Eilen uutiset: Koululaiset, jotka eivät lue, syrjäytyvät.

Itse olen aina lukenut paljon, mutta silti vaan ollaan yksinäisiä ( mitä nyt mies ja lapset) Lukion jälkeistä koulutustakaan ei ole. Opettaja lähetti aina lappuja kotiin kuinka mua pitäisi patistaa lukemaan. Äitini oli raivoissaan kun luin jo normaalistikin 400 sivua päivässä 9-vuotiaana. Kuinka paljon sitä pitää lukea ja mitä että kasvais kunnon ihmiseksi? Mä en edes osaa suomen kielioppia.

Ei niinkään sitä, onko kavereita vai ei.



Luin siitä tutkimuksesta, ja siinä oli, että lapset, jotka lukevat kotonaan sanomalehtiä, pärjäävät koulussa paremmin kuin ne, jotka eivät lue. Ja yleisesti hyväksytty tosiasia lienee on se, että koulussa huonosti menestyvät ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin muut.



Minä ja ensin ajattelin, että onko tuon lukuhomman kanssa nyt ihan noin mustavalkoista. Mutta sitten luin juttua eteenpäin, ja se oli ihan väitöstason tutkimusta Suomessa. Joten kyllä sillä tutkimuksella tasoa ja uskottavuutta on.

Eikä siitä lukutaidostakaan mitään apua ollut kun ei pysty mitään muistamaan.

t.3

Ihan samoin kun en muista mitä tein eilen, ihmisten nimiä tai missä olin viimeviikolla. Keväällä taas pyrin yliopistoon kymmenennen kerran muistaakseni, jos oikein laskin. En tule pääsemään sisälle, vaikka minulla on perusopinnot ja tilastotiede hyvin arvosanoin opiskeltuna. Puupää kun on niin on puupää. Mutta jokaisella pitää olla kesänalkamisperinteitä. Tää vuodatus taas ei liity mitenkään aiheeseen. Normaaleille ihmisille ehkä lukemisesta on jotain hyötyä, mutta ei se rikkinäistä konetta ainakaan korjaa.

t.3

Jos on kavereita, joiden kanssa pelata pleikkareilla, niin eihän se ihminen ole minnekään syrjäytynyt. Heillä on harrastuksena pleikkareilla pelaaminen.



Taitaa tuo sana syrjäytyminen olla sossujen keksimää humpuukia. Työttömiäkin sanotaan syrjäytyneksi. Meikäläisen elämä vain parani, kun jäin työttömäksi ja shokkivaiheen jälkeen näin, miten paljon mahdollisuuksia minulla on. Ei todellakaan ole kiire töihin, kun on kiva tavata ajan kanssa sukulaisia ja tuttavia. Lisäksi lasten kanssa on tosi kiva viettää aikaa. Saisi jo tuo sossujen aivopeu tuosta syrjäytymisesta loppua, kun ei se sana käytännössä merkitse yhtään mitään.

Siinä oli mm. se, että lehtiä lukemalla lapset oppii mm. tulkitsemaan erilaisia taulukoita jne , mikä auttaa matematiikassa.



Tässä lainaus nettilehdestä:



Sanomalehtien lukeminen edistää oppimisen taitoja

Suomen peruskoululaiset ovat niittäneet viime vuosina laajaa mainetta kansainvälisissä oppimisvertailuissa. Yksi huipputuloksia selittävä tekijä on nuorten ahkera sanomalehtien lukeminen. Tuoreen tutkimuksen mukaan säännöllinen lehtiseuranta edistää lukutaitoa, mutta myös muiden aineiden osaamista ja oppimista yleensä.



Jyväskylän yliopistossa valmistunut selvitys pohjaa vuoden 2003 Pisa-tutkimuksen aineistoon. OECD:n organisoimaan oppimisvertailuun osallistui tuolloin peruskoululaisia 40 maasta. Kansallisen jatkotutkimuksen otoksessa oli mukana kuutisentuhatta 15-vuotiasta suomalaista.



Sanomalehtien lukemisella havaittiin olevan monipuolisesti positiivinen yhteys oppimiseen. Vastaajista 59 prosenttia seuraa lehtiä säännöllisesti useita kertoja viikossa. He menestyivät muita paremmin niin luonnontieteellisissä aineissa, matematiikassa kuin ongelmien ratkaisukykyä edellyttävissä tehtävissä yleensä. Erityisen hyvin korrelaatio ilmeni tyttöjen matikan taidoissa.



Roomalaisfilosofi Senecan parin tuhannen vuoden takainen viisaus, ettemme opi koulua vaan elämää varten, pätee edelleen. Tärkeintä ei ole sirpaleisen informaation pänttääminen, vaan opiskelemaan oppiminen. Painopiste on siirtynyt faktojen korostamisesta tiedon hankinnan, valikoinnin ja omaksumisen opettamiseen. Ne antavat parhaat eväät alati muuttuvassa ja kaoottisessa maailmassa selviytymiseen.



Pisan jatkotutkimus osoittaa, että sanomalehti tukee oivallisesti peruskoulun modernia tiedon- ja oppimiskäsitystä. Se harjaannuttaa lukemaan tekstiä, jossa sanasisältöä ryyditetään kuvin, piirroksin, graafisin esityksin ja muin visuaalisin tehokeinoin.



Tieto ei ole pelkästään ulkoisen maailman hallintaa, vaan myös oman itsensä tuntemista. Tehokas oppiminen edellyttää taitoa ohjata, suunnitella ja arvioida omaa oppimistaan. Se edellyttää valmiuksia, joita kasvatustieteessä kutsutaan metakognitioiksi.



Tiedetään, että metakognitiot vaikuttavat koulumenestykseen. Mitä paremmin oppilas pystyy arvioimaan itseään oppijana sekä ohjaamaan ja hallitsemaan oppimisprosessia, sitä paremmin hän suoriutuu. Tässäkin sanomalehdellä on tärkeä katalysaattorin rooli.



Sen totesi jo 1997 Turun peruskoulun neljäsluokkalaisten parissa tutkimusta tehnyt kasvatustieteilijä Tuike Iiskala. Hän vertaili neljää luokkaa, joista kahdelle annettiin viiden viikon ajan sanomalehtiopetusta. Metakognitioiden muutos sekä kahteen vertailuluokkaan että koeluokan aikaisempaan tilanteeseen verrattuna oli merkittävä.



Sanomalehti kuuluu nykyisin itsestään selvänä osana useimpien koulujen normaaliin opetukseen. Valitettavasti yhtä hyvällä tolalla eivät ole asiat kaikilla nuorilla. Jyväskylän tutkimuksen 15-vuotiaista 15 prosenttia ilmoitti lukevansa lehteä kerran kuukaudessa tai harvemmin tai ei koskaan.



Heidän osaltaan tutkijoiden ennuste on karu: heidän oppimistuloksensa ovat heikot, heidän jatko-opintohalunsa olemattomat, heidän sosiaaliset verkostonsa hatarat ja yhteiskuntaan kiinnittyminen rakoilee. He ovat vaarassa syrjäytyä jo ennen kuin pääsevät kunnolla aikuisten kirjoihin.



Julkaistu 28.2.2006 3:06:11

Ja se sana nyt vain sattuu olemaan syrjäytyminen. Ei se tarkoita sitä, että jokainen työtön saisi nimikkeen syrjäytynyt. Mutta täällä elää paljon moniongelmaisia ihmisiä, joilla ei ole kykyä eikä halua tehdä juuri mitään yhteiskunnan hyväksymää.