Lue keskustelun säännöt.
Liian vanha inttiin?
30.08.2016 |
Olen tänä vuonna 20 vuotta täyttävä nuori nainen ja olen nyt tosissani alkanut haaveilemaan inttiin lähdöstä. Olen halunnut oikeastaan aina, lukioikäisenä tosin ahdistuneisuus ja itsetunto-ongelmat eivät antaneet periksi tuolle haaveelle. Jos laittaisin hakemuksen nyt, olisivat kutsunnat kai ensi syksynä. Aloittaisin silloin kolmannen vuoden yliopistossa, eli lähtö tulisi kandin jälkeen. En oikein tiedä mitä tekisin. Toivoisin että voisitte antaa vähän ulkopuolisen näkemystä asiaan.
Kommentit (10)
Sinne vain. 28- vuotiaaksi asti voi hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikä ole vielä sinun kohdallasi este. Miesten osalta yli 25-vuotiaita ei yleensä intiin enää oteta, mutta ehdoton ylimmäisikä, milloin intin voi vielä suorittaa, on 28 vuotta. Eli 29-vuotiaana ei enää pääse.
Itse olin 19 astuessani palvelukseen, ja rehellisesti olin aivan kakara. Tupakavereina mulla oli paitsi omanikäisiä, myös 24-, 25- ja 27-vuotiaat. Ei se ikä vaan miten aikansa siellä käyttää - vaikka omista joukkuekavereista on turha hakea mitään elämänmittaista ystävyyttä. Parikymppisten jätkien päässä liikkuu (toki karrikoidusti) vain paljonko viikonloppuna tuli juotua ja montaako naista pääsi painamaan.
Sinne vaan!
Vierailija kirjoitti:
Itse olin 19 astuessani palvelukseen, ja rehellisesti olin aivan kakara. Tupakavereina mulla oli paitsi omanikäisiä, myös 24-, 25- ja 27-vuotiaat. Ei se ikä vaan miten aikansa siellä käyttää - vaikka omista joukkuekavereista on turha hakea mitään elämänmittaista ystävyyttä. Parikymppisten jätkien päässä liikkuu (toki karrikoidusti) vain paljonko viikonloppuna tuli juotua ja montaako naista pääsi painamaan.
Sinne vaan!
Omassa päässäni tätä kynnystä lisää vielä se, että nuoremman veljeni pitäisi teoriassa aloittaa palvelus silloin kuin minunkin. Oma avopuolisoni on tällä hetkellä suorittamassa asepalvelusta ja kun kävin katsomassa hänen valatilaisuuttaan, mietin vain että miksen itse koskaan uskaltanut lähteä. Kynnys vaan kasvaa vuosi vuodelta. PItäisi tarttua härkää sarvista.
Mikä siinä armeijan suorittamisessa sitten kiinnostaa? Jos se nyt on tosissaan haaveesi ja olet valmis lukuvuoden uhraamaan siihen niin mikäs siinä. Tuskinpa kaikki siellä kuitenkaan ovat näitä 18-18 -vuotiaita kotona asuvia poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä armeijan suorittamisessa sitten kiinnostaa? Jos se nyt on tosissaan haaveesi ja olet valmis lukuvuoden uhraamaan siihen niin mikäs siinä. Tuskinpa kaikki siellä kuitenkaan ovat näitä 18-18 -vuotiaita kotona asuvia poikia.
Vaikea pukea sanoiksi sitä, että miksi armeija kiinnostaa. Varmaan suurin syy on että tykkään rääkätä itseäni. Toisekseen olen kiinnostunut sodankäynnistä ja aseista. Nautin kurinalaisuudesta ja täsmällisyydestä. Olen jostain syystä ollut viehättynyt ajatuksesta jo alakouluikäisenä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin 19 astuessani palvelukseen, ja rehellisesti olin aivan kakara. Tupakavereina mulla oli paitsi omanikäisiä, myös 24-, 25- ja 27-vuotiaat. Ei se ikä vaan miten aikansa siellä käyttää - vaikka omista joukkuekavereista on turha hakea mitään elämänmittaista ystävyyttä. Parikymppisten jätkien päässä liikkuu (toki karrikoidusti) vain paljonko viikonloppuna tuli juotua ja montaako naista pääsi painamaan.
Sinne vaan!
Omassa päässäni tätä kynnystä lisää vielä se, että nuoremman veljeni pitäisi teoriassa aloittaa palvelus silloin kuin minunkin. Oma avopuolisoni on tällä hetkellä suorittamassa asepalvelusta ja kun kävin katsomassa hänen valatilaisuuttaan, mietin vain että miksen itse koskaan uskaltanut lähteä. Kynnys vaan kasvaa vuosi vuodelta. PItäisi tarttua härkää sarvista.
Tosiaan osa vanhemmista tupakavereistani tuli suorittamaan asepalvelusta kesken yliopiston tai vasta amk-opintojen jälkeen. Näin voi siis toki olla miehilläkin, osa tulee vasta korkeakouluopintojen jälkeen armeijaan. Hakemusta kehiin vaan!
Aloin muuten muistelemaan, että itse lähetin hakemuksen helmikuussa, kutsunnat olivat huhtikuussa ja palvelukseen astuin heinäkuussa. Nämä kaikki siis vuonna 2010.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin 19 astuessani palvelukseen, ja rehellisesti olin aivan kakara. Tupakavereina mulla oli paitsi omanikäisiä, myös 24-, 25- ja 27-vuotiaat. Ei se ikä vaan miten aikansa siellä käyttää - vaikka omista joukkuekavereista on turha hakea mitään elämänmittaista ystävyyttä. Parikymppisten jätkien päässä liikkuu (toki karrikoidusti) vain paljonko viikonloppuna tuli juotua ja montaako naista pääsi painamaan.
Sinne vaan!
Omassa päässäni tätä kynnystä lisää vielä se, että nuoremman veljeni pitäisi teoriassa aloittaa palvelus silloin kuin minunkin. Oma avopuolisoni on tällä hetkellä suorittamassa asepalvelusta ja kun kävin katsomassa hänen valatilaisuuttaan, mietin vain että miksen itse koskaan uskaltanut lähteä. Kynnys vaan kasvaa vuosi vuodelta. PItäisi tarttua härkää sarvista.
Tosiaan osa vanhemmista tupakavereistani tuli suorittamaan asepalvelusta kesken yliopiston tai vasta amk-opintojen jälkeen. Näin voi siis toki olla miehilläkin, osa tulee vasta korkeakouluopintojen jälkeen armeijaan. Hakemusta kehiin vaan!
Aloin muuten muistelemaan, että itse lähetin hakemuksen helmikuussa, kutsunnat olivat huhtikuussa ja palvelukseen astuin heinäkuussa. Nämä kaikki siis vuonna 2010.
Okei, jos itsekin pääsisin tuolla tahdilla niin se helpottaisi asioita huomattavasti. En ole aivan varma milloin paikkakunnallani on kutsuntatilaisuuksia, pitää mennä tarkistamaan. Pystyykö kutsunnoissa tai muuten jättämään toiveita palveluksen aloittamisen ajankohdasta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin 19 astuessani palvelukseen, ja rehellisesti olin aivan kakara. Tupakavereina mulla oli paitsi omanikäisiä, myös 24-, 25- ja 27-vuotiaat. Ei se ikä vaan miten aikansa siellä käyttää - vaikka omista joukkuekavereista on turha hakea mitään elämänmittaista ystävyyttä. Parikymppisten jätkien päässä liikkuu (toki karrikoidusti) vain paljonko viikonloppuna tuli juotua ja montaako naista pääsi painamaan.
Sinne vaan!
Omassa päässäni tätä kynnystä lisää vielä se, että nuoremman veljeni pitäisi teoriassa aloittaa palvelus silloin kuin minunkin. Oma avopuolisoni on tällä hetkellä suorittamassa asepalvelusta ja kun kävin katsomassa hänen valatilaisuuttaan, mietin vain että miksen itse koskaan uskaltanut lähteä. Kynnys vaan kasvaa vuosi vuodelta. PItäisi tarttua härkää sarvista.
Tosiaan osa vanhemmista tupakavereistani tuli suorittamaan asepalvelusta kesken yliopiston tai vasta amk-opintojen jälkeen. Näin voi siis toki olla miehilläkin, osa tulee vasta korkeakouluopintojen jälkeen armeijaan. Hakemusta kehiin vaan!
Aloin muuten muistelemaan, että itse lähetin hakemuksen helmikuussa, kutsunnat olivat huhtikuussa ja palvelukseen astuin heinäkuussa. Nämä kaikki siis vuonna 2010.
Okei, jos itsekin pääsisin tuolla tahdilla niin se helpottaisi asioita huomattavasti. En ole aivan varma milloin paikkakunnallani on kutsuntatilaisuuksia, pitää mennä tarkistamaan. Pystyykö kutsunnoissa tai muuten jättämään toiveita palveluksen aloittamisen ajankohdasta?
Ap
Pystyy, olettaen että saapumiserässä on tilaa. Viime vuosina yhä suurempi joukko naisia on ollut kiinnostunut suorittamaan asepalvelusta, ja kaikilla kasarmeilla ei ole tiloja niin paljon kuin olisi halukkaita. Niin miehiltä kuin naisilta kysytään toiveita aloitusajankohtaan liittyen, koska monella on koulupaikka tai opinnot kesken. Nämä pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan.
Puolustusvoimien sivuilta löytyy informaatiota naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Siellä lukee, mihin mennessä pitää lähettää hakupaperit (itse hakulomake ja ainakin lääkärintodistus palveluskelpoisuusluokkaa vasten, en enää jaksa muistaa oliko jotain muutakin.).
Anna mennä vain. Armeija tekee miehiä.