmin kuin joku spesialisti.

"Niin. Ongelam on vähän hankala kun osa vanhemmista ei kertakaikkiaan kykene tai ainakaan halua nähdä, mitään vikaa tai puuetta omassa kullannupussaan. Sen sijaan terveydenhuoltoalan ammattilainen tekee (hoito)virheen, jos hän antaa ilmeisen väärän lausunnon. "

"- Ja toiset taas pelkää kuollakseen ettei omat lapset "pärjää riittävän hyvin" joten kyttäävät mahdollisia ongelmia ja vaativat hysteerisinä apua heti jos joku suoritus ei asetu juuri keskiarvoon. Eli juu, ei ole vanhemman arvio luotettava."

- Niin ääripäät on aina "vähän" rasittavia. - Tämä menee nyt vähän ohi aiheen, mutta joskus tuntuu sille, etteivät kaikki opettajatkaan kykene tai halua syystä tai toisesta toteuttaa objektiivista lapsen arviointia. -Kärjistäen annetaan esimerkiksi mieluummin vähän parempia arvosanoja, jotta lapsi pääsee seuravalle luokalle, vaikka luultvasti saattaisi olla, jopa parempi, että lapsi kävisi luokan pariin kertaan jo alakoulussa, kuin vain rumasti sanottuna valuisi luokan mukana tarpeeksi sisältämättä oppisisältöjä. Toisaalta objektiivinen arviointi ei aina ole helppoa, vaikka ne kuuluisivatkin osaksi ammattitaitoa. 

-Tämä menee nyt vähän ohi aiheen, mutta joskus tuntuu sille, etteivät kaikki opettajatkaan kykene tai halua syystä tai toisesta toteuttaa objektiivista lapsen arviointia. -Kärjistäen annetaan esimerkiksi mieluummin vähän parempia arvosanoja, jotta lapsi pääsee seuravalle luokalle, vaikka luultvasti saattaisi olla, jopa parempi, että lapsi kävisi luokan pariin kertaan jo alakoulussa, kuin vain rumasti sanottuna valuisi luokan mukana tarpeeksi sisältämättä oppisisältöjä. Toisaalta objektiivinen arviointi ei aina ole helppoa, vaikka ne kuuluisivatkin osaksi ammattitaitoa. [/quote]

Kyse ei ole aina opettajan ammattitaidosta eikä halustakaan. Tiedän paikkoja, joissa oppilaat vaan pitää päästää läpi. Ylempi taho on näin ohjeistanut.

Alkuperäinen kysymys on aika hassu ja siihen onkin tullut jo hyviä kommentteja.

Jos puheterapeutti sanoo, että lapsella on laaja sanavarasto, hän on todennäköisesti testannut asian, ja hän osaa kertoa, kuinka se suhteutuu normaalijakaumaan. Näin ainakin meidän lasten puheterapeutti on tehnyt.

Itse äitinä osaan sanoa, että juu, kyllähän nuo puhua pulputtavat ja käyttävät kirjoista opittuja hassuja sanoja.

"Kyse ei ole aina opettajan ammattitaidosta eikä halustakaan. Tiedän paikkoja, joissa oppilaat vaan pitää päästää läpi. Ylempi taho on näin ohjeistanut.Alkuperäinen kysymys on aika hassu ja siihen onkin tullut jo hyviä kommentteja."

Joo. Hassuhan tuo avaus oli mutta minustakin on ollut mukavaa lukea hyviä kommenteja. Mutta pelottavaa myös. - Kuka haluaa olla ammatissa, jossa pitää valehdella pienille ja kenties viattomille lapsille?  Ja enemmän kuin raivoissani siitä että  tällaisesta valehtelusta, koska sen seurauksena saattaa pilata, jonkun nuoren tulevaisuuden. Tai ainakin vaikuttaa siihen hyvin merkittävästi.  

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhempi kertoo lapsen osaavan sitä ja tätä, sekä olevan vallan laaja sanavarasto. Opettaja vähättelee tätä ettei lapsella ole laajaa sanavarastoa, mutta jos puheterapeutti kertoo saman asian opettajalle jonka vanhempi on kertonut, niin asia on ymmärretty?

Kun vanhempi sanoo lapsellaan olevan laaja sanavarasto, opettaja ei voi tietää, kuinka hyvä käsitys vanhemmalla on ylipäätään siitä, millainen sanavarasto sen ikäisellä lapsella pitäisi olla. Sen sijaan puheterapeutin ammattitaitoon arvioida asiaa ope voi luottaa.

Lapsi saattaa olla koulussa vaitonainen, puhua vain lyhyin lausein yms. Tällöin opettajalle voi helposti tulla mielikuva ikätasoon nähden suppeasta sanavarastosta ja kyvystä tuottaa lauseita. Mikäli puheterapeutin arvion mukaan sanavaraston laajuudessa ei ole ongelmia, tietää opettaja silloin, että kyseessä on jokin muu pulma. Lapsen vaitonaisuudelle onkin ehkä syynä ujous, isossa ryhmässä pelkääminen tms. Tästä syystä opettaja tarvitsee asiantuntijan arvion, olivat vanhemmat mitä mieltä hyvänsä. Ne vanhemmat kun harvemmin omaavat minkäänlaista asiantuntemusta muista kuin siitä omasta lapsestaan. Ja esim sanavaraston laajuutta ei voi selvittää ilman laajempaa asiantuntemusta muistakin samanikäisistä lapsista.

En minäkään itse huomannut lapseni puheessa mitään kummaa ennen kuin eskarissa lapsi rupesi kulkemaan puheterapiassa ja joutui kotona opettelemaan s-kirjainta. Kieli oli suussa väärässä kohti. Sen huomasin itse vasta kun puheterapeutti huomautti, koska se s-kuulosti ihan samalle kuin silloin kun kieli on oikein. Sisareni lapselle taas suositellaan puheterapiaa kun lapsi on agressiivinen kun ei osaa pukea tunteita sanoiksi