Voinko sanoa tyttärelleni, että kannattaisi hakeutua opiskelemaan Turun tai Helsingin sijasta esim. Lappeenrantaan, koska siellä varmemmat miesmarkkinat?

Kuka sitä estää sanomasta? On kuitenkin tyttäresi asia mihin hakee.

Entä jos tyttäresi onkin enemmän naismarkkinoiden perään?

Sano.hesa on paska paikka naisille!hemmetti yhtä tasokasta miestä kohtaa jotaa viisikymmentä tasokasta naista.

Voit toki sanoa, jos haluat antaa daijun naisen mallin. Vaihtoehtoisesti voit sanoa, että siellä on vireä ja työelämää lähellä oleva yliopisto, josta erityisesti tekniikan puolelta tytön kannattaa hommata itselleen loppututkinto. 

T. Itselleen sekä tutkinnon että miehen Lappeenrannasta löytänyt

Sano mielummin niin, että tyhjäpäät pääsevät helpommin sisään maaseutuyliopistoissa kuten esim. Lappeenrannassa.

Kerrankin mun on pakko kysyä: onhan tämä provo???

Ei kai kukaan neuvo tytärtään opiskelupaikan valinnassa näin - mistä löytyy hyviä miehiä? Voi luoja!

Vierailija kirjoitti:

Voit toki sanoa, jos haluat antaa daijun naisen mallin. Vaihtoehtoisesti voit sanoa, että siellä on vireä ja työelämää lähellä oleva yliopisto, josta erityisesti tekniikan puolelta tytön kannattaa hommata itselleen loppututkinto. 

T. Itselleen sekä tutkinnon että miehen Lappeenrannasta löytänyt

Onko se daijun naisen malli, jos haluaa parisuhteen ja perheen. Ymmärtääkseni iso osa korkeakoulutetuista nuorista naisista kärsii, koska sopivaa miestä ei ole löytynyt.

Eikös se idea ole opiskella eikä jahdata miehiä? Taidat olla vähän vajaa

Tiedän korkeastikoulutettuja naisia jotka eivät löytäneet miestä Lappeenrannasta vaikka suurin osa opiskelijakollegoista oli miehiä, DI koulutus.

Ei se paikkakunnasta ole kiinni, parin kohtaaminen on sattumaa. Kohtalo.

Vähintään yhtä hyvät miesmarkkinat ovat Aalto-yliopiston tekniikan puolella.

Otaniemestä valmistunut ja miehen löytänyt DI

Opiskelujen tarkoitus on saada koulutus ja ammatti. Naisen elämäntarkoitus ei ole löytää miestä.

Muuten... asiantuntijat varoittavat puhumasta lapsille noin, että opettaa ajattelemaan, että pitää olla puoliso. Se altistaa heidät väkivaltaisiin suhteisiin, kun kasvavat luulemaan, että joku oitää olla ja että yksin ei pärjää. Pitää päinvastoin opettaa lapsia, että parempi olla sinkku kuin huonossa suhteessa!

Tytärparkasi varmaan tietää millaiset arvot hänen äidillään on, joten sano vain. Pahimmassa tapauksessa tytär on omaksunut äidin arvot.

Mutta miksi ylipäänsä lähteä opiskelemaan, jos miesmarkkinat on se tärkein asia nuoren naisen elämässä? Googlaa Suomen paikkakunnat, joissa eniten naimattomia miehiä. Kuvittelisin, että esim Valtimo, Nurmes ja Lieksa voisivat olla hyviä tärppejä. Tyttö menolipulla sinne miesmarkkinoille, hyvässä lykyssä hän "pääsee" naimisiin, tekee lapsia ja elää tuilla hautaan asti. 

Helsinki on ihan sysipaska paikka mitä miehiin tulee. Kannattaa mennä muualle jos parisuhteesta haaveilee.

Vierailija kirjoitti:

Helsinki on ihan sysipaska paikka mitä miehiin tulee. Kannattaa mennä muualle jos parisuhteesta haaveilee.

Tosin, Helsingissäkin opiskelevista miehistä varmaan jotain 60-70% on muualta Suomesta Helsinkiin opiskelemaan tulleita...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki on ihan sysipaska paikka mitä miehiin tulee. Kannattaa mennä muualle jos parisuhteesta haaveilee.

Tosin, Helsingissäkin opiskelevista miehistä varmaan jotain 60-70% on muualta Suomesta Helsinkiin opiskelemaan tulleita...

Sekin vielä kaiken muun hyvän lisäksi... eipä sillä että Suomessa kovin montaa miespätevää kaupunkia olisi.

Millä vuosisadalla sinä ap oikein elät? Viime vuosadan puolivälissä oli vielä niitäkin naisopiskelijoita, joiden ainevalikoima oli tyyliä estetiikka, erotiikka ja akrobatiikka. Yliopistosta haettiin pelkästään miestä = elättäjää. Opinnot loppuivat papin aameneen, joillakin jo ennen sitä, kun piti saada kapiot kuntoon ennen häitä. Nyt hankitaan ammattia, mitä toki suuri määrä naisopiskelijoita ennenkin teki. Mies ja edullinen naimakauppa olivat pelkkää bonusta.

OIkeasti hei! Suuri osa nuorista kipuilee sen kanssa, että sopivaa kumppania ei löydy. Miksi olisi jotenkin huonoa, tyhmää tai vanhanaikaista ottaa huomioon myös pariutumismahdollisuus, kun valitsee opiskelupaikkakuntaa.

Itse jouduin ainakin monta vuotta "etsimään" miestä ennen kuin tapasin nykyisen aviomieheni, joka rakasti minua ja halusi perustaa perheen. Itse toivon lasteni pääsevän vähemmällä tämän suhteen. On aika ahdistavaa monta vuotta miettiä löydänkö koskaan kumppania ja tuleeko minusta koskaan äitiä.

Ei tämä ole poissa opiskelusta tai urasta, jos niin haluaa. Eikä ole pakko etsiä kumppania, jos ei halua, mutta jos haluaa, kannattaa ottaa markkinat huomioon.

Vierailija kirjoitti:

OIkeasti hei! Suuri osa nuorista kipuilee sen kanssa, että sopivaa kumppania ei löydy. Miksi olisi jotenkin huonoa, tyhmää tai vanhanaikaista ottaa huomioon myös pariutumismahdollisuus, kun valitsee opiskelupaikkakuntaa.

Itse jouduin ainakin monta vuotta "etsimään" miestä ennen kuin tapasin nykyisen aviomieheni, joka rakasti minua ja halusi perustaa perheen. Itse toivon lasteni pääsevän vähemmällä tämän suhteen. On aika ahdistavaa monta vuotta miettiä löydänkö koskaan kumppania ja tuleeko minusta koskaan äitiä.

Ei tämä ole poissa opiskelusta tai urasta, jos niin haluaa. Eikä ole pakko etsiä kumppania, jos ei halua, mutta jos haluaa, kannattaa ottaa markkinat huomioon.

Samaa mieltä tästä. Miten olisi "daijua" että vanhempi on tunnistanut jonkun yhteiskunnallisen ongelman ja haluaa sen kertoa lapselleen jotta tämä voisi sen välttää. On kuitenkin ihan tutkittukin tosiasia että naisenemmistö parisuhdemarkkinoilla tekee miehistä huonommin sitoutuvia.

Tämä tosin vain jos tytär on selkeästi perhekeskeinen ja olisi odotettavissa että kipuilee mahdollista parisuhteettomuutta, ei minään vanhempien agendana. Jos tytärtä kiinnostaa enemmän naistarjonta, ei kiinnosta tarjonta lainkaan tai Helsingissä on jotain minkä vuoksi sinne on päästävä niin ilmiselvää lienee ettei tuolla asialla ole väliä.