Lue keskustelun säännöt.
Mistä löytyy vähintään 170cm pitkiä naisia kavereiksi?
huitula
19.09.2016 |
Olen tällainen 173-senttinen nainen. Mulla on vain muutama kaveri (naisia siis) ja kaikki he ovat minua huomattavasti lyhyempiä. Lyhyin on 148cm. Näytän ihan hirvittävän suurelta heidän rinnallaan.
Tämä on jotenkin outoa, etten löydä omani mittaisia naisia ystävikseni.
Ja muutenkin hassua, että pitää olla pituuskriteerit. Mutta mulla on ihan oikeasti ongelma tämä, että seuralaiseni ovat aina huomattavasti minua pienempiä. :(
Kommentit (19)
Lentopallo- tai koripallopiireistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä naiset suinkaan pinnallisia ole.
Vierailija kirjoitti:
Eikä naiset suinkaan pinnallisia ole.
Eikä pituus ole tärkeää
Vierailija kirjoitti:
Eikä naiset suinkaan pinnallisia ole.
Mietipä miltä näytän muitten naisten rinnalla? Haluaisitko tulla pyytämään minua tanssimaan, vaiko pienemmän näköistä kaveriani, joka on vierelläni?
Niin?!
Minkä ikäinen olet Ap? Hieman outoa, että ystäviesi pituus häiritsee sinua noin paljon. Itse olen aina ollut ystäviäni lyhyempi, mutta eipä se ole haitannut menoa. Tietty saathan sinä etsiä itsesi pituisia ihmisiä ystäväksesi. Ei sitä voi tuomita kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi pliis, aikuiset ihmiset ja noin epävarmoja. Oon 184cm nainen enkä ikinä koe tarvetta kyyristellä tms kenenkään seurassa. Miehiäkin on tunguksi asti. Miten ihminen jaksaa elämäänsä tuhlata tollaseen teinimäiseen epävarmuuteen?
Heh, tunnistan ongelman. Olen pitkäkoipinen 178-senttinen. Edellisessä työpaikassani oli mukava porukka, joka kävi aika usein lasillisella töiden jälkeen, mutta minun harmikseni kaikki olivat noin 160-senttisiä, lyhyin nipin napin puolitoistametrinen. Keskustelut käytiin olkapääni korkeudella ja oli kurja yrittää selkä mutkalla kuunnella, mitä siellä alhaalla oikein puhuttiin ja naurettiin. Istuttaessa olisin ollut kuuloetäisyydellä, mutta kaverit eivät missään tapauksessa halunneet istua, koska eivät olisi näkyneet mihinkään. Nyt ei sitten ole enää minkäänpituisia kavereita, joten ongelma on ratkaistu. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ethän sä edes ole kovin pitkä.. Itse olen 180cm ja paras kaverini 153cm, en ole nähnyt ongelmaa. Mieheni kaverin vaimo on 182cm enkä koe mitään kosmista yhteyttä hänen kanssaan vain koska ollaan samaa pituusluokkaa.
173cm kotiäiti täällä o/
Ei paljon väliä kuinka pitkiä ystäväni ovat. Ja jotenkin yllättäen molemmat läheiset on n.170cm
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala pelaamaan koripalloa tai lentopalloa.
huitula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä naiset suinkaan pinnallisia ole.
Mietipä miltä näytän muitten naisten rinnalla? Haluaisitko tulla pyytämään minua tanssimaan, vaiko pienemmän näköistä kaveriani, joka on vierelläni?
Niin?!
Olen itse 190cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisten naisten keskipituus taisi olla 167cm että ei luulisi olevan ongelmaa löytää 170cm+
Vierailija kirjoitti:
No ethän sä edes ole kovin pitkä.. Itse olen 180cm ja paras kaverini 153cm, en ole nähnyt ongelmaa. Mieheni kaverin vaimo on 182cm enkä koe mitään kosmista yhteyttä hänen kanssaan vain koska ollaan samaa pituusluokkaa.
No en olekaan kovin pitkä, en väittänytkään niin. Mutta tuntuu, että lähipiirissä on vain pätkiä, niin tällainenkin mitta korostuu sieltä.
Kyllä se harmittais muitakin, jos huomio kiinnittyy vain niihin päätä lyhyempiin kavereihin. Enkä ole mikään ruma, että johtuis siitä. Olen ihan perusnätti ihminen, vaan lyhyiden seurassa, joten näytän isolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikka ap! Tiedän tunteen. Minulla on kaiken mittaisia kavereita, mutta lähimmät kaverit ovat aina olleet suunnilleen saman mittaisia. Siinä jotenkin pääsee sen henkilön tasolle! On jotenkin tosi voimaannuttavaa kun kaverit ovat saman mittaisia ja oloisia.
Mua ei häiritse olla pisin,eikä toisaalta lyhinkään, mutta silti oman mittainen ystävätär on parasta mitä voi olla.
Mistä niitä saa? En mä tiedä, pitäiskö meidän perustaa faceen joku etsitään 170-175cm ystäviä-ryhmä? :D
Monilla pitkillä naisilla on kompleksi pituudestaan, joten he nimenomaan eivät kai halua toista pitkää naista kaverikseen. Minulle on tullut se kuva, että moni pitkä nainen juuri mieluummin kyyristelee lyhyempien porukassa, kuin tulee liian näkyväksi toisen pitkän seurassa. Kokonaan toinen juttu sitten on, miten 170 cm voi tuntea itsensä päätä pitemmäksi koko ajan? Itse olen 182cm, ja minulle 170 cm sulautuu massaan. Itselläni ei ole ketään pitkää ystävää, mutta kun harvoin tulee noita tilanteita jossa seisotaan porukassa niin en edes huomaa asiaa. Koulun pihalla 35-40 v sitten tuntui pahalta tuo, etten meinannut kuulla muiden juttuja ja kyykistelin.
:-D ei saatana, miten sekaisin voi olla? Oikeastiko pituus on teille tärkeä ystävyyskriteeri?
Toivottavasti en ikinä tapaa teidänkaltaisia pissiksiä...
T nainen 175 cm
Mä olen 181 cm pitkä nainen ja mulla on sekä samankaltaisia että päinvastaisia kokemuksia kuin ap:lla. Lapsena totuin olemaan aina se pisin, joten en yleensä ajatellutkaan asiaa - maailma nyt vain oli sellainen! Kyllä mun pituutta usein hämmästeltiin jos siirryin johonkin uuteen porukkaan, mutta uskon että toisetkin tottuivat siihen nopeasti, koska mua ei pituuden takia ole esimerkiksi koskaan kiusattu. Nyt aikuisena liikkuessani ihmisten parissa en todellakaan ole enää millään lailla silmiinpistävän pitkä - näen itseni pituisia tai pidempiäkin naisia melko usein :) Voin kuitenkin jakaa ap:n tuntemuksia suurikokoisuudesta, sillä vaikka minäkin olen hoikka, en kuitenkaan ole siro, joten pienikokoisempien ihmisten rinnalla voi joskus tulla aika romuluinen fiilis!
Ja mullakin on ollut 155 cm pituinen paras ystävä kouluaikoina, varmaan hauskan näköistä kun kuljettiin vierekkän, mutta eipä pituuserolla ollut vaikutusta yhteisymmärrykseen ja hauskanpitoon :D
Olen perheeni kuopus, serkuksista nuorin, loppuvuonna syntynyt ja muutenkin olin pienikokoinen. Totuin olemaan aina pienin ja tekemään enemmän töitä pärjätäkseni urheilussa ja muussa. Lopulta kasvoin kuitenkin vähän keskivertoa pidemmäksi ja parikymppisenä paras kaveri oli 15 senttiä lyhyempi, se oli tosi outoa. Olo tuntui isolta ja kömpelöltä, se oli ihan muuta mihin oli koko aiemman elämäni tottunut. Enää ei ole mitään ongelmia (kaverikin on edelleen kuvioissa mukana).
Mulla sama! Olen 170 pitkä ja kaikki ystävät ovat 160 tai alle. Tunnen itseni jättiläiseksi heidän rinnallaan vaikka olenkin hoikka.. kaikki kuvat joissa ollaan yhdessä olen päätä pidempi muita ja sitten yritän jotenkin kyykistellä etten erottuisi kuvasta niin paljon!