Kolme(!) ystävää menettänyt, koska ovat lapsettomia

Nämä ihmiset ovat olleet minulle rakkaita. Olen lohduttanut ja kuunnellut elämän suruissa, jopa 25v ajan. Kaksi ystävääni löysivät kumppanin vasta 35-vuotiaana suunnilleen ja yksi aiemmin, mutta ei ole tärpännyt. Itse sain neljä lasta. On niin surullista kun tämä asia tuli muuriksi meidän välille. Olen saanut täyden torjunnan ja piikittelyä, etäisyyden ottamista. Kaksi on suoraan sanonut että on minulle kateellinen, koska meillä on sujunut niin helposti kaikki asiat. Mutta sekään ei ole koko totuus, olen kyllä tullut helposti raskaaksi mutta meillä on yksi autistinen lapsi ja oma äitini sairastaa Alzheimerin tautia. Ei minunkaan elämä ole sitä että kaikki menee kuin satukirjoissa. Olen todella pahoillani ystävieni puolesta mutta tyrmistynyt ja surullinen myös siitä että tämä lapsiasia tuli meidän väliin :(. Onko kenellekään käynyt samoin?