Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tutustutteko helposti esim. naapureihin`?
12.09.2016 |
Minä aina ihmettelen kun selaan esim. Facea, niin monilla tuntuu olevan koko ajan uusia kavereita ja päivityksiä kiitos naapuri avustajne. Oon varmaan erikoinen möllöttäjä kun tuntuu etten tutustu (enkä ilmeisesti haluakkaan!) juuri keneenkään. Kaverit kun muuttaa, niin ne tuntuu tutustuvan heti naapureihin, tai menevät baariin niin löytyy uusia tuttavuuksia. Tavallaan olen vähän kateellinen, mutta oon myös huomannut että näitä ihmisiä yhdistää se kaksi kirjaiminen lyhennys jota en nyt haluaisi käyttää, koska tämä on vain oman tutkimukseni tulosta eli otanta on todella pieni... :D Onko se näin, vai kuvittelenko?!
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin sattuu samanhenkisiä naapureita. Kun lapset olivat pieniä, väkisinkin tutustui hiekkalaatikkoikäisten naapurien perheisiin. Nyt, kun lapset ovat jo teinejä, naapurit jäävät moikkausasteelle. Vielä silloin tällöin törmään entisiin tuttuihin naapureihin ja jäämme juttelemaan tovoksi. Yhä harvemmin tapaa tuttuja ylipäätään missään...
Ajattele, ap, jos joku naapuri olisi koko ajan vailla apuasi. Olisiko se kivaa? Minä voisin jotain akuttia käydä kyllä naapurista lainaamassa, mutta kahville en haluaisi naapureille mennä tai kutsua meille.
En naapurit on paljon vanhempia eikä edes moikkaa ellen mä moikkaa ensin :(
En! Tervehdin kyllä mutta enempää kanssakäymistä en halua. Mun naapureina on monenlaisia ihmisiä, mutta erityisesti mieleen on jäänyt sellainen vähän vanhan homon oloinen mies joka pyyteli minua joskus viiniä juomaan kanssaan. En mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En! Tervehdin kyllä mutta enempää kanssakäymistä en halua. Mun naapureina on monenlaisia ihmisiä, mutta erityisesti mieleen on jäänyt sellainen vähän vanhan homon oloinen mies joka pyyteli minua joskus viiniä juomaan kanssaan. En mennyt.
Vielä tuli mieleen että kerran näin sattumalta vanhaa naapuria vieraalla paikkakunnalla eikä häntä ollut näkynyt talomme lähellä kuukausiin vaikka ennen oli jokapäiväinen näky. Menin tervehtimään ja kertoi muuttaneensa tuolle vieraalle paikkakunnalle.
En tutustu, en ole ikinä mitenkään erityisesti lähentynyt ja ollut pidetty missään yhteisöissä.
Meinasin joskus tutustua yhteen naapuriin, onhan sentään vuosikymmeniä samalla kylällä asuttu, sukuni on asunut siellä myös, mutta tämäkin lakkasi tervehtimästä ja kiirehti nähdessään minun lähestyvän postilaatikoltakin pois tuijottavaa lastaan perässä nykien.
Minä kyllä olen wt-juntti, jos nyt ajattelit että sellaiset jotenkin tutustuvat helposti. Ja minulla on kyllä sellaisia luurankoja että en niidenkään vuoksi kelpaa nykyään kenenkään tuttavaksi varmaan, ja eiköhän ne kuulopuheet ole vielä kirjavampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tutustu, mutta jos naapuri alkaa puhumaan ensin, voi pikkuhiljaa alkaa tutustumaan. Ovat kuitenkin niin eri planeetalta.
Kutsuin kerran saman rapun naapurit kotiini kahville ja jäätelölle. Yksi ainoa oli kotona ja hänkin oli aika hämmentynyt (eli ei olla niin kuin Seinfeldissä: ovet lukitsematta kokoajan ja naapuri saattaa pölähtää yks'kaks ovesta sisään)
Suurin osa ootte siis samanlaisia kuin minä. Älkää nyt siihen naapuriin liika tarttuko, vaan ihan yleisesti. En minäkään oikeesti ees tahdo niihin tutustua, just siksi jos niistä alkaa liikaa riesaa olla. Tarkoitin ehkä tässä nyt vähän sitä että mikä on se piirre miksi tutustut/sinuun tullaan tutustumaan. Mä oon ihan perusmukava ja puhelias jos mulle tullaan juttelemaan, mutta ei ne koskaan etene sen pitemmälle. Lapseni on toista maata, hän tutustuu heti ja on saanut koulusta kavereita jotka on käyneet meillä leikkimässä. Musta alkoi heti tuntua että kääk, mutta pakkohan niitä on tänne ottaa, onhan tää lapsenkin koti. Eli oon kaikki luonteeltani aika sulkeutunut, vaikka sitäkään ei aina uskois.
Alue: Aihe vapaa
Minä tutustun todella helposti ihmisiin. Viimeisin ihana uusi tuttavuus on jumppasalilta. Täsmälleen saman ikäinen nainen Seattlesta. Hän oli aivan onnessaan kun ei ollut tutustunut vielä yhteenkään suomalaiseen, vaikka aktiivisesti on yrittänyt. On se niin vaikeaa avata suu ja Puhua. Me olemme niin junttikansaa, se meissä on vikana!