Päällepäsmäri anoppi
Onko teistä ihan Ok käytöstä tällainen? Anoppini on antanut(puoliväkisin) meille säilytykseen oman hääastastonsa. No, onhan meillä se kaapissa, mutta emme käytä sitä. Se ei ole mikään kaunis muutenkaan ja jo pahasti kolhuilla. Nyt anoppi oli käymässä ja sanoi minulle, että pitäiskö minun varata kirppispöytä ja viedä mun kahvikuppini kirppikselle. Ne ovat puolestaan minun häälahjani ja eivät ehkä ole kauneimmat mahdollidet, mutta tykkään niistä tosi paljon, kun ovat suht isoja ja muutenkin mukava muisto häistämme. Paras häälahja, koska käytän niitä joka päivä. Siis tuohan on piilov****. Anoppi ilmaisee aina epäsuorasti, jos ei jostakin tykkää. Olimme yhtenä jouluna meillä ensimmäistä kertaa viettämässä joulua. Anoppi kysyi, että missä hänen antamansa joululiina. Ei ollut kyllä hajuakaan enkä muistanut koko liinaa. Alkoi vaatimaan, että se pitäisi laittaa pöytään. Myöskään valitsemani lasten vaatteet eivät kelpaa vaan anoppi yrittää aina, että eikö laitettaisi se ja se vaate. Anoppi ei oikeasti mieti lasten parasta vaan olisi laittanut automatkalle kuumat vaatteet kesällä. Sen kielsin. Tosi ahdistavaa. Tiedän, että minun pitäisi kasvattaa munat, mutta se on vaikeaa, kun olen liian kiltti. Lisäksi anoppi on valitellut kuinka häntä kiusataan töissä ja häntä ei ymmärretä. No onkos se ihmekään, kun sielläkin yrittää määräillä muita esimiestyyliin vaikka esimies on ihan eri henkilö. Puh, savu nousee korvista, kun mietin anoppiani.
Kommentit (5)
Tämähän on kuin suora lainaus anopistani. Olen jo miettinyt, että kuvittelenko vaan kuin kamala se osaa olla.
Tympäsee niin paljon se jatkuva romun roijaus ja varsinkin se, että niitä salaa piilotellaan kaappeihin, kun on nätisti ja rumasti sanottu, ettei mitään tarvita. Aina kun anoppi on kylässä vaihtaa hän lapsille itselleen mieluisat vaatteet päälle, vaikka olisin laittanut heille asiallisen vaatetuksen. Ja muutenkin alkaa huushollata. Ei yhtään sopeudu meidän elämään, vaan tuputtaa omaansa ja esim. nukkumaan pitää mennä kun hänkin menee. Lasten kautta nakkelee piiloviestejään. esim. Äitillä on ollut varmaan tosi kiire, kun sulla on näin sotkunen huone tai sillon kun isi oli pieni niin isillä oli tämmösiä ja tuommosia sääntöjä jne.
Mitään se ei kuuntele, vaan puhuu lakkaamatta itsestään ja siitä miten täydellinen on. Vaikka se esittäis kysymyksen, niin ei kuuntele vastausta. Minä minä ja minä. Raivostuttava päällepäsmäri.
Onkohan mulla tuollaisia kavereita, en vain tiedä heidän salaista synkkää puoltaan? Mikä ikätovereitani vaivaa? Ap, pidä pintasi vaan. Tsemppiä!
T. Itsekin anoppi, jolle ei tulisi mieleenkään alkaa tuollaiseksi
Herttinen... mulla on ilmeisesti käynyt hyvä tuuri anoppien kanssa kun he eivät ole mitenkään hirveästi huushollaukseeni sotkeutuneet.
Toki äidit ovat toisinaan aivan samanlaisia.
Aloittaja: pakkaa se anopin astiasto pahvilootaan ja vie se anopille ja kysy että viekö hän sen itse kirppikselle vai vietkö sinä. Ilmoita myös että hankit pöytäliinat itse.
Ei siihen munia tarvita, että lakkaa olemasta kynnysmatto. Hopihopi johonkin itsetuntoa nostattavalle kurssille tms.
Joo mulla samanlainen. Vuosikaudet kanto tänne kaikkea omasta mielestään tarpeellista roinaa (myös salaa kaappeihin). Monta kertaa sanottiin asiasta, ei mennyt jakeluun. Nyt ei ole asiaa enää meille. Ja nyt voivottelee muille sukulaisille, kuinka kiittämättömiä ollaan kun hän on "hyvää hyvyyttään" meitä avustanut... Varmaan joku mielenvika tuokin, kun ei puhetta ymmärretä että " ei haluta, älä tuo, emme tarvitse".