Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia venlafaksiinista?
05.09.2016 |
Olen vakavasti masentunut ahmimishäiriöinen, ahdistunut keski-ikäinen, joka saa kaupoissa paniikin oireita.
Lääkärin mielestä venlafaksiini olisi paras lääke tilanteeseeni. Aiemmin olen kokeillut ssri - lääkkeitä, syöminen pahentunut, eikä apua ole ollut toivottavissa määrin.
Käyn töissä väkisin, se on ainut oljenkorteni normaaliin elämään. Jos ei tämä lääke auta, pelkään että joudun jättämään työtkin. Ja sitten olen pulassa :/
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Venlafaksiini + bentso ehkä voi toimia.
On mulla bentsojakin. Harvoin otan. Venytän mahdollisimman pitkälle, ennen kuin otan. Lääkärini sanoi, että saatan tarvita bentsoja enemmän tässä parin viikon aikana, kun aloittelen venlafaksiinia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venlat ollu mullakin. Toimivat hyvin. Lopettaminen niistä on vaan todella vaikeaa vieroitusoireiden takia.
Venlafaxin toimi itsellä niin että itsen moittiminen loppui ja masennus hävisi. Oli vain epämääräinen tyhjä olo, mutta ei masentunut tai surullinen. Auttoi erityisesti toimintakyvyn takaisin saamisessa. Ongelma kuitenkin että teen ajattelutyötä, työ ei sujunut lääkityksen kanssa, vaan kun itsen moittiminen loppui, loppui myös terve itsekriittisyys. En myöskään osannut kritisoida muita koska en tuntenut kaikkia tunteita. Esim. Mies haukkui, ajattelin että "jännä kun tämän tilanteen voisi tulkita ikäväksi parisuhteessa" mutta en tuntenut loukkaantumista. Olin siis liian välitön. Sitten kun lopetin, vieroitusoireet oli järkyttävät ja kaikesta jäi käteen pariksi vuodeksi olo, että joku muu ihminen on ollut puikoissa sen ajan, kun söin lääkettä. Siitä olosta ylipääseminen on ollut vaikeinta, kun ehdin syödä lääkettä 5 vuotta. Todella hämärä tunne.
Mutta jos luulet ettei muu tepsi, kokeile. Saat ainakin itseluottamusta! Mutta oma persoona hukkui mulla lääkityksen aikana täysin niin vahvasti, että läheiset huomasivat muutoksen myös sitten kun lopetin ja olin taas oma itseni.
Vierailija kirjoitti:
Venlafaxin toimi itsellä niin että itsen moittiminen loppui ja masennus hävisi. Oli vain epämääräinen tyhjä olo, mutta ei masentunut tai surullinen. Auttoi erityisesti toimintakyvyn takaisin saamisessa. Ongelma kuitenkin että teen ajattelutyötä, työ ei sujunut lääkityksen kanssa, vaan kun itsen moittiminen loppui, loppui myös terve itsekriittisyys. En myöskään osannut kritisoida muita koska en tuntenut kaikkia tunteita. Esim. Mies haukkui, ajattelin että "jännä kun tämän tilanteen voisi tulkita ikäväksi parisuhteessa" mutta en tuntenut loukkaantumista. Olin siis liian välitön. Sitten kun lopetin, vieroitusoireet oli järkyttävät ja kaikesta jäi käteen pariksi vuodeksi olo, että joku muu ihminen on ollut puikoissa sen ajan, kun söin lääkettä. Siitä olosta ylipääseminen on ollut vaikeinta, kun ehdin syödä lääkettä 5 vuotta. Todella hämärä tunne.
Mutta jos luulet ettei muu tepsi, kokeile. Saat ainakin itseluottamusta! Mutta oma persoona hukkui mulla lääkityksen aikana täysin niin vahvasti, että läheiset huomasivat muutoksen myös sitten kun lopetin ja olin taas oma itseni.
Ja siis hämärintä se, että lääkettä syödessä en tuntenut mitään "etten ole oma itseni". Se tunne etten ole ollut oma itseni lääkityksen aikana tuli vasta lopetettua lääkkeen.
Olen syönyt Venlafaxinia jo viitisen vuotta. Toimii paremmin itselläni kuin ssri-lääkkeet. Ainut, että itselläni ei kyllä vaikuttanut ruokahalun mitenkään , nimenomaan saan edelleenkin ahmimiskohtauksia.
Mitään sellaista ei ole diagnosoitu, mutta kyllä itse tunnistan että näitä tulee ajoittain.
Venlaa syön paniikkihäiriöön ja toiminut niin etten juuri enää saa kohtauksia, bentsot jääneet tyystin.
Aloitusvaihe on tuskaa, enkä osaa sanoa suosittelisinko kenellekkään. Lopettamaan en ole kyennyt koska tämä on vaikeimpia lopetettavia. Jo päivän annoksen unohtaminen saa kurjat oireet aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auta mulla paniikkihäiriöön, sydän jyskyttää ja hikoiluttaa.
Siitä on jo aikaa muutama vuosi ja söin Venlafaksiinia vain lyhyen aikaa (muutaman kuukauden), mutta ei siitä mitään erityisen huonoja muistoja jäänyt.
Ensimmäisinä päivinä oli vähän hutera olo ja pupillit suurentuneet, mutta se meni ohi ehkä viikossa.
Pitkäaikaisena vaikutuksena oli todella vilkkaat, juonelliset ja värikkäät unet. Ihan kuin olisi elokuvia katsellut kaikki yöt. Ne oli ihan viihdyttäviä, mutta loppuvaiheessa alkoi tuntumaan, että unen laatu vähän kärsi. Toinen pitkäaikaisvaikutus oli se, että orgasmia ei saanut millään ilveellä. Olen sinkku, joten harmitus koski vain itseäni. Parisuhteessa se olisi voinut olla isompikin ongelma.
Lopettaessa sain "sähkäreitä". Ihan kuin sähköisku pään sisällä. Ei ne sattuneet mutta oli epämiellyttäviä. Onneksi ne kesti vain muutaman päivän, muistaakseni. Muita lopetusoireita en muista saaneeni. Vaikuttaa olevan todella yksilöllistä miten niitä kellekin tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venlaa kirjoitti:
Olen syönyt Venlafaxinia jo viitisen vuotta. Toimii paremmin itselläni kuin ssri-lääkkeet. Ainut, että itselläni ei kyllä vaikuttanut ruokahalun mitenkään , nimenomaan saan edelleenkin ahmimiskohtauksia.
Mitään sellaista ei ole diagnosoitu, mutta kyllä itse tunnistan että näitä tulee ajoittain.Venlaa syön paniikkihäiriöön ja toiminut niin etten juuri enää saa kohtauksia, bentsot jääneet tyystin.
Aloitusvaihe on tuskaa, enkä osaa sanoa suosittelisinko kenellekkään. Lopettamaan en ole kyennyt koska tämä on vaikeimpia lopetettavia. Jo päivän annoksen unohtaminen saa kurjat oireet aikaan.
Millä tavalla aloitusvaihe oli tuskaa?
Mietin nyt mikä päivä olisi hyvä aloittaa. Huomenna tapaan vanhan ystäväni ja juon lasin viiniä. Kannattaako Venlafafiinia ottaa huomenna aamulla, alkaako vaikutus ekasta pilleristä ja menenkö ihan sekaisin viinilasillisen juotuani?
Ap
Venlafaksiini + bentso ehkä voi toimia.