Ansioton Rakkaus Minun Osakseni
Viime kesänä tein sen mitä en ollut ikinä uskonut tekeväni ja mistä olin aina toiset tuominnut: Petin miestäni ;( Tuon tapauksen jälkeen sain kuitenkin palata Jeesuksen luokse ja tunnustaa asian yksityiskohtia myöten hänelle. En kohdannutkaan tuomiota, vaan lempeät sanat " Mene, äläkä enää syntiä tee." Miehelleni asian tunnustin myös, mutta en yksityiskohtia myöten.
Asia ei minun osaltani kuitenkaan unohtunut hetkessä. Kaduin niin hirveästi tekoani, että en pystynyt syömään, en nukkumaan, töistä ei meinannut tulla mitään, itkin vain. Jos en olisi tuntenut armahtavaa Taivaallista Isää, olisin luultavasti tappanut itseni (sekin kävi oikeasti mielessä, ettei tällaisella huoralla ole oikeutta olla olemassa). Onneksi sain joka päivä huutaa Jeesuksen puoleen ja viedä syntieni taakan hänelle ja lukea Raamatusta lohduttavia kohtia, joiden avulla jaksoin eteenpäin.
Tekoni oli äärimmäisen väärä, mutta synnin taakka on jo kärsitty ristillä, joten minä saan mieheni kanssa jatkaa vapaana eteenpäin. Ilman uskoani Jeesukseen en olisi jaksanut ja nyt olen todella tajunnut mitä tarkoittaa armo. Muilla samantyyppisiä kokemuksia?
Kommentit (2)
mutta onneksi Jumalan armo on meidän sydäntämme ja muistiammekin suurempi =)
Nuorena minulla oli " sokkotreffit" erään miehen kanssa. Mies tuli autolla toiselta paikkakunnalta, menimme kahvilaan ja juttelimme. Mies alkoi juomaan olutta aika urakalla. Mies kysyi, saisiko hän jäädä minun luokseni yöksi, koska oli kännissä ja autolla. Lupasin, että voi nukkua toisessa huoneessa kyllä, muttei kanssani!
Sitten tämä alkoi kiinnostua eräästä toisesta kahvilassa olevasta naisesta enemmän kuin minusta. He alkoivat käyttäytyä aika " läheisesti" . He kuhertelivat siinä, ja katsoin parhaakseni poistua paikalta. Surkeet treffit siis.
Aamulla luin lehdestä että nuori mies xx-paikkakunnalta (sieltä mistä tämä treffikumppanini oli, xx-merkkisellä autolla oli ajanut ylinopeutta kotiinsa päin yöllä kännissä, ja joku jalankulkija mies oli jäänyt auton alle ja kuollut.
Tämä asia oli todella kamala minulle, ja syytin siitä itseäni! Olin erittäin epätoivoinen, enkä uskaltanut kertoa kenellekään. Minun treffieni takia joku viaton oli KUOLLUT!
Rukoilin anteeksi Jumalata, enhän oikein muutakaan osannut/voinut, ja sain löytää armon ja anteeksi antamuksen. Vieläkin asia painaa silloin tällöin, mutta Jumalan puolelta, minun syntini ja syyllisyyteni on maksettu.