Miten sinä esimiehenä reagoisit tällaiseen uutiseen?

Että olen pahoillani, ja kysyisin tarvitseeko alainen vapaata.

Antaisin potkut.

Ehdottaisin lomapäivien käyttämistä ensin ja sitten palkattomien vapaiden ottamista jatkoksi. Jos alaisesi tarvitsee lisää lepoa, niin hän hakee sitten siihen tarkoitukseen sairaslomaa.

Kuuntelisin ensin, mitä hän haluaa sanoa. Asiassa on sekä inhimillinen että virallinen puoli. Hän luultavasti ei kerro pelkästään saadakseen minulta sympatiaa vaan informoidakseen työhön mahdollisesti vaikuttavasta tapahtumasta. Siksi pyytäisin lopuksi kertomaan, jos töitä tarvitsee järjestellä uusiksi.

Mulla ei ollu toinen vanhemmista vaan muuten todella läheinen perheenjäsen tuossa tilanteessa. Pomo totes "oivoi" ja vaihto puheenaihetta

Osottaisin sympatiaa, olisin pahoillani ja kysyisin tarvitseeko vapaata. Ymmärtäväiset pomot parhaita.

Juuri noin, eli olen pahoillani ja tarvitsetko vapaata. Mahdollisesti voisin esittää, ettei tarvitse olla asiakaspalvelussa, jos sellainen tilanne on. Palkallista vapaata olisi paha myöntää, koska aika voi olla päivä tai se voi olla viikkoja. 

Mieheni äiti kuoli keväällä, mies ei puhunut töissä mitään. Terveyskeskus oli työmatkan  varrella, kävi aina töiden jälkeen katsomassa. Ei tainneet työkaverit tietää koko aikana mitään. Se kuolema tuli myöhään perjantaina, mies ehti surra viikonlopun ja meni maanantaina taas töihin.