Onko joku tuttu/sukulainen joskus "ryövännyt" tulevan lapsesi nimen ennen lapsen syntymää?

Nimeä ei voi ryövätä. Useammalla ihmisellä saa olla sama nimi

On sattunut ja itse asiassa oli hyvä että sattui koska kyseinen nimi oli varsinainen trendinimi silloin aikanaan. Kun piti alkaa miettimään uusiksi niin tutkittiin nimikirjasta nimiä ja mietittiin vähän oudompiakin vaihtoehtoja ja sieltä se sitten löytyi täydellinen nimi. Ei liian outo, mutta silloin varsinkin aika harvinainen. Nyt taitaa olla yleisempi.

Vierailija kirjoitti:

Nimeä ei voi ryövätä. Useammalla ihmisellä saa olla sama nimi

Ei voikaan, siksi lainausmerkit. Hyvä huomio, kiitos tästä.

Olemme jo niin tottuneita tulevan lapsen nimeen, että en osaa enää kuvitella antavani hänelle mitään toista nimeä. Nyt vähän jännittää, keksiikö lähipiirini mammat antaa saman nimen omalleen ennen oman lapseni syntymää.

Röyvännyt ja ryövännyt ... Mutta sattupa vuosia sitten tuttavaperheelleni niin että kyseisen tytön kummisetä antoi omalle lapselleen täsmälleen saman nimen ;(  Noloa ja niin omaperäistä

Vierailija kirjoitti:

Onko kenellekään käynyt niin, että joku tuttu on saanut lapsen ennen sinua ja antanut sattumalta saman etunimen lapselle kuin mitä olit itse suunnitellut antavasi omallesi? Miten pääsit yli pettymyksestä ja miten keksit uuden nimen?

Mun eräs vanha tuttava antoi lapseni nimen koiralleen.

Meillä oli monta vaihtoehtoa, joten olisi tilalle löytynyt nimi. 

Mä ainakin antaisin saman nimen, jos omani olisi ollut jo muittenkin tiedossa ensin. Mua ei haittaa kaksi samaa nimeä eri ihmisillä.

Meillä kävi niin, että mieheni olisi halunnut kyseisen nimen tyttärellemme, mutta minä en. Hänen veljen tyttö ilmoitti hyvissä ajoin jo ennen lapsensa syntymää haluavansa juuri kyseisen nimen lapselleen. Ja minä hyvillä mielin puhuin mieheni ympäri, että kyllä hänen kuuluu saada käyttää tuota nimeä, eikä meidän. 

Edelleen olen sitä mieltä, ettei tuo nimi olisi tyttärellemme sopinut, että kiitos vain "ryöväyksestä"..

Miehen parhaan kaverin perheen tyttö sai nimekseen Elsa ja niin sai meidänkin tyttö, en keksi yhtäkään syytä, miksi olisi pitänyt valita joku muu nimi. Olin valinnut tuon jo aikoja sitten, miehen kanssa jo vuotta aikaisemmin mietitty, että tuo se olisi.

Ja tästä on nyt aikaa yli 10 vuotta.

Ex antoi koiralleen nimen jonka minä olisin halunnut joskus antaa tyttärelleni.

Kiitos siitä(kin)

Isän serkku olisi halunnut antaa saman nimen tyttärelleen kuin mulle annettiin, synnyin siis ihan muutaman päivän ennen pikkuserkkuani. :D Pääty sitten ratkaisemaan asian niin, että kun mun nimi on vaikka Aino-Emilia, tämän mun pikkuserkun nimi on Saila Aino-Emilia.

Vierailija kirjoitti:

Isän serkku olisi halunnut antaa saman nimen tyttärelleen kuin mulle annettiin, synnyin siis ihan muutaman päivän ennen pikkuserkkuani. :D Pääty sitten ratkaisemaan asian niin, että kun mun nimi on vaikka Aino-Emilia, tämän mun pikkuserkun nimi on Saila Aino-Emilia.

Ja tosiaan asuttiin samalla paikkakunnalla, meillä oli sama sukunimi ja kävin saman peruskoulun tämän mun pikkuserkkuni kanssa, joten hyvä ettei meille annettu samaa etunimeä.

Poikamme synytyi tammikuussa ja sai sen verran "erikoiset" etunimet että anoppi yritti puhua ainakin toisen nimen joksikin muuksi.

Jo sitten seuraavassa kuussa oli pikkakaupungin lehdessä kastettu ihan samanniminen poika, siis etunimet.

Tästä on kyllä yli 20 vuotta aikaa ja molemmat niin "erikoiset" etunimet on päässyt nykyiselle kymmenen kärjessä listalle.

Minä "varastin" tyttärelleni sisareni keksimän nimen. Etunimi mummolta ja toinen nimi minulta/mummolta. Eli minulla siis sama toinen nimi kuin mummollani.

Sisarellani ei vielä ole lapsia eikä voi tietää saako koskaan tytärtä. Sovussa laitettiin nimi minun pikku pampulalleni ja sopii todella hyvin. Kaikki tyytyväisiä tällä hetkellä.

Ja itseasiassa keksimme osuvamman nimen jemmaan jos hän tytön saa joskus.