Mieleenpainuvimmat ilkeät opettajat?

Opo sanoi minulle yläasteella, ettei minun hyödytä hakea mihinkään lukioon, koska en tule kuitenkaan pääsemään sisään.

Keskiarvoni oli vähän päälle kahdeksan ja sillä olisin sinä vuonna päässyt Oulun parhaimpaan lukioon (lyseon lukio).

Oli ankaria maikkoja, mut ei ne mulle ilkeilly.

Meidän opettaja keksi ilkeitä lempinimiä osalle. "Mikko mammanpoika" "Kaisa kaasuttaja" "Leena lässyttäjä" "Änkky-Niko".

Näitä nimiä sai hiljaiset ja arat lapset, puheliaat ja esillä olevat lapset taas olivat niin fiksuja ja huippuja!

Äidinkielenopettaja, joka oli aivan liian tarkka kaikesta, hän mm. Vaati että aina oli oltava kaikki läksyt tehtynä, yksittäisiäkään unohduksia ei siis sallittu. Lisäksi hän saattoi yllättäen perusteettomasti tarkistaa koko luokalta oliko kaikilla pyyhekumi mukana.

Ala-asteella puutyö-jaksolla opettaja nälvi minua koko ajan. Jos onnistuin jossain hän kuulutti luokan edessä aina suureen ääneen "No nyt kaikki kokeilemaan, jos kerran *Minna osaa niin kaikki osaa!"

Käsityön luokassa oli intialainen opettaja joka aina valitti minulle että olisit kysynyt minulta apua, mutta kun kysyin niin hän sanoi että ole oma aloitteinen ja uhkasi nelosta aina

No ehdottomasti kyllä se kun Jarmo laittoi minua papanaluukkuun syystä, että unohdin tehdä matikanläksyt...

Ensimmäinen opettajani Anja. Ihan kamala ihminen. Ilkeä, heikkohermoinen, lapsille huutava hullu. Kaikki olivat onnellisia, kun hän läksi 4 vuodeksi lähetystyöhön johonkin Ambomaalle. Takaisin tuli ja muutaman vuoden ehti räyhätä lisää ennen eläkkeelle jäämistään. Opetti aina 1-2 luokkia, siinä annettiin kunnon alku monen koulupolulle (not)

Yläasteella matematiikan opettaja ei päästänyt minua luokkaan, vaan istutti käytävällä tunnin ja antoi lisäksi jälki-istuntoa myöhästymisestä.

Todellisuudessa olin viimeisenä menossa luokkaan, jolloin edessäni ollut poika tönäisi minua taaksepäin ja paiskasi luokan oven kiinni nenäni edestä. Koputin oveen heti, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Noin 10 minuutin päästä opettaja avasi oven, antoi jälki-istuntolapun käteen ja ilmoitti, ettei luokkaan ole tulemista jos on myöhässä. Hän kyllä näki minut käytävällä muiden kanssa odottamassa tunnin alkua, mutta mitäpä siitä. Hän inhosi minua.

Olin koulukiusattu tyttö, joka ei pärjännyt koulussa eikä kotona, jossa harjoitettiin henkistä väkivaltaa ja jossa laiminlyötiin hyvinvointini oikein lahjakkaasti. Silti olen vihaisempi opettajilleni, jotka tiesivät tilanteeni, mutta sen sijaan että olisivat tukeneet, kiusasivat mukana. En ikinä anna sitä anteeksi.

Terveisiä Hollolan yläasteelle (nyk. Heinsuon koulu) 90-luvun puolivälin opettajille.

Up

Sellanen pelottava englannin opettaja oli yläasteella jota melkein kaikki jotka oli huonoja kyseisessä aineessa pelkäsi mennä sen kauhutunneille. Tiukka, ankara, nolaava, vaativa, ei mikään ymmärtäväinen ja auttavainen. Vieläkin varmaan pelkään sitä vaikka siitä on aikaa! ;( Jäi kauheat traumat, joista en pääse yli helpolla.

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielenopettaja, joka oli aivan liian tarkka kaikesta, hän mm. Vaati että aina oli oltava kaikki läksyt tehtynä, yksittäisiäkään unohduksia ei siis sallittu. Lisäksi hän saattoi yllättäen perusteettomasti tarkistaa koko luokalta oliko kaikilla pyyhekumi mukana.

Tuli mieleen kun ala-asteella naisopettaja huomasi yhdellä pojalla olevan pyyhekumista jäljellä vain pieni murunen. Opettaja nosti kumin koko luokan nähtäväksi ja sanoi ettei tällaisella voi opiskella. Kysyn mikä tässä oli tarkoituksena? Luokassa oli kaapissa kyniä ja kumeja laatikko kaupalla. Opettaja olisi voinut vain antaa uuden pyyhekumin kuluneen tilalle ja kysyä tarvitseeko joku muukin uuden. Elettiin 80-luvun loppupuolta. Miksi oppilasta nöyryytettiin? No kyseessä oli joskus ennen sotia syntynyt opettaja. En tiedä mistä yhteiskuntaluokasta hän tuli mutta vähän oli sellaista makua että köyhästä perheestä tulevaa oppilasta nöyryytetään.

Kaikki ankarat, tuomitsevat, huutavat, pikkutarkat, negatiiviset, lannistajat, pelottavat.

Kaikki sellaiset joiden tunneilla ei oppinut kun meni aikaa kurin pitoon ja opeyttaja vaan huusi vihasena ja se oli niin pelottavaa ettei tälläinen arempi ja ujompi lapsi uskaltanut edes apua pyytää jos ei jotain osannut.

Sellanen joka hermostui helposti ja nöyryyttävästi siirsi mut toiseen pöytään luokassa vaikka aina istuin kiltisti hiljaa. En kyl sen jälkeen uskaltanut mitään tehdä kun istua selkä suorassa ja tapittaa opettajaa.

Onko kukaan koskaan enää aikuisena ottanut entiseen opettajaan yhteyttä ja vaatinut päätä vadille? Kyllähän sitä eläkeläistä vähän jännittäisi mukavasti, kun entiset oppilaat tulevat "kiittelemään opetuksesta".

En usko, että se heitä tai heidän perheitään haittaisi, koska heillehän elämän ihanin asia on kiusaaminen ja ilkeily. Itkisivät varmasti onnesta, kun saavat tuta saman itse vanhoilla päivillään.

P.S. Harmi, että Lahden Imppu on död

Suomenopettaja yläasteella, ikuisesti on jäänyt mieleen lauseenjäsennyksestä: tyttö on TYHMÄ, tyhmä on predikatiivi. Ja tämän hän tietysti sanoi naama nutturalla kettumaisella äänellä jokaiselle, joka ei predikatiiviä osannut.

No, paljon ei sijamuodoista ja lauseenjäsenistä ole mieleen jäänyt, mutta tuo on kyllä taottu kalloon!

Suomenopettaja yläasteella, ikuisesti on jäänyt mieleen lauseenjäsennyksestä: tyttö on TYHMÄ, tyhmä on predikatiivi. Ja tämän hän tietysti sanoi naama nutturalla kettumaisella äänellä jokaiselle, joka ei predikatiiviä osannut.

No, paljon ei sijamuodoista ja lauseenjäsenistä ole mieleen jäänyt, mutta tuo on kyllä taottu kalloon!

Onpas sivu mennyt ihmeelliseksi, ei sivupaneelia, ei ylä/alanuolia?

Vierailija kirjoitti:

Suomenopettaja yläasteella, ikuisesti on jäänyt mieleen lauseenjäsennyksestä: tyttö on TYHMÄ, tyhmä on predikatiivi. Ja tämän hän tietysti sanoi naama nutturalla kettumaisella äänellä jokaiselle, joka ei predikatiiviä osannut.

No, paljon ei sijamuodoista ja lauseenjäsenistä ole mieleen jäänyt, mutta tuo on kyllä taottu kalloon!

Onpas sivu mennyt ihmeelliseksi, ei sivupaneelia, ei ylä/alanuolia?

Nyt rupes toimimaan, ainakin tämä sivu.

Jotain häikkää vauvalla on nyt, päikkäriaika, nälkä vai märät vaipat?

Meilläkin oli ylä-asteella aika outo opinto-ohjaaja. Kommentti 9.luokalla meidän koko luokalle oli se, että teistä kukaan ei pärjäisi kaksoistutkinnossa. Ja luokallamme oli esim. neljä kympin oppilasta (saivat eniten stipendejä kahdeksan rinnakkaisluokan kesken) sekä muitakin hyviä oppilaita. No suoritin sitten itsekin kolmoistutkinnon, kun en kerta kaksoistutkinnossa pärjäisi.