Nälkää näkemällä laihduttamisesta (lääkärin mielipide)
Murrosiässä koettu aliravitsemus johtaa siihen, että elimistö sopeutuu alituiseen nälänhädän uhkaan. Eli esimerkiksi jojo-laihduttajilla ja syömishäiriöisillä keho menee hyvin helposti säästöliekille kun ravintoa saa vähemmän tai kun stressi lisääntyy, vaikka vain tilapäisestikin. Unenpuute on muuten myös erittäin varma keino päätyä säästöliekille.
Tämä tapahtuu paitsi mitokondrioiden säätelyllä, myös kilpirauhastasolla T3-konversioon vaikuttamalla. Etenkin niillä toipuneilla anorektikoilla, jotka ovat olleet vähänkään pyöreämpiä tai edes normaalipainoisia ennen sairastumistaan, tämä on ilmeisen pysyvä ja voimakas ilmiö (yli 12v seurannasta ei tietoa).
Toisaalta, jokainen ylipainoinen joka laihtuu ravinnonsaantia vähentämällä päätyy pysyvästi hitaampaan perusaineenvaihduntaan verrattuna sellaiseen henkilöön, joka on ikänsä ollut samassa normaalipainossa. Reilultahan tämä ei tunnu ollenkaan! Tämän vuoksi laihtuminen kannattaisi toteuttaa hitaasti ja ravinnonsaanti riittävänä ja vakaana pitäen mutta energiankulutusta lisäten, jos ei koko loppuelämäänsä tahdo käyttää kaloreita ja makroaineita laskien (ja olettaen, että ylipaino on asia, jota halutaan välttää läpi elämän).
Erittäin niukkaenergisellä ruokavaliolla aiemmin ylipainoinen ja etenkin murrosiässä liian laihana ollut ihminen tulee väistämättä päätymään hyvin hitaalle perusaineenvaihdunnalle, mikä taas johtaa muun muassa kaikkiin nykyään herkästi kilpirauhasen vajaatoimintaoireina pidettyihin oireisiin.
TL;DR: Kituuttaminen liian vähällä ruoalla ei ole järkevää, jos ei halua jatkaa moista läpi loppuelämänsä.
Kommentit (7)
Opettele kirjoittamaan, Jasmiini. Tosi rasittavaa lukea kyhgn et vöelkitA PIODSJKANKANN vertsjaa oieklwinkirnkrjpoituksenta!!!"#€#
Lääkäri on oikeassa. Etenkin nuoret tytöt ovat vaarassa. Siksi tämäkin video
jossa neurologi asiaa valaisee, on suomennettu. Suurin osa tosin on niin pässejä, etteivät he halua uskoa tällaista tietoa, vaan pitäytyvät vanhoissa uskomuksissaan.Entäpä jos on ylipainoinen mutta on myös raitis kasvissyöjä? Mikä neuvoksi?
Valitettavasti on tullut koettua kantapään kautta :( Päästin itseni 30 ikävuoden jälkeen lihomaan 25 kg, ja sitten tietysti kilot pois tehokkaasti ja nopeasti VLCD-kuurilla. Oli helppoa ja olinkin lähes ylimielinen, että miten kukaan pysyy ylipainoisena kun liikakilot saa niin helposti ja nopeasti pois.
Ainoa juttu vaan, että sekä syömiskäyttäytymiseni että kalorinkulutukseni olivat radikaalisti kuurin jälkeen muuttuneet. Ennen ruoka ei ollut minulle mikään iso juttu elämässä, mutta nälkäkuurin jälkeen nälkä huusi lähes jatkuvasti, jo tunnin päästä isosta ateriasta, joten elämisestä tuli tahtojen taistelua nälkää vastaan. Lisäksi huomasin kauhukseni kaloreita laskemalla, että kulutin vain 1350 kcal päivässä - se oli se energian saantimäärä, jolla pysyin 56 kiloisena lihomatta tai laihtumatta. Jos söin enemmän, lihoin. Ennen laihduttamista en laskenut kaloreita, mutta luulisin että olin pystynyt syömään 1700-1800 kcal päivässä ja pysymään entisessä painossani.
Koska nälkä oli jatkuva ja kulutus pieni, päädyin luonnollisesti lihomaan ajan kanssa takaisin, stressaavassa elämänvaiheessa kun tahdonvoima ei riittänytkään jatkuvaan nälkätaisteluun ja kalorinlaskentaan. Lääkkeeksi tähän uusi nälkäkuuri, ja ahmimishäiriön puhkeaminen sen jälkeen. Nyt joudun käymään sekä psykologilla että ravitsemusterapeutilla, kun yritetään jojokierteeni sekoittamaa mieltä ja elimistöä saada kkuntoon. Ja silti, edelleen, vähän väliä tulee mieleen, että haluaisin vettä nutrauskuurin ja olla laiha, vaikka asiantuntijat sanovat että sitä en saa missään nimessä tehdä vaan päinvastoin nyt täytyy yrittää normalisoida aineenvaihduntaa ja syömiskäytöstä, silti vaikka jopa vähän lihoisinkin.
Olin teini ikäisenä normaalipainoinen mutta pidin itseäni liian pyöreänä. Joten yritin jatkuvasti laihduttaa. En kyllä hirveän hyvin onnistunut laihdutuksessa mutta muutaman kilon pudotin mutta hyvinkin pian ne palasivat kuitenkin. Esim en ylä-asteella syönyt lounasta ollenkaan. Se oli sellaista jojoilua.. Normaalipainoinen olen ollut kokoajan kunnes nyt lähempänä 3-kymppisenä muutaman vuoden sisällä on paino noussut 5kg ilman mitään selvää syytä . Ei laske millään. Ei vaikka kituuttaisin 1000kcal/vrk + liikunta.
Lisäys: ihmisen elimistö sopeutuu ympäristöönsä kahdessa elämänvaiheessa mm. geenien metyloinnin kautta; ennen syntymää + ensimmäisten elinvuosien aikana ja murrosiässä. Mikäli noissa vaiheissa kärsii aliravitsemuksesta, se vaikuttaa pysyvästi elimistön toimintaan. Eli yksinkertaistettuna ihminen sopeutuu elämään ravitsemuksellisesti niukoissa olosuhteissa, ja tämä taas tarkoittaa vaikeutettua painonhallintaa.