Onko muita, joita ei kiinnosta pätkääkään muihin ihmisiin tutustuminen?

Itse olen ollut aina tällainen tapaus. Alan aina voida pahoin kun joudun johonkin ympäristöön, jossa on pakko olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Tunnen aina olevani jotenkin ulkopuolinen ja erilainen muihin ihmisiin nähden ja se tunne on seurannut minua lapsesta asti.

Esim. jos aloitan opiskelut jossakin koulussa, niin ensimmäisenä tunnen aina vastenmielisyyden tunnetta muita ihmisiä kohtaan ja vetäytymisen halua. Tämä on ongelmallista, koska toisiin ihmisiin tutustuminen ja verkostoituminen tapahtuu aina joka opinahjossa alkuvaiheessa ja ilman mitään sosiaalisia kontakteja mikä tahansa opiskelu alkaa pitemmän päälle maistumaan puulta.

Esim. nyt olen hiljattain aloittanut amk:ssa ja jo nyt tuntuu siltä etten kyseisessä paikassa jaksa pitempään viipyä. Opiskelijaelämä ei vaan yhtään nappaa, kun tietää että tuntisi itsensä täysin ulkopuoliseksi jossain tutustumisbileissä yms.

Onhan tässäkin koulussa jo muutama oman sukupuolen edustaja ottanut jonkinnäköistä kontaktia, mutta olen vaan totaalisen kykenemätön tuntemaan minkäänlaista mielihyvää sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa, vaikka olenkin muita ihmisiä kohtaan aina asiallinen, kohtelias ja koitan käyttäytyä heitä kohtaan normaalisti.

Olen pohtinut, että oma suhtautumiseni kaverisuhteisiin on vähän samanlainen kuin useimmilla naisilla on miesten kanssa harrastettujen parisuhteiden ja seksin suhteen; jos löytäisin jostakin jonkun todella, todella mielenkiintoisen juttukaverin, voisi sillä olla jokin elämänlaatua parantava funktio. Mutta en koe kaveruussuhteilla olevan sinällään mitään itseisarvoa.

Erityisesti oman sukupuolen edustajia pidän jotenkin hyvin epäkiinnostavina - en löydä omaa viiteryhmääni sen enempää nörteistä kuin normisosiaalisistakaan. Olisihan se varmaan ihan kivaa jos saisin enemmän sosiaalisia aloitteita nuorilta, kauniilta naisilta, mutta näin vaan ei juurikaan koskaan tapahdu. Toki myönnän, että tässäkin painaisi enemmän seksuaalinen kiinnostus/omaan egoon kohdistuva hively kuin varsinaisesti se, että tuntisin mitään aitoa henkistä yhteyttä naisia kohtaan.