Onko kukaan jättänyt lapset miehelle erossa?

Kaduttaa etten jättänyt.

Olin perjantaina jollain tuntemattomien suuruuksien stand up-klubilla ja joku niistä lohkaisi että homoliitot ois hyviä kun erossa jäis lapset kerrankin isälle :D

Mun lapset asuu isällä. Mun työ ja elämä on niin epäsäännöllistä, että oli huomattavasti helpompaa kaikille päättää näin. Välit on hyvät sekä isään että lapsiin. Sukulaisten mielipiteitä en tiedä eikä kiinnosta.

Jätin teinit isälleen, itse halusivat, ei kaduta. Muutin itse toiselle paikkakunnalle.

Olet siis tuo äiti jonka mies on työtön ja lapsi karkkia mussuttava rinsessa ja haluaisit vain ryypätä pääsi täyteen ja lähteä? 

Minusta tuli paperilla etä -äiti kun erottiin 13v sitten. Käytännössä lapset ovat asuneet kaiken aikaa viikko-viikko ja kun saivat itse päättää /vaikuttaa asiaan (12v) ovat asuneet minun luona.

Mainittakoon että eyö äitiys ei ollut oma tahtoni, vaan mies sen tehtaili hyvän asianajajansa kanssa.

Mutta hyvin isä kyllä lapsista huolehti

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuli paperilla etä -äiti kun erottiin 13v sitten. Käytännössä lapset ovat asuneet kaiken aikaa viikko-viikko ja kun saivat itse päättää /vaikuttaa asiaan (12v) ovat asuneet minun luona.

Mainittakoon että eyö äitiys ei ollut oma tahtoni, vaan mies sen tehtaili hyvän asianajajansa kanssa.

Mutta hyvin isä kyllä lapsista huolehti

Mikä oli miehen asianajajan nimi? Siitä tulisi varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Onkos mies naismaisesti vaatinut lisää elatusmaksuja?

Juu, kyllä on vaatinut elareita. Tienaa ehkä kolme kertaa enemmän kun minä ja omaisuutta satojen tuhansien -miljoonan arvosta. Ja maksanut olen maksukykyni mukaan 😊.

En muista enää Asianajajan nimeä, niin pitkä aika...

Kaikki feministit jättävät. Ainakin Kaari Utrio jätti.

Tässäkin kannattaa lähteä miettimään mikä on helpoin ja paras ratkaisu lasten kannalta. Jos äiti lähtee yhteisestä kodista, niin voi hyvin olla parempi, että isä ottaa lähivanhemman roolin ja lapset jää hänelle. Kuten myös toisinpäin.

Nykyaikainen isä on usein yhtä paljon lasten kanssa kuin äitikin, joten siltä osin ei tämä tuo ongelmia. Se että isä joskus pukee lapset vähän "rumemmin" tai ei laita tytölle lettikampausta joka aamu, ei tee isästä huonoa vanhempaa. Äideillä on usein jokin kuva, jolla tapaa lapsia pitäisi hänen mielestään hoitaa. Kaikki tästä poikkeava on jotenkin huonoa.

Mutta kysymyksenä, en jättänyt.

Olosuhteiden pakosta lapset jäi asumaan isänsä kanssa kun erottiin. Lapset oli joka viikonloppu minulla, oli todella vaikeaa olla erossa niistä, vaikka arki olikin helpompaa yksin.  Vuoden päästä meidän erosta löytyi uusi nainen ja lasten isä soitti että lapset häiritsee heidän arkea ja olisi parempi jos ne asuisivat mun luona. Lapset muuttivat sitten mun luokse. 235

Itse jäin kahden veljen kanssa isälle erossa. Meidän lasten oma tahto.

Näin lapsen näkökulmasta, mitä ihmeen väliä sillä on mitä sukulaiset ajattelee? Jos lapset on sen ikäisiä että osaavat itse sanoa mitä haluavat, sen pitäisi olla ainoa mielipide millä on välillä.

Välit äitiin ei kovin läheiset, mutta se oli äidin oma valinta. Joo ennen eroa.

Jäi erossa miehelle ja sitä olen katunut raskaasti.

Ainut asia joka kaduttaa.

Lopunikää asia vaivaa, ei olisi pitänyt. Syitä en tähän erittele.

Hyvät välit lapseen, oli kuitenkin aika jolloin isä esti yhteydenpidon ja en ymmärtänyt oikeuksiani.

Vierailija kirjoitti:

Jäi erossa miehelle ja sitä olen katunut raskaasti.

Ainut asia joka kaduttaa.

Lopunikää asia vaivaa, ei olisi pitänyt. Syitä en tähän erittele.

Hyvät välit lapseen, oli kuitenkin aika jolloin isä esti yhteydenpidon ja en ymmärtänyt oikeuksiani.

Minä olin lapsena vastaavassa tilanteessa. Joskus isä suuttui, kun olin ollut hänen tietämättä yhteydessä äitiin, ja uhkaili itsemurhalla kun pelkäsi minun muuttavan äidin luokse. Oli hirveän vaikea pysyä lojaalina molemmille.

Jos eroaisin, jättäisin. Pari lähes teini-ikäistä poikaa olis aika luontevaa jättää omaan kotiinsa oman isänsä kanssa.

Minkälainen nainen jättää lapsensa.

Ei tarvitse vastata, tiedän kyllä.