Lue keskustelun säännöt.
Miksi rekrytoija ei pidä ajan tasalla?
09.09.2016 |
Hain erästä työpaikkaa, jossa pääsin hyvin pitkälle prosessissa. Eli pari haastattelua ja takana, ja tiedän, että tässä vaiheessa mukana on enää kolme. Vika haastattelu tuntui menneen hyvin, ja sanoivat ilmoittavansa jatkosta seuraavalla viikolla henkilökohtaisesti.
Meni viikko, parikin. Ajattelin, että tästä voin päätellä, että jonkun toisen kanssa on edetty, ja että saan meilitse valinnan varmistumisen jälkeen tiedon. Olin kertonut haastattelussa, että muitakin hakuja on päällä.Lopulta sain tekstarin, jossa rekrytoiva esimies sanoi, että heidän prosessinsa viivästyy, mutta tietoa jatkosta tulee seuraavalla viikolla. Vaan ei tullut. Tässä vaiheessa olin saanut toisen työtarjouksen työhön, joka oli vähemmän kiinnostava kuin tämä työ, mutta jossa epäselväksi ei tullut että minut sinne halutaan. Kyselin meilitse tästä toisesta firmasta, että mikä on tilanne ja missä vaiheessa he uskoisivat voivansa antaa lisätietoa. Kerroin myös, että olen edelleen todella kiinnostunut, mutta että olen myös saanut toisen tarjouksen, jonka vastaanottamisesta pitäisi päättää. Mitään vastausta en saanut, vaikka tiedän rekrytoivan esimiehen olevan ihan normaalisti töissä ja lukevan meilejä säännöllisesti.
Olisiko ollut mitenkään mahdollista, että hän olisi kuitannut saaneensa meilini. Sanonut sitten vaikka yhdellä lauseella,että ei valitettavasti tiedä milloin edetään. Tai ilmoittanut suoraan, että en ole enää mukana haussa. Henkilö vastaa samanaikaisesti myös firman työnantajamielikuvasta, joten olen todella ihmeissäni tästä toiminnasta. Ja kun hakijoita oli enää muutama, niin hän tuskin on hukkunut kyselyihin.
Koko hakuprosessi alkoi jo 2,5 kuukautta sitten. Mutta ilmeisesti muilla on mahdollisuus odotella 2-3 kuukautta yhden työpaikan ratkeamista.
Itse päädyin sitten valitsemaan sen toisen paikan, sillä tuli ihmeellinen olo tästä esimiehestä. Jos vaikka minut olisi valittukin, niin outoa ensimakua siitä, minkälainen kunnioitus alaisiaan kohtaan on tällä esimiehellä.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Sitä paikkaa ei enää ole.
Minua roikotettiin neljä kuukautta haastattelun jälkeen. Aluksi he soittelivat minulle tai minä heille, olin heidän paras hakijansa, kuulemma, ja ilmoittaisivat pian päätöksestä. No, sitten meni kaksi viikkoa ettei soiteltu, ja kun soitin kysyäkseni tilannetta, olivat kummissaan: "siis kuka? Ai... joo... me ilmoitellaan pian". Ja selvästi huomasin, etteivät edes muistaneet minua!Kyseessä oli äitiysloman sijaisuus. Haastattelussa kyselivät paljon parisuhteestani ja onko lapsia ym epäasiallista. Olin tuolloin 26-vuotias. Olen nyt 32, eikä minulla ole vieläkään lapsia eikä ole tulossa, oma valintani ollut aina. Mutta kun nuo nyhveröt eivät uskalla palkata 20-40 -vuotiasta naista.
Niin epäasiallisessa firmassa tuskin olisi ollut mukavaa työskennelläkään. Mutta olin epätoivoinen, ollut jo puoli vuotta työtön silloin. Onneksi toinen firma uskalsi palkata minut, vaikka olin ollut vuoden työttömänä. Tein yksikön kovinta tulosta neljä vuotta, en pamahtanut paksuksi, enkä ollut sairaana päivääkään.
Ennakkoluulot ketuttaa. Surkea rekryprosessi raivostuttaa.
Minulle olisi ihan ok, että sanoisivat edenneensä muiden kanssa. Ei kiitos. En kaipaisi mitään selittelyitä, mutta miksi ihmeessä on tarvetta roikottaa varalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko iso vai pieni firma kyseessä? Itse erehdyin menemään töihin yhteen pieneen firmaan, jossa rekrytointiprosessi oli jotensakin epämääräinen. Sain havaita, että se kuvasti varsin hyvin sitä miten kaikki muukin siinä paikassa hoitui. Kaikki muukin oli yhtä epämääräistä. Isossa firmassa voi ehkä olla monenlaista sakkia ja huonosti hoidettu rekrytointi ei ehkä niin suoraan kerro muusta toiminnasta.
Teit varmaan fiksusti kun otit sen toisen paikan.
Vierailija kirjoitti:
Onko iso vai pieni firma kyseessä? Itse erehdyin menemään töihin yhteen pieneen firmaan, jossa rekrytointiprosessi oli jotensakin epämääräinen. Sain havaita, että se kuvasti varsin hyvin sitä miten kaikki muukin siinä paikassa hoitui. Kaikki muukin oli yhtä epämääräistä. Isossa firmassa voi ehkä olla monenlaista sakkia ja huonosti hoidettu rekrytointi ei ehkä niin suoraan kerro muusta toiminnasta.
Teit varmaan fiksusti kun otit sen toisen paikan.
Keskikokoinen. HR oli aluksi mukana, mutta nyt siis yhteydenpito on ollut vain palkkaavan esimiehen kanssa. Tuli sellainen fiilis, että ehkä hyvä, etten hänen kanssaan pääse töitä tekemään.
Tiesivät siellä myös, että olen työtön työnhakija. Jos itse palkkaisin, ja hakija kertoisi saaneensa työtarjouksen, niin totta mooses vastaisin kyselyyn. Jokuhan olisi voinut jättää toisen paikan ottamatta, vaikka omalla riskillähän näin menettelisi.
Hallitus voisi pakottaa rekrytoivat firmat olemaan yhteydessä kaikkiin hakijoihinsa ja perustelemaan henkilökohtaisesti, miksei hakija kelvannut. Siitähän sitä saisi hyviä, todellisia neuvoja työnhakuun. tämä vaan siksi että työttömillekin ollaan sysäämässä kohtuuttomia vaatimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa ihmisistä, myös esimiehistä, ei vaan osaa pätkääkään asettua toisen ihmisen asemaan. On ilmeisesti totuttu siihen, että hakijoita tulee ovista ja ikkunoista, jolloin työnantajakuvasta ei tarvitse välittää.
Itsekin sain lukea netistä, että olin varasijalla suht merkittävään kunnalliseen virkaan. En ollut haastattelun jälkeen puhelun tai edes sähköpostiviestin arvoinen. Itsekin katsoin, että parempi kenties etten paikkaa saanut. Jos ei varteenotettavaa työnhakijaa ole tarpeen huomioida pienellä informaatiolla, millaisen kohtelun saisi sitten työntekijänä?
Vierailija kirjoitti:
Hallitus voisi pakottaa rekrytoivat firmat olemaan yhteydessä kaikkiin hakijoihinsa ja perustelemaan henkilökohtaisesti, miksei hakija kelvannut. Siitähän sitä saisi hyviä, todellisia neuvoja työnhakuun. tämä vaan siksi että työttömillekin ollaan sysäämässä kohtuuttomia vaatimuksia.
Tiedätkö kuinka paljon aikaa tuohon menisi? Joihinkin tehtäviin voi tulla vaikka satoja hakemuksia. Jokaiselleko pitäisi lähettää perusteltu henkilökohtainen viesti siitä, miksi ei valittu?
Ei kai sentään...
Haastatelluille ehkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pikkuvirkamies kirjoitti:
Osa ihmisistä, myös esimiehistä, ei vaan osaa pätkääkään asettua toisen ihmisen asemaan. On ilmeisesti totuttu siihen, että hakijoita tulee ovista ja ikkunoista, jolloin työnantajakuvasta ei tarvitse välittää.
Itsekin sain lukea netistä, että olin varasijalla suht merkittävään kunnalliseen virkaan. En ollut haastattelun jälkeen puhelun tai edes sähköpostiviestin arvoinen. Itsekin katsoin, että parempi kenties etten paikkaa saanut. Jos ei varteenotettavaa työnhakijaa ole tarpeen huomioida pienellä informaatiolla, millaisen kohtelun saisi sitten työntekijänä?
Hakuvaiheessa niitä hakemuksia voi tulla 150. Mutta kyllähän 2-3 kuukauden hakuprosessin aikana aika moni hyvä hakija voi saada toisen paikan. Voi käydäkin niin, että ykköseksi valittu ei otakaan paikkaa, ja sitten kun paria muuta parasta on pidetty ilman tietoa, voivat hekin olla jo neuvottelemassa sopimuksia muualla. Oman äitiyslomasijaiseni kohdalla kävi niin,että elokuussa valittu ja syyskuussa aloittanut sijainen lähtikin muualle 1,5 kk jälkeen. Vaikka hakuprosessi oli ollut nopea, niin 2 kk valinnan jälkeen muista hakijoista ei enää löytynyt sopivia. Oli se toiseksi paraskin jo saanut töitä. Uus haku vaan päälle.
ei noita rekryheppuja kiinnosta paljoa paapoa jotain varasijalla olevia kun hakijoita on joka hommaan niin vitusti että niitä voi karsia suoraan 80% roskiin ja silti riittää sopivia hommaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ei noita rekryheppuja kiinnosta paljoa paapoa jotain varasijalla olevia kun hakijoita on joka hommaan niin vitusti että niitä voi karsia suoraan 80% roskiin ja silti riittää sopivia hommaan
No kyllä pitäisi olla firman maineenkin kannalta kiinnostusta kertoa niille, joille on LUVANNUT kertovansa. Ymmärrän, ettei voi vastata kymmeninen kyselyihin (tosin niihinkin pitäisi rekryprosessin alussa voida vastata jos ilmoituksessa lupaa). Mutta 2-3 finalistille kyllä. Ja meidän alalla hakijoita saattaa olla paljon, mutta tähän erikoisalaan erikoistuneita onkin sitten huomattavasti vähemmän. Ei se määrä kerro hakijoiden tasosta.
Sitä paikkaa ei enää ole.
Minua roikotettiin neljä kuukautta haastattelun jälkeen. Aluksi he soittelivat minulle tai minä heille, olin heidän paras hakijansa, kuulemma, ja ilmoittaisivat pian päätöksestä. No, sitten meni kaksi viikkoa ettei soiteltu, ja kun soitin kysyäkseni tilannetta, olivat kummissaan: "siis kuka? Ai... joo... me ilmoitellaan pian". Ja selvästi huomasin, etteivät edes muistaneet minua!
Kyseessä oli äitiysloman sijaisuus. Haastattelussa kyselivät paljon parisuhteestani ja onko lapsia ym epäasiallista. Olin tuolloin 26-vuotias. Olen nyt 32, eikä minulla ole vieläkään lapsia eikä ole tulossa, oma valintani ollut aina. Mutta kun nuo nyhveröt eivät uskalla palkata 20-40 -vuotiasta naista.
Niin epäasiallisessa firmassa tuskin olisi ollut mukavaa työskennelläkään. Mutta olin epätoivoinen, ollut jo puoli vuotta työtön silloin. Onneksi toinen firma uskalsi palkata minut, vaikka olin ollut vuoden työttömänä. Tein yksikön kovinta tulosta neljä vuotta, en pamahtanut paksuksi, enkä ollut sairaana päivääkään.
Ennakkoluulot ketuttaa. Surkea rekryprosessi raivostuttaa.