Mistä tunnistaa ylemmän sosiaaliluokan?

Ei mistään. Ja tuskin meqillä olisi kovin selvää yksimielisyyttä edes siitä, mikä ja keitä se ylempi yhteiskunaluokka on.

Vaatteet Sokokselta tai Stokmannilta. Puhuu kirjakieltä eikä vahvaa murretta. Hyvä ryhti. Hymyilee aika paljon, ei ole hapannaama.

Luottavainen ja toiveikas elämänasenne. Ei ruikuta vaan tekee. Tietää mieluummin kuin uskoo ja luulee. Ei juokse poliittisten helppoheikkien perässä vaaleista toiseen. Saa av-palstalla kilon alapeukkuja ja sadat haukut, jos tänne uskaltautuu.

Mikähän ylempi sosiaaliluokka oikein on? Ylempi keskiluokka? Pääomiin perustuvan varakkuuden yläluokka? Ja miksi tuollainen kiinnostaa? Oma ja mieheni ammatti ja tulotaso ovat ns. ylemmän keskiluokan tasoa muttei meitä ulkoisesti mistään erottaisi mihinkään tiettyy luokkaan kuuluvaksi (muuta kuin työssäkäyviksi, normaalisti toimeentuleviksi, normaalilla hyvällä itsetunnolla varustetuiksi), miksi pitäisikään?

Vanhaa rahaako mietit?

Kohtelias, hyvät käytöstavat. Itsevarma, muttei ylimielinen käytös. Luonnollinen ennemmin kuin överi. Vaatteet hyvälaatuisia, mutteivät näytä logoa. Normaalipainoisia, usein liikunnallisia.

Niin, meillä on akateeminen koti ja perittyä varallisuutta. Itse pukeudun Lidlin vaatteisiin aika usein ja miehellä on lempitakkina takki, joka on ostettu n. 15 vuotta sitten. Autoa ei ole, mutta koti on iso ja Helsingin keskustassa. No murretta ei todellakaan puhuta ja puheenaiheet ovat laajat, koska elämänpiiri ei pyöri tv -ohjelmien tai tarjousten perässä.

Siitä että noin kello 17:00 jälkeen vyöryvät palstalle purkamaan paineita joita hienossa työssään ovat joutuneet pitämään pinnan alla.

Tekevät kaikenlaisia anaalikakkapierupylly aloituksia anonyymina.

Vierailija kirjoitti:

Luottavainen ja toiveikas elämänasenne. Ei ruikuta vaan tekee. Tietää mieluummin kuin uskoo ja luulee. Ei juokse poliittisten helppoheikkien perässä vaaleista toiseen. Saa av-palstalla kilon alapeukkuja ja sadat haukut, jos tänne uskaltautuu.

Vaikka ovat toki kivoja piirteitä niin eihän nämä liity mitenkään sosiaaliluokkaan.

Olen varmaan sinne kuuluva. Tulot ylimmässä kymmennyksessä, akateeminen koulutus ja varallisuutta ( metsää, sijoitusasunto). Ei kukaan aavista, useat tietävät kun on nuo lehtien verotietopalstat. Olin juuri viikon sairaalassa julkisella puolella. Veikkaanpa, että kaikki siellä arvioivat minun kuuluvan keskiluokkaan. Ehkä hieman snobi keskiluokkalainen, sillä kuuntelin Hurriganesia ja jazzia kolmetuntisen leikkauksen ajan ja tämä tieto levisi osastolle ja kun pisti luurit korviini, kyseltiin, kumpaa nyt kuuntelen.

Murtohälyttimestä. Väri vanha roosa.

Hillitty mutta huoliteltu olemus ja ulkonäkö. Käytetään kaikkea klassista ja suositaan klassikoita (klassinen musiikki, laatukirjallisuus, tunnetut hyvät tuotemerkit). Minimalistinen mutta laatuun panostava sisustustyyli asunnossa, joka on hyvällä paikalla. Ainakin päälle päin terveelliset elämäntavat. Harrastukset ovat kehittäviä tai yleissivistäviä. Suhtautuminen alempiin "luokkiin" on harvemmin negatiivista, pikemminkin erittäin suvaitsevaa, mutta vailla realismia (esim. kuvitellaan, että huono-osaisuus on aina jonkun ulkopuolisen tahon syytä, ja ihminen on vain olosuhteiden uhri ja avun tarpeessa). Näin siis Suomalaisittain. Paljon hienoja piirteitä, mutta se kyky nähdä laatikon ulkopuolelle ilman värittyneitä laseja usein vain puuttuu. Tai ehkä heillä ei ole mitään menetettävää ja siksi avokätisyys.

Siitä että kirjahyllyssä on Bo Carpelanin Urvind.

Tunnen muutamia "ylemmän luokan edustajia". Mieheni voisin lukea kuuluvan ylempään keskiluokkaan, itseäni en taas oikein osaa sijoittaa mihinkään luokaan, ehkä keskiluokkaan?  Miehestäni ei kukaan arvaisi kuuluvan ylempään keskiluokkaan, ellei tietäisi hänen tulojaan ja ammattiaan. On hyvin vaatimaton, ei ole kiinnostunut materiasta, ostelee hyvin harvoin mitään luxusta. Elämme siis hyvin vaatimatonta elämää pienessä kaupunkiasunnossa. Olemme sitä mieltä, että rahalla pröystäily ja luxuksen ostaminen on rahvaanomaista ja herätää vain kateutta muissa ihmisissä. Ja materia ei tee ihmisiä onnelliseksi.

Toinen erittäin varakas tuntemani henkilö taas on ihan toista maata. Tykkää ostella itselleen statussymboleja, kuten luxusautoja, miljoonakämppiä yms. Mutta kukin tyylillään.