Lue keskustelun säännöt.
Yksinäinen teini
30.09.2016 |
Minulla on 16 v. lapsipuoli (olipas hirveä sana. Kuitenkin siis olemme asuneet samassa taloudessa 14 vuotta, ja olen käytännössä hänen äitinsä, oma äitinsä ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan). Hän ei koskaan vietä aikaa kenenkään kanssa, vaan on aina kotona. Olen koettanut häntä rohkaista viettämään aikaa ikäistensä seurassa, mutta kun hänellä ei kuulemma ole kavereita, ja se teki minut surulliseksi. Kärsin itsekin yksinäisyydestä lukiossa aikanaan, ennen kuin vaihdoin koulua, ja ainakin itse koin sen olevan kurjaa. Tiedän, että häntä kiusattiin aikaisemmin peruskoulussa, mutta en ole kuullut että tätä tapahtuisi lukiossakin (muutettiin ennen hänen lukion alkua, eli ei ole samat naamat lukiossa).
Mielestäni hän on aivan normaali teinityttö (ei sillä, ettäkö epänormaalius oikeuttaisi kiusaamiseen). Huolehtii hygieniastaan yms. eikä ole ilkeä tai hankala ihminen, ellei sitten käyttäydy koulussa täysin eri tavoin kuin kotona.
Hänellä on kiinnostuksia ja harrastuksia, hän tekee mikroskooppi"taidetta" (meidän koti on täynnä jotain solujen kuvia, ne on söpöjä), valokuvaa (lähinnä avaruutta, mutta onhan sekin jotain), katsoo elokuvia ja tekee matikkaa nettikaverinsa kanssa. Tämä 10 vuotta vanhempi nettikaveri taitaakin olla hänen ainoa kaverinsa. Olen koettanut kannustaa etsimään muita joilla olisi samanlaiset harrastukset, mutta eipä täällä pikkupaikkakunnalla oikein ole ketään.
Lähinnä siksi huolettaa, kun tiedän, että teinien keskuudessa esiintyy tätä syrjintää ja eristämistä, niin voisiko olla tällaisesta kyse? Itse hän sanoo, että kaikki on hyvin, mutta niin se sanoi sillonkin kun kuvioissa oli todella laajaa ja rankkaa kiusaamista, johon sisältyi vahingontekoa ja fyysisiä uhkauksia.
Kommentit (3)
Minäkin olin lukiossa yksinäinen hiihtäjä, mutta nyt aikuisiällä minusta on tullut sosiaalisempi ja minulla on laaja ystäväpiiri - suurimpaan osaan olen netin kautta tutustunut ja asuvat vähän pitkin maata. Juurikin samojen harrastusten kautta löytyneitä hyviä kavereita. En olisi niin huolestunut, jos tyttö on muuten hyvinvoivan oloinen ja koulunkäynti sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sillä ei vaan kemiat kohtaa oman paikkakunnan nuorten kanssa. Se ei vielä tarkoita, että olisi jotain jännitteitä, vaan voi olla, että tulee ihan hyvin toimeen, mutta ei jaksa vapaa-ajalla viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa ei ole niin paljon yhteistä.
Nettikavereissa ei ole mitään vikaa, jos teini on itse tyytyväinen. Vaikuttaa siltä, että tytön mielenkiinnon kohteet eivät ole ihan tavallisia ikäisilleen ja se varmasti vaikeuttaa samanikäisten ystävien löytämistä. Netissä on monenlaisia ryhmiä ja sivustoja, joissa voi ottamiaan valokuvia tai muita kuvituksia esitellä muille ja saada muiden alan harrastajien kommentteja. Näistä voi löytyä myös ystäviä, joita kenties voisi joskus kutsua kyläänkin. Oma tyttäreni oli aikoinaan vähän samanlainen eli kiinnostuneempi elokuvista, kirjoittamisesta, valokuvauksesta ja digitaalisesta kuvankäsittelystä kuin tyttöporukoissa hengailusta. Paljon kavereita löytyikin netistä ja nyt on joistakin nettikavereista tullut myös live-kavereita. Nykyteknologian aikana ei ole lopulta väliä, vaikka ystävä asuisi maapallon toisella puolellakin.