Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Venäjän, arabian tai kiinan kielten osaajia paikalla?

Vierailija
28.09.2016 |

Minulle olisi nykyisissä töissäni suurta hyötyä osata jotain näistä kielistä edes A2-B1 tasolla. Tarpeellista olisi esimerkiksi ymmärtää pääpointit sähköposteista tai keskustelusta ja sen lisäksi pystyä vastamaan niitä koskemiin yksinkertaisiin kysymyksiin.
Haluaisin kuuluu, kuinka nopeasti näitä kieliä oppii saavuttaakseen tällaisen tason?
Venäjä tuntuisi helpoimmalta, mutta kielenä se ei kiinnosta minua vähääkään. Sen seurauksena joutuisin toimimaan enemmän myös venäläisten asiakkaiden kanssa, ja he ovat valitettavasti niitä ikävimpiä ja hankalimpia...
Entä sitten arabia ja kiina? Onko edes realistista ajatella pystyvänsä saavuttaa kuvailemani taso näissä kielissä parissa vuodessa osa-aikaisella opiskelulla?
Kielipäätä kyllä löytyy ja kirjoitan ja puhun sujuvasti viittä kieltä ja ymmärrän lisäksi kahta muuta (tosin ovat kaikki germaanisia ja romaanisia kieliä).

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu pitkälti kielipohjasta. Omalla kohdallani kiina on helppo ja nopeaa oppia, mutta taustalla onkin japanin taito.

Vierailija
2/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arabia on itse asiassa aika simppeliä vaikkei se siltä näytä. :) Opettelin lukemaan muutamassa viikossa eikä ne kieliopitkaan ole kovin vaikeita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse osaan sujuvasti venäjää, enkä ole sitä opiskellut kuin kolme vuotta. Omasta mielestäni siis hyvin helppoa, Kiinasta ja arabiasta en tiedä.

Lisäksi ap, venäjän kielen opiskelu on auttanut ymmärtämään venäläisiä asiakkaita, eivät tunnu ollenkaan niin hankalilta enää.

Kielimuuri on varmasti tosi voimakas erottava tekijä.

(plus tällä hetkellä työnantaja kuin työnantaja syö kädestäni, venäjän kielen taito on todella vahva myyntivaltti alalla kuin alalla)

Vierailija
4/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmaisin ehkä epäselvästi, mutta nuo kielet olisivat kaikki minulle uusia, sillä jo osaamani kielet ovat germaanisia ja romaanisia. 

Vierailija
5/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse osaan sujuvasti venäjää, enkä ole sitä opiskellut kuin kolme vuotta. Omasta mielestäni siis hyvin helppoa, Kiinasta ja arabiasta en tiedä.

Lisäksi ap, venäjän kielen opiskelu on auttanut ymmärtämään venäläisiä asiakkaita, eivät tunnu ollenkaan niin hankalilta enää.

Kielimuuri on varmasti tosi voimakas erottava tekijä.

(plus tällä hetkellä työnantaja kuin työnantaja syö kädestäni, venäjän kielen taito on todella vahva myyntivaltti alalla kuin alalla)

Olet varmasti aivan oikeassa! Kiitos muistutuksesta.. Kirjoitin aloituksen juuri kyrpiinnyttyäni pahasti muutaman venäläisen asiakkaan kanssa, mutta niin se meidänkin alalla on, että suurimmat ostajat ovat venäläisiä, joten kielen osaamisesta ja kulttuurin ymmärtämisestä olisi suurta hyötyä. 

Vierailija
6/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiina on noin kolme kertaa vaikeampaa oppia kuin muut kielet, sanoo mun kiinan openi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei me osata muuta kuin formulaenglantia jolla pärjää just Turkissa. Ei me jakseta opetellakaan kun me ollaan työttömiä ja se on jonkun muun syy ja sit me ollaan masentuneita ja sit vielä kaikki muut tekosyyt. Eli älä tuu tuputtaan meille mitään kielijuttuja täällä kuule. Me halutaan vertaistukea.

Vierailija
8/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arabiaa on helppo oppia puhumaan tietyn maan murteella arkitasolla jos on kielikorvaa. Mutta kirjoitettua arabiaa onkin sitten hankalampi oppia, jonkin aikaa menee lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen, ja kirjoittaessa käytetään yleistä kirjakieltä jossa on puhekielistä poikkeava sanasto ja kielioppi.

Kiinankielessä taas tietääkseni kirjoitusasu on jokseenkin sama, mutta puhut muodot eroavat todella suuresti toisistaan.

Eli jos sun pitää osata sekä puhua kieltä että lukea ja kirjoittaa, niin kannattaa miettiä mistä päin ja mistä etnisestä ryhmästä suurin osa palvelemistasi asiakkaista tulee. Voiko hankkia jonkilaista täsmäkurssia.

Muuten varmaan arabian ja kiinan kieli voivat olla sulle venäjää mielekkäämpiä, koska ne poikkeavat indoeurooppalaisista kielistä ja ovat sillä lailla erityisiä ja silmien avaus noihin kulttuureihin. Arabiassa on myös joitakin suomalaiselle helppoja muotoja, esim. omistusmuoto on samantyyppinen kuin meillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Venäjää ja arabiaa opiskelleena väittäisin näistä venäjää kylmiltään aloitettuna helpommaksi. Kieliopissa ja sanastossa on enemmän yhteistä muiden indoeurooppalaisten kielten kanssa, mikä auttaa oppimista. Kiinasta en osaa sanoa.

Vierailija
10/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän sitä oppii jos vaan opettelee ja myös käyttää sitä kieltä jokapäiväisessä elämässä, ja ottaa sen ikään kuin osaksi arkea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Venäjä on noista varmaan helpoin, koska aakkoset on todella yksinkertaiset ja kieli lähempänä muita eurooppalaisia kieliä.

Vierailija
12/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

(plus tällä hetkellä työnantaja kuin työnantaja syö kädestäni, venäjän kielen taito on todella vahva myyntivaltti alalla kuin alalla)

Olisikin... Itse olen venäjää suht. hyvin osaava työtön nörtti, eipä ole ollut kysyntää. Kaveri taas on ammattitaitoinen venäjän kielen kääntäjä, tekee osapäiväistä siivoushommaa kun ei käännöstöillä elä.

Mutta kai se on niin että kun ollaan yli viisikymppisiä, niin mikä tahansa osaaminen happanee eikä enää kiinnosta. Tai sitten työnantajat ovat vain todella avuttomia viestimään, mitä haluavat, enkä siksi osaa hakea oikeita paikkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiks Helsingin yliopistossa lopetettu just japanin kielen opetus ja aloitettu somalian kieli. Sinne vaan kaikki opiskelemaan, somalia on tulevaisuuden kieli.

Vierailija
14/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Arabiaa on helppo oppia puhumaan tietyn maan murteella arkitasolla jos on kielikorvaa. Mutta kirjoitettua arabiaa onkin sitten hankalampi oppia, jonkin aikaa menee lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen, ja kirjoittaessa käytetään yleistä kirjakieltä jossa on puhekielistä poikkeava sanasto ja kielioppi.

Klassinen arabia on kai kuitenkin se yleiskieli, jolla mistä tahansa arabiankielisestä maasta kotoisin oleva osaa viestiä, ainakin jos on vähänkin kouluja siellä käynyt, kuten voisi kuvitella, että työelämässä muunmaalaisia tapaavat ovat. Joten sitä pitäisi opiskella ensin, ja sitten jos tarvetta on niin opetella jokin paikallisempi murre puhekieleksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertoisitko ap missä työskentelet (osaisin sujuvasti venäjää ja etsin työtä)? Venäjä on helppo oppia eikä murre-erojakaan juuri ole. Jos opiskelet n. 4 tuntia viikossa, niin sanoisin, että parissa vuodessa saavutat sujuvan (joskaan et vielä täydellistä) kielitaitotason. Kiina on tosi vaikea (ne merkit, toonit, eri äänteet kuin suomessa, eikä muitenkaan muistuta mitään tuttua kieltä). Arabiasta ei kokemusta.

Vierailija
16/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyttäreni on suorittanut yliopistossa 20 op arabian kursseja ja hän pitää sitä tosi vaikeana kielenä. Mainittakoon, että samalla tytöllä on yo- kirjoituksista kahdesta pitkästä ja yhdestä keskipitkästä kielestä yhteensä kaksi laudaturia ja yksi eximia, joten kielipäässä ei ole vika.

Venäjähän on germaanisten ja romaanisten kielten kanssa samaa indoeurooppalaista kieliryhmää, joten sinun taustaltasi sen oppiminen on varmaan kaikista helpointa noista kolmesta. Lisäksi venäjä on hyvin foneettinen kieli.

Vierailija
17/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiina on kieliopillisesti tosi helppoa esim. sanoja ei taivuteta mitenkään. Mutta ääntäminen on vaikeaa esim. "ma" voi tarkoittaa viitta eri sanaa erilailla sanottuna. 

Vierailija
18/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa aika optimistiselta oppia "sujuva" venäjä parissa vuodessa ellei tee siitä päätoimista harrastusta. Monesti ajatellaan että kielen oppimiseksi kannattaisi ängätä autenttiseen kieliympäristöön mutta alussa se on vain lannistavaa myrkkyä, koska kestää todella kauan ennen kuin alkaa ymmärtää jotakin siitä mitä ympärillä puhutaan.

Useimmat tapaamani Suomessa useita vuosia asuneet mamut, venäläiset ja muut, eivät osaa muodostaa edes paria itsensä esittelylausetta suomeksi tekemättä kielioppivirheitä. Poikkeuksiakin toki on.

Siksi pidän epärealistisena sitä että joku voisi oppia oikeasti hyvän venäjän parin vuoden harrastuksella. Kansalaisopistossa keskitason saavuttaminen vie ainakin viisi vuotta ja siihen teoriassa toiset viisi vuotta päälle, jotta osaisi kirjoittaa asiantuntijatekstejä.

Mutta tärkeää on tosiaan asettaa realistisia tavoitteita ja miettiä minkälaista taitoa tarvitsee. Jos asiakas vaatii nopeatempoista keskustelua vieraasta aiheesta, ei sellaista kielitaitoa todennäköisesti ikinä saavuta asumatta siinä maassa, missä kieltä puhutaan. Jos taas asiakkaalle on tärkeintä saada asia hoidettua ja kärsivällisyyttä löytyy, sitten vahva keskitason kielitaito voi riittää hyvin.

Vierailija
19/19 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse osaan sujuvasti venäjää, enkä ole sitä opiskellut kuin kolme vuotta. Omasta mielestäni siis hyvin helppoa

Minä olen opiskellut venäjää paljon kauemmin, enkä osaa sitä juurikaan. Pystyn lukemaan juuri ja juuri kirjaklassikoita. Tekstin ja puheen tuottaminen on aivan avutonta. Jopa tällaisen yksinkertaisen Wikipedia-tekstin kanssa joudun ponnistelemaan.

Suomennapa tuosta joutessasi edes alku, niin saan vähän apua.

В 1237—1240 годах большинство русских земель подверглись разрушительному нашествию Батыя. Киев, Чернигов, Переяславль, Владимир, Галич, Рязань и многие другие древнерусские города были разрушены, южные и юго-восточные окраины утратили значительную часть оседлого населения. Русские княжества стали данниками Золотой Орды, и князья в них стали получать власть над своими землями с санкции ханов Золотой Орды. Этот период вошёл в историю как монголо-татарское иго. Новгородские земли в XIII веке вступили в серию военных конфликтов с рыцарями-крестоносцами и шведами за право доминирования в Восточной Прибалтике. Призванный новгородским вечем и посадниками князь Александр Ярославич Невский нанёс поражение шведским отрядам, высадившимся на Неве в 1240 году, а затем разгромил тевтонских рыцарей вЛедовом побоище на Чудском озере в 1242 году. В XIV веке большая часть земель Юго-Западной Руси вошла в состав Великого княжества Литовского.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi kuusi