Surettaa sukulaisen puolesta

Ei ole, mutta yksi mies on, jolla on omaa äitiä vanhempi nainen. Rakkaussuhde kai, vaikuttaa enemmän äitipoikasuhteelta.

Tiedän muutaman. Lopulta ovat sitten muun suvun huollettavia, kun vanhemmista aika jättää.

Tunnen naisen jolla on vanhempi mies kuin oma vaari.

Hänellä todettiin isoisäkompleksi,

On. Säälittää aikamiespojan puolesta, mitä häneltä jää elämää kokematta. Vanhemmat ovat pedanneet pojasta heidän tukensa ja turvansa, talonmiehen, autokuskin ja omaishoitajan. Naisia pojalla ei ole saanut koskaan olla, äiti on tehnyt sen selväksi. Sukujuhlissa poikaa ei näy, syystä että pihapuu piti kaataa juuri silloin, koiraa tai kissoja piti vahtia, nukkuu tai jotain muuta akuuttia meneillään. Poikaa tapaa ainoastaan heillä kotona, eikä poikaan saa helposti kontaktia, koska äiti on välissä puhumassa pojan suulla. Viddu mikä elämä.

Vierailija kirjoitti:

On. Säälittää aikamiespojan puolesta, mitä häneltä jää elämää kokematta. Vanhemmat ovat pedanneet pojasta heidän tukensa ja turvansa, talonmiehen, autokuskin ja omaishoitajan. Naisia pojalla ei ole saanut koskaan olla, äiti on tehnyt sen selväksi. Sukujuhlissa poikaa ei näy, syystä että pihapuu piti kaataa juuri silloin, koiraa tai kissoja piti vahtia, nukkuu tai jotain muuta akuuttia meneillään. Poikaa tapaa ainoastaan heillä kotona, eikä poikaan saa helposti kontaktia, koska äiti on välissä puhumassa pojan suulla. Viddu mikä elämä.

Ei se nyt aina ihan noin ole. Niissä tapauksissa mitä minä tiedän on alkoholiongelmaa, mielenterveysongelmaa tms. Mutta kai näihinkin ongelmiin voidaan lopulta löytää syyllinen. Sehän on tietysti aina äiti.

Se taidan olla minä.

Vierailija kirjoitti:

Heillä aikamiespoika (ikä 35v) joka asuu rintamamiestalon yläkerrassa. Hän kulkee jatkuvasti vanhempiensa mukana kun vanhemmat menevät esim mökille. Eikö ole aika taakka tuollainen lapsi joka ei ikinä aikuistu ja lähde kotoa? onko teidän sukulaisissa tällaisia tapauksia?

Ei mutta palstalla on kirjoittaja jonka mielestä ihanne ois jos lapset eivät koskaan muuttaisi kotoa. Kirjottelee tänne pimeitä juttujaan milloin missäkin hahmossa mutta ne tunnistaa kun teema on aina sama vaikka tarina vaihtuu.

Niitä sanotaan omaishoitajiksi, hyvä ap. Niille vanhemmat sitten yrittää jättää vähän enemmän perintöä, mutta muut veljet ja siskot ryntäävät paikalle valittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen naisen jolla on vanhempi mies kuin oma vaari.

Hänellä todettiin isoisäkompleksi,

...jaa miten niin todettiin, ei kai se nyt mikään virallinen diagnoosi ole?

Suvussa ei tuollaista ole, mutta onnistuin tietämättäni kaukoseurustelemaan erään toisella puolella maata asuvan lähes nelikymppisen aikamiespojan kanssa. Hän asui yhä lapsuudenkodissaan, koska siten hän säästi valtavasti rahaa sekä asumis- että ruokakuluissa, ja siivous ja ruoanlaitto tulivat kivasti asunnon mukana. Itse hän käsitti säästävänsä äitiään turhalta työltä ja valmistavansa ruokansa itse, kun kävi syömässä jääkaapista soppaa kylmänä suoraan kattilasta. Suuri kodinhoitoapu hänestä kuului olevan myös siinä, että hän kääri pyykkiin menevät sukkansa tiukoiksi palloiksi (?). Minä luulin näitä juttuja vitsailemiseksi, mutta hänen sukulaisensa kertoivat, että totta ne olivat. Mies piti luonnollisena oikeutenaan "asua kotonaan", vaikka hänen vanhempansa yrittivät välillä hyvin vakavasti ajaa häntä kylälle asumaan. Mutta eipä hän lähtenyt, koska uskoi perivänsä maalaistalon (ilman karjanhoitoa ja viljelyä jo tuolloin), jota hänen Helsingissä asuvat sisaruksensa eivät haluaisi, ja pääsevänsä vähimmällä vaivalla, kun ei ollenkaan muuttaisi mihinkään suuntaan. Nyt alkaa jo olla 60-vuotispäivä tulossa, ja olisi kiva tietää, ovatko järjestelyt yhä samat. Selvää en aio ottaa, koska en halua vahingossakaan antaa hänelle syytä muistella minua.

Joo tiedän myös miehen, joka on tällä hetkellä 33-vuotias. Tutustuin häneen hänen ollessa 25-vuotias. Jo silloin ihmettelin, miten hän vielä tuolla iällä asuu vanhempiensa luona. Itse olen tottunut siihen, että nuoret muuttavat pois kotoa keskimäärin 18-20-vuotiaina. Näin häntä juuri pitkästä aikaa kaupassa, isänsä kanssa. Hän siis edelleen asuu vanhempiensa luona, käy aina vanhempiensa kanssa ostoksilla, enkä ole ikinä nähnyt häntä missään yksin tai kenenkään kaverin kanssa. En sitten tiedä missä mättää, kun takertuu vielä aikuisenakin noin tiiviisti omiin vanhempiinsa. Mies vaikutti aina ihan normaalilta, ehkä hieman ujolta. Vanhempansa ovat täysin normaaleja ja terveitä, eli eivät tarvitse ainakaan omaishoitajaa, siitä ei ole kyse.