Lue keskustelun säännöt.
Olen hurjan pettynyt sisareeni
tyttö_ei_kukaan
26.09.2016 |
Olemme aikuisia, pitkälle yli 3-kymppisiä, joten "nuoruuden" piikkiin tätä ei voi enää laittaa. Olen hirmu pettynyt siskooni, jolle tunnun olevan suunnilleen "vain joku sukulainen". Itse vaalin ja arvostan sisaruutta ja hän on minulle yksi tärkeimpiä ihmisiä elämässäni. Annan muutaman esimerkin tilanteista, joissa tunne sisälläni on ollut tosi hyytävä.
Sain vauvan ja siskoni asui miehensä kanssa tuohon aikaan ulkomailla. Hänellä sattui olemaan jokin virallinen asia Suomessa, jonka vuoksi oli pakko tulla täällä käymään. Ilahduin kotona 3-viikkoisen vauvani kanssa, "hei ihanaa, sittenhän sä pääset meitä katsomaan!" Siskon vastaus oli tyly, ei hän jaksa tulla meille asti, koska on niin huonovointinen raskauden vuoksi. (Kyseessä oli siis tunnin ajomatka.) Aiemmin ei ollut puhunut mistään huonovointisuudesta mitään, ja jälkeenpäin erillisessä tilanteessa selitti, miten hänellä ei KOSKAAN ollut raskauden aikana huono olo. Eli ei vain jaksanut/viitsinyt/halunnut tulla. Itse olisin matkustanut vaikka sinne heidän silloiseen kotimaahansa katsomaan sisareni vauvaa, jos se siellä olisi syntynyt.
Sisko on myös skipannut muita elämäni tärkeitä hetkiä, kuten valmistujaiset, 3-kymppiset, polttarit.. Ja näiden aikaan hän asui Suomessa ihan lähellä. Ei vaan aina jostain syystä päässyt paikalle. (Kuopuksemme ristiäisiin sanoin, että sinne saatte luvan kyllä tulla. Että on niin noloa selitellä missä ainoa sisareni on.)
Sitten on nämä "pienet lausahdukset", jotka kylmäävät sydäntä. Iloitsin, kun lapsillemme tuli niin pieni ikäero, on sitten serkuista seuraa toisilleen. Tähän siskoni ei sanonut mitään, mutta luetteli kaikki tuntemansa samoihin aikoihin syntyneet lapset, joilla "vielä pienempi ikäero!". Eli hänen mielessään me olemme samalla viivalla kuin kaikki muutkin tutut ja kummin kaimat, emme erityisiä en minä enkä lapseni. Minulle hän on erityinen, samoin hänen lapsensa jonka TÄTI minä olen. Hänelle ei tädin rooli merkitse mitään.
Kun he tulivat ulkomailta (harvoin) Suomeen ja kutsuin heitä kylään, oli vastaus monesti se, että no nekin ja nekin haluaa nähdä niin ei me nyt oikeen ehditä. Nämä muut olivat esimerkiksi isämme juoppo veli ja tämän pilleristi vaimonsa. Heidän luonaan sisareni ja lankoni kyllä viihtyivät, kunnes ko. pariskunta teki heille eräässä todella ikävässä tilanteessa oharit. (Teko jota minä en olisi kuuna päivänä sisarelleni tehnyt.)
Mutta veri ei näköjään sitten ole vettä sakeampaa. Ei ainakaan meillä. Täytynee lakata toivomasta. Onko kenelläkään samankaltaista kokemusta?
Kommentit (24)
0/5 Taas ei provoilija uskonut tarinaansa vaan alkoi selitellä pitkästi, siitä aina tunnistaa huonon provon.
T: Äikän ope ja ihmistuntija ja muutenkin hyvä ihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sisaresi tuntee sinuun nähden jotain alemmuutta tai ketkeruutta (näillehän ei tarvitse olla mitään konkreettista syytäkään), ja siksi pyrkii antamaan sinulle kuvan, että sinä ja sinun asiasi eivät ole tärkeitä hänelle. Tämä tuli tuosta asetelmasta ensin mieleen.
Mutta se, mitä itse voi asialle tehdä, on ottaa asia puheeksi siskosi kanssa, ja kertoa,miltä hänen käytöksesä sinsuta tuntuu, miten hän on sinulle tärkeä, ja millaista yhteydenpitoa toivoisit jatkossa. Siskosi sitten suostuu tähän tai ei, mutta olet siinä tapauksessa oman osuutesi tehnyt. Jos sisko ei halua muuttaa tapojaan vaan jatkaa sinun kohtelemistasi yliolkaisesti, ei sinun kannata tuhlata energiaasi pahoittamalla mielesi jatkuvasti henkilön takia, joka tulee aina tuottamaan sinulle pettymyksen suhteessa odotuksiisi.
No anna olla, luovuta extra-yrittäminen, selvästikään hän ei jostain syystä välitä sinusta yhtä paljon kuin sinä hänestä. Tuntematta teidän perhettänne on mahdoton sanoa, mistä se voisi johtua. Hän saattaa kokea, että olet ollut aina vanhempien suosikki tai menestynyt paremmin tai yrität päteä... Kyllähän häneltä voi myös suoraan kysyä, jos kokee ettei halua luovuttaa. Sisarusten välillä on monesti erinäisiä hiljaisia ristiriitoja.
Vierailija kirjoitti:
0/5 Taas ei provoilija uskonut tarinaansa vaan alkoi selitellä pitkästi, siitä aina tunnistaa huonon provon.
T: Äikän ope ja ihmistuntija ja muutenkin hyvä ihminen
On siinä ihmistuntija. Kiitos kommentistasi. On varmaankin hienoa olla noin empaattisen ja upean ihmistuntijan oppilas, onnea vain oppilaillesi.
"alkoi selitellä pitkästi" ( Salli minun epäillä ammattiasi. )
AP
Välinne ovat siis olleet huonot noin kauan ja olet itsepäisesti yksin teeskennellyt että olette läheisiä. Selvästikään ette ole. Miksi et ole ikinä kysynyt suoraan, mikä on ongelma ja oletko jotenkin pahoittanut hänen mielensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sisaresi tuntee sinuun nähden jotain alemmuutta tai ketkeruutta (näillehän ei tarvitse olla mitään konkreettista syytäkään), ja siksi pyrkii antamaan sinulle kuvan, että sinä ja sinun asiasi eivät ole tärkeitä hänelle. Tämä tuli tuosta asetelmasta ensin mieleen.
Mutta se, mitä itse voi asialle tehdä, on ottaa asia puheeksi siskosi kanssa, ja kertoa,miltä hänen käytöksesä sinsuta tuntuu, miten hän on sinulle tärkeä, ja millaista yhteydenpitoa toivoisit jatkossa. Siskosi sitten suostuu tähän tai ei, mutta olet siinä tapauksessa oman osuutesi tehnyt. Jos sisko ei halua muuttaa tapojaan vaan jatkaa sinun kohtelemistasi yliolkaisesti, ei sinun kannata tuhlata energiaasi pahoittamalla mielesi jatkuvasti henkilön takia, joka tulee aina tuottamaan sinulle pettymyksen suhteessa odotuksiisi.
Vauva -episodin jälkeen itkin puhelimessa siskolleni, että KUKAAN sukulainen ei tullut vauvaani katsomaan (oikeasti, vain äitimme kävi täällä ja minun ystäviäni). Hän suhtautui todella kylmästi ja kysyi minulta, että "ketä sinä sitten odotit?" ja "kannattaa lakata asettamasta odotuksia ihmisiin, joihin aina pettyy".
Eli kaipa minä tavallaan jo olen kysynyt asiaa / sanonut kohtuullisen suoraan ja vastaanotto oli tämä.
On. Minä ja siskoni olemme aivan eri puusta veistettyjä, emme ole koskaan olleet "kavereita" taikka jotenkin muuten tunteneet jotain "sisarillista yhteenkuuluvuutta". Minulle ja hänelle tämä on aivan ok, tulemme toimeen mutta yhteydenpito on lähinnä satunnaisia onnittelu/joulukortteja.
Eipä tuossa tarvitse mitään kateutta tai muuta olla taustalla, ehkä siskoasi ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta, turha sitä sen enempää analysoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä häntä ärsyttää tuo sinun takertumisesi? En tiedä. Kai sinun täytyy vain kysyä, että mikä on homman nimi? Olisitko voinut vahingossa suututtaa hänet?
(Olen vähän samassa tilanteessa mutta kyseessä on paras kaveri, joka on viimeaikoina alkanut käyttäytymään samoin. Ei halua nähdä ja selittelee kaikella mahdollisella kiireellä ja sairaudella, milloin milläkin. Sitten saan jostain kuulla, että on ollut keikoilla, bileissä, syömässä vaikka on tunti sitten tehnyt kuolemaa sohvalla.)
Mitäs jos vaan yrittäisit hyväksyä, ettet ole siskollesi kovinkaan tärkeä ihminen? Aika selvästihän siskosi on toivonut, että lakkaisit odottamasta, että olette läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskosi on vaan niin erilainen ihminen kuin sinä ja saa lähinnä näppyjä sinusta.
Olet ihan liian tyrkky ja pidit itsestäänselvänä että sisko on läheinen vaikka ei ole.
Lakkaa odottomasta liikoja siskoltasi sillä sitä sinun haluamaa ja haaveilemaa "siskokullat"elämää ei ole eikä tule...siskosi ei pysty/halua.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sisaresi tuntee sinuun nähden jotain alemmuutta tai ketkeruutta (näillehän ei tarvitse olla mitään konkreettista syytäkään), ja siksi pyrkii antamaan sinulle kuvan, että sinä ja sinun asiasi eivät ole tärkeitä hänelle. Tämä tuli tuosta asetelmasta ensin mieleen.
Mutta se, mitä itse voi asialle tehdä, on ottaa asia puheeksi siskosi kanssa, ja kertoa,miltä hänen käytöksesä sinsuta tuntuu, miten hän on sinulle tärkeä, ja millaista yhteydenpitoa toivoisit jatkossa. Siskosi sitten suostuu tähän tai ei, mutta olet siinä tapauksessa oman osuutesi tehnyt. Jos sisko ei halua muuttaa tapojaan vaan jatkaa sinun kohtelemistasi yliolkaisesti, ei sinun kannata tuhlata energiaasi pahoittamalla mielesi jatkuvasti henkilön takia, joka tulee aina tuottamaan sinulle pettymyksen suhteessa odotuksiisi.
Tai ehkä sisaresi ei vaan halua olla kanssasi väleissä. Olet varmasti ihan kiva ihminen, mutta sisaresi ei välttämättä silti koe hengenheimolaisuutta kanssasi tai hyväksy vaikka käytöstäsi tietyissä tilanteissa, miksi hän ei halua olla yhteydessä. Fakta on se, että jos ihmisestä pitää ja tuntee olonsa hyväksi hänen seurassaan, tällaisen ihmisen kanssa on myös yhteyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sisaresi tuntee sinuun nähden jotain alemmuutta tai ketkeruutta (näillehän ei tarvitse olla mitään konkreettista syytäkään), ja siksi pyrkii antamaan sinulle kuvan, että sinä ja sinun asiasi eivät ole tärkeitä hänelle. Tämä tuli tuosta asetelmasta ensin mieleen.
Mutta se, mitä itse voi asialle tehdä, on ottaa asia puheeksi siskosi kanssa, ja kertoa,miltä hänen käytöksesä sinsuta tuntuu, miten hän on sinulle tärkeä, ja millaista yhteydenpitoa toivoisit jatkossa. Siskosi sitten suostuu tähän tai ei, mutta olet siinä tapauksessa oman osuutesi tehnyt. Jos sisko ei halua muuttaa tapojaan vaan jatkaa sinun kohtelemistasi yliolkaisesti, ei sinun kannata tuhlata energiaasi pahoittamalla mielesi jatkuvasti henkilön takia, joka tulee aina tuottamaan sinulle pettymyksen suhteessa odotuksiisi.
Vauva -episodin jälkeen itkin puhelimessa siskolleni, että KUKAAN sukulainen ei tullut vauvaani katsomaan (oikeasti, vain äitimme kävi täällä ja minun ystäviäni). Hän suhtautui todella kylmästi ja kysyi minulta, että "ketä sinä sitten odotit?" ja "kannattaa lakata asettamasta odotuksia ihmisiin, joihin aina pettyy".
Eli kaipa minä tavallaan jo olen kysynyt asiaa / sanonut kohtuullisen suoraan ja vastaanotto oli tämä.
Suosittelen miettimään historiaanne ja tutkimaan, löytyisikö sieltä syitä miksi sisar ei halua olla tekemisissä? kiusaamista? haukkumista? väkivaltaa?
taustalla vaikuttaa voimakas sisarkateus. Mulla ihan samanlainen kokemus, jatkui vuosia. Sisar oli vähemmän kouluttautunut, elämänsä jo nuorena ryssinyt, ja minä en. Vaikka olin nuorempi, olin menestyneempi. Se katseus muuttui avoimeksi halveksunnaksi, kaiken mahdollisen elämäni ja maineeni sabotoinniksi, avoimeksi vittuiluksi, jne. Välit oli pakko katkaista kokonaan. Nyt mennyt vuosia, tilanne vain pahenee, oiekudenkäyntejä ihan suoranaisista rikoksista edessä. Suurimman osan rikoksistaan olen antanut säälistä mennä sormien läpi, nyt on raja tullut vastaan.
Neuvoni on että alat maksaa potut pottuina, vittuilut vittuiluina, muuten sama meno jatkuu vielä pahempana. Kyseessä on psykopaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on vähän vastaava tilanne isoveljen kanssa. Hän on minua 16 vuotta vanhempi ja oli lapsuudessani tosi iso osa elämääni ja nähtiin lähes päivittäin. Sitten hän tapasi vaimonsa (itse olin yläasteikäinen) ja jostain syystä häntä kai lakkasi kiinnostamasta meidän sisarusten asiat. Hänellä on siis meitä siskoja 3 kappaletta. Nyt en äkkiseltään edes muista koska olen viimeksi veljeäni nähnyt, eikä heille ole oikein luvallista mennä kyläilemään... Lisäksi veljen vaimo on suuttunut isosiskolleni, joka ei aikoinaan kutsunut nuorimmaisensa ristiäisiin muita kuin isovanhemmat ja kummit. Tämä johtui tilanpuutteesta. Nyt sitten veljelle syntyi elokuussa poika, jonka ristäisiin ei kuulemma tule kutsua. Olen kyllä jo aika tottunut tähän, mutta toki aina välillä harmittaa. Olisi kiva olla enemmän mukana veljen ja hänen perheensä elämässä, koska minullekin on merkityksellistä olla jonkun täti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sisaresi tuntee sinuun nähden jotain alemmuutta tai ketkeruutta (näillehän ei tarvitse olla mitään konkreettista syytäkään), ja siksi pyrkii antamaan sinulle kuvan, että sinä ja sinun asiasi eivät ole tärkeitä hänelle. Tämä tuli tuosta asetelmasta ensin mieleen.
Mutta se, mitä itse voi asialle tehdä, on ottaa asia puheeksi siskosi kanssa, ja kertoa,miltä hänen käytöksesä sinsuta tuntuu, miten hän on sinulle tärkeä, ja millaista yhteydenpitoa toivoisit jatkossa. Siskosi sitten suostuu tähän tai ei, mutta olet siinä tapauksessa oman osuutesi tehnyt. Jos sisko ei halua muuttaa tapojaan vaan jatkaa sinun kohtelemistasi yliolkaisesti, ei sinun kannata tuhlata energiaasi pahoittamalla mielesi jatkuvasti henkilön takia, joka tulee aina tuottamaan sinulle pettymyksen suhteessa odotuksiisi.
Tai ehkä sisaresi ei vaan halua olla kanssasi väleissä. Olet varmasti ihan kiva ihminen, mutta sisaresi ei välttämättä silti koe hengenheimolaisuutta kanssasi tai hyväksy vaikka käytöstäsi tietyissä tilanteissa, miksi hän ei halua olla yhteydessä. Fakta on se, että jos ihmisestä pitää ja tuntee olonsa hyväksi hänen seurassaan, tällaisen ihmisen kanssa on myös yhteyksissä.
en kuitenkaan kehottaisi ap:ta alkamaan kynysmatoksi sisarelleen, enkä mielistelijäksi tai perseen nuolijaksi. Rajansa kaikella. Jätä kusumatta häihisi, niin eiköhän viesti ala mennä perille. Kakella on hintansa.Jos haluaa sisarussuhteen, pitää siihenkin molempien panostaa yhtä lailla, ei vain toisen.
Vierailija kirjoitti:
taustalla vaikuttaa voimakas sisarkateus. Mulla ihan samanlainen kokemus, jatkui vuosia. Sisar oli vähemmän kouluttautunut, elämänsä jo nuorena ryssinyt, ja minä en. Vaikka olin nuorempi, olin menestyneempi. Se katseus muuttui avoimeksi halveksunnaksi, kaiken mahdollisen elämäni ja maineeni sabotoinniksi, avoimeksi vittuiluksi, jne. Välit oli pakko katkaista kokonaan. Nyt mennyt vuosia, tilanne vain pahenee, oiekudenkäyntejä ihan suoranaisista rikoksista edessä. Suurimman osan rikoksistaan olen antanut säälistä mennä sormien läpi, nyt on raja tullut vastaan.
Neuvoni on että alat maksaa potut pottuina, vittuilut vittuiluina, muuten sama meno jatkuu vielä pahempana. Kyseessä on psykopaatti.
Se, että sulla on ollut psykopaatti-sisko, ei tarkoita, että AP:lla on...
No minulla semmoinen kokemus siskosta, että yritän pitää hänet etäällä. Tosin olen sen hänelle suoraan sanonut, joten tuskinpa hän odottaa kuulevansa edes minusta.
Me olimme erittäin läheisiä parikymppisiksi asti. Siskoni seurusteli ja minä en. Sain silti ensimmäisenä lapsen, kouluttauduimme samassa ryhmässä samalle alalle. Siskoni on aina ollut meillä se esikoinen ja minä lähinnä vain joku muu. Samat tutkintotodistukset samoilla arvosanoilla ja siskoni todistus kaikkien mielestä parempi. Siskoni seurusteli ja kaikki alkoivat odottamaan häitä ja vauvoja. No minä sain ne ensin. Siskoni puhui minulle usein töykeästi ja töksäytti omia mielipiteitään. Vetäytyi kaason hommasta viikko ennen häitäni. Arvosteli kotiamme ja äitiyttäni ja kuinka toimin väärin missäkin kohtaa. Hän myös nauroi päin naamaa jos kerroin mieltä painavasta asiasta. Hän myös käytti hyväkseen sitä etten osannut sanoa ei, olin siis loistava koiran ja heidän talonsa vahti kaikkien reissujen ajan.
Yritin pari kertaa sanoa miltä minusta tuntuu hänen käytöksensä, mutta hän ei nähnyt mitään vihaa siinä. Minä tietysti vain kuvittelin kaiken. Lopulta sanoin etten jaksa enää. Sanoin sekä suoraan kasvokkain että viestissä että en jaksa enää enkä halua olla hänen kanssaan sen enempää tekemisissä.
Valittaa kuulemma äidillimme sitä miten käyttäydyn häntä kohtaan. Hän ei vaan mitenkään ymmärrä sitä etten jaksa enää kuunnella jatkuvaa arvostelua.
Ei hän koskaan osallistunut lapseni ristiäisiin/minun konfirmaatioon tms.
Ethän vaan vahingossa, tiedostamatta, ole arvostellut tai kohdellut huonommin?
Auttaisko se jos puhuisit sen siskon kanssa sen sijaan että märiset täällä? Me ei voida tietää mistä johtuu sun perheen antipatia sua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
taustalla vaikuttaa voimakas sisarkateus. Mulla ihan samanlainen kokemus, jatkui vuosia. Sisar oli vähemmän kouluttautunut, elämänsä jo nuorena ryssinyt, ja minä en. Vaikka olin nuorempi, olin menestyneempi. Se katseus muuttui avoimeksi halveksunnaksi, kaiken mahdollisen elämäni ja maineeni sabotoinniksi, avoimeksi vittuiluksi, jne. Välit oli pakko katkaista kokonaan. Nyt mennyt vuosia, tilanne vain pahenee, oiekudenkäyntejä ihan suoranaisista rikoksista edessä. Suurimman osan rikoksistaan olen antanut säälistä mennä sormien läpi, nyt on raja tullut vastaan.
Neuvoni on että alat maksaa potut pottuina, vittuilut vittuiluina, muuten sama meno jatkuu vielä pahempana. Kyseessä on psykopaatti.
Tuo vuodatus nyt ei liittynyt aloittajan tilanteeseen millään tavalla.
lp;el