Miten ilmoittaa naiselle, etten aio maksaa treffejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sä pyydät naista ulos kalliiseen tekemiseen? Vai etkö sä tarjoaisi edes omalle vaimollesi? 

Tapaillessa on ihan OK käydä vain kävelyllä, lenkillä, istua iltaa kahvilassa tai kotona, pelata lautapelejä, käydä ilmaiskonserteissa ja muissa tapahtumissa. Sitten kun toiseen on tutustunut paremmin ja voi todeta että haluaa antaa toiselle (rahanarvoisen) lahjan, kuten teatterielämyksen, niin sittenhän homma on ihan hallussa. En minäkään ryhtyisi ostamaan kalliita pääsylippuja tuntemattomalle - toisaalta en myöskään tuosta vain pyytäisi mukaani tuntematonta ihmistä moiselle reissulle, ellei hän olisi etukäteen kertonut että aikoo itse mennä. 

Koska haluan mennä katsomaan esityksen, eikä minulla ole sinne seuraa. Toki voin mennä yksinkin, mutta voisi olla kiva mennä kahdestaan nyt kun noita naisia näyttää olevan jonossakin.

Pääsääntöisesti pyydänkin naisia nimenomaan maksuttomiin tekemisiin, jotta ei tule tätä ongelmaa.

Taisin kymmenen vuoden parisuhteen aikana tarjota avovaimolleni pari kertaa illallisen.

-AP

Heh heh, ei tuollaista voi olla olemassakaan.Pelkkä trolli koko aloitus. Ja hyvin uppoaa, kuin kuuma veitsi voihin :D

Ihan oikeasti, 40 sivua vääntöä pihin ja itsekkään typeryksen kanssa. Ei se muuta mieltään, ja tuossahan jo heti ekasivulla oli oikein hyviä ehdotuksia miten ilmoittaa naiselle että saa maksaa itse treffinsä. Kokeilkoon niitä ja katsokoon johtaako ratkaisu mihinkään. Ei mene ainakaan rahaa, ja se on pääasia. 

Voi luoja miten säälittävää. Eikö sinulla ihan oikeasti ole mitään muuta mietittävä? Nyt taitaa alkaa aika monessa avoimessa syksyn kurssit, suosittelisin vaikka jotain perustason maantiedon kurssia. Voi vaikka välillä pohdiskella maapallon pyöreyttä. Tai siis sinulle littanuutta. Kilpikonnan päälläkö se maapallo köllötti...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sä pyydät naista ulos kalliiseen tekemiseen? Vai etkö sä tarjoaisi edes omalle vaimollesi? 

Tapaillessa on ihan OK käydä vain kävelyllä, lenkillä, istua iltaa kahvilassa tai kotona, pelata lautapelejä, käydä ilmaiskonserteissa ja muissa tapahtumissa. Sitten kun toiseen on tutustunut paremmin ja voi todeta että haluaa antaa toiselle (rahanarvoisen) lahjan, kuten teatterielämyksen, niin sittenhän homma on ihan hallussa. En minäkään ryhtyisi ostamaan kalliita pääsylippuja tuntemattomalle - toisaalta en myöskään tuosta vain pyytäisi mukaani tuntematonta ihmistä moiselle reissulle, ellei hän olisi etukäteen kertonut että aikoo itse mennä. 

Koska haluan mennä katsomaan esityksen, eikä minulla ole sinne seuraa. Toki voin mennä yksinkin, mutta voisi olla kiva mennä kahdestaan nyt kun noita naisia näyttää olevan jonossakin.

Pääsääntöisesti pyydänkin naisia nimenomaan maksuttomiin tekemisiin, jotta ei tule tätä ongelmaa.

Taisin kymmenen vuoden parisuhteen aikana tarjota avovaimolleni pari kertaa illallisen.

-AP

Heh heh, ei tuollaista voi olla olemassakaan.Pelkkä trolli koko aloitus. Ja hyvin uppoaa, kuin kuuma veitsi voihin :D

Ei ole edes trolli välttämättä, tai ehkä on mutta aihe on ajankohtainen. Uppoaa lokkeilevaan naisparveen hienosti, mammoja kiukuttaa kun oikeutta siipeillä miehien varoilla kritisoidaan missään määrin. :)

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti, 40 sivua vääntöä pihin ja itsekkään typeryksen kanssa. Ei se muuta mieltään, ja tuossahan jo heti ekasivulla oli oikein hyviä ehdotuksia miten ilmoittaa naiselle että saa maksaa itse treffinsä. Kokeilkoon niitä ja katsokoon johtaako ratkaisu mihinkään. Ei mene ainakaan rahaa, ja se on pääasia. 

Meneehän rahaa, oman kulutuksen verran! Ei AP missään vaiheessa aikonut siipeillä, mistä teille sellainen käsitys tuli? Aika saakelin kiero ajatusmaaima naisilla, jos mies maksaa vain oman osansa --> mieheltä ei kulu mitään ja mies siipeilee / sossupummeileen :D

Vierailija kirjoitti:

Miten pyydän naista treffeille teatteriin, niin ettei tämä oleta minun hankkivan myös hänelle lippua? Ei ole tapana lahjoitella rahaa ihmisille, joten mielestäni molemmat maksavat omat menonsa. Olisi kuitenkin mukava pyytää naista mukaan kanssani, josta tämä tietenkin voi kieltäytyä jos ei halua laittaa rahaa tuollaiseen.

"Lähe mun kanssa leffaan. Maksetaan molemmat omat lippumme ja popparimme."

Mulle rakkaus on sellainen asia mistä sinä et tule tietämään mitään. KUTEN itse sanoin, oli mulle alkuun vaikeaa jakaa yhteinen talous. Me aiotaan kuitenkin olla loppuun asti yhdessä. Rakkaus ei ole sitä että yksi tienaa ja syö yksinään ravintoloissa kun muu perhe keittelee kaalikeittoa. Tai sitä että jos toisen ura laskee tai terveys heikkenee, minä jättäisin hänet johonkin kitumaan omassa nousujohdanteessani. Meistä muuten minä olen se joka tuntee yhteisellä alallamme kansainvälisellä tasolla "kaikki", ja mieheni hyötyy näistä kontakteista. Ennen minua häntä ei tunnettu ammattipiireissä ulkomailla ollenkaan. Nykyään myös pyöritän hänen firmansa, koska ymmärrän talousasioista paljon enemmän kuin vähän sattumalta varautunut mieheni. Tuomani säästöt ovat sillä saralla merkittäviä vuodessa. Että kuka tässä taloudellusesti lopulta hyötyy, niin...

Rakkaus on myös sitä, että me yhdessä eletään arkea johon kumpikaan ei yksin pystyisi. Ei miehenikään, ei vaikka olisi miljardööri.

Mutta et sinä halua rakkautta. Sinä haluat jonkun jota alistaa.

Hei ap älä oo yhtään huolestunu tästä ongelmasta, koska tuskin se nainen tai kukaan muukaan halua lähteä sun kaltaisen moukan kanssa ulos. Mikään ei ole epäviehättävämpää kuin rajoittuneet sosiaaliset taidot omaava mies, joka on kaiken lisäksi hankala jankuttaja ja pihi.

Toivotan sinulle ap oikein mukavia peräkammarinpoika-vuosia!

Kummallista, miten tänne palstalle pingahtaa säännöllisin väliajoin "ihkauusi palstailija", jolla on sanasta sanaan samat jankkauksen aiheet ja fraasit kuin miesviha-lompakkolois-kestojankkaajalla. Niine iänikuisine kynttikäkuppeineen ja syysverhoineen päivineen. Siis se, joka "asiallisesti kritisoi naisia", mutta jos saman sanoo miehistä, sehän on suunnatonta miesvihaa ja katkeruutta. Hmmm.

No, leikitään, että ap on aivan oikea mies jolla on takanaan kymmenen vuoden parisuhde (jonka aikana on kaksi kertaa tarjottu jotain avopuolisolle) ja nyt jonoksi asti deittitarjokkaita: Mikä on ongelmasi, oikeesti? Kysy noilta innokkailta deittikandidaateilta vuoronperään, kuka lähtisi omakustanteisesti katsomaan näytelmän, jonka sinä haluat nähdä. Ehkä joku heistä on ajatellut itsekin käydä katsomassa kyseisen kappaleen, ja silloinhan homma on ok. As simple as that.

Yleisemmin tuosta tarjoamisesta:

Itse tarjoan aina, jos kutsun. Siis niin, että pyydän jonkun jonnekin itse valitsemaani paikkaan itse valitsemanani ajankohtana. Tämä koskee myös tapauksia, jolloin haluan viedä esim. vieraakseni saapuneen perheen ulos syömään (näin käy joskus, kun ei huvita tai ehdi kokata vierailla).

Jos taas yhdessä pohdimme jonkun kanssa, että olisi kiva mennä jonnekin, ja yhdessä sovitaan aika ja paikka, niin silloin molemmat maksavat oman osuutensa. Kyseessä ei silloin ole "minun juttuni" vaan yhteinen päätös.

Kummallista, että näinkin selkeä systeemi voi jollekulle olla noin äärimmäisen hankala ja käsityskyvin ulkopuolella.

Ja vielä: nainen siis olen ja olen tarjonnut miehelle lukuisilla treffeillä. Samoin minulle on tarjottu. Ja on myös käyty ulkona yhteisestä sopimuksesta molemmat omat juttunsa maksaen. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmaa (kuin korkeintaan siinä, että joillekin miehille tuntuu olevan hyvin hämmentävää, jos nainen tarjoaa).

Mutta jatka toki ap rääkymistäsi siitä, miten pahoja ja ahneita naiset ovat. Siitä vänkääminen taitaa olla ainoa sisältö elämässäsi, joten eipä tuota iloa raaski sinulta riistää.

Laitat jo siihen tinderprofiiliisi että kulut puoliksi, niin ei tarvii käydä mitään keskusteluja.

Lisää rehellisyyden nimissä myös harrastuuksiisi av-palstalla naisvihamielinen trollailu.

Ei kestä kiittää, ihanaa ihmissuhteiden täytöisää syksyä sulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se elämä mennyt miehilläkin rankaksi kun ei ole varaa elää kuin mies  ja käyttäytyä kunnioittavasti. 

Siinä on sitten aika vaikea antaa hyvää vaikutelmaa itsestään. 

Kysymys on periaatteellinen. En halua maksaa toisen menoja ja haluan osoittaa sen heti. Olis sitten kyseessä kaveri tai mahdollinen tuleva kumppani.

-AP

Hyvähyvä. Kummallakin säilyy näin vapaus ja riippumattomuus ja annat jo heti totuuspohjaisen kuvan itsestäsi. Tulevassa kodissanne sitten vedätte kalkkiviivoja mikä alue kullekin kuuluu. Pysy siis omalla puolellasi sänkyä... Juhlapäivinä sovitte ettette hanki toisillenne mitään ja ruokanne toki ostatte erikseen. Hommaatte kulutuslaskurit sähkölaitteisiin ja merkkaatte tunnit ylös jotta menee oikeudenmukaisesti. Jos toinen viettää pois kotoa aikaansa enemmän kuin toinen, tämä otettakoon asuiskustannuksissa huomioon. 

Ja listahan on loputon...

Ei tietenkään tarvitse taas järjettömyyksiin asti mennä...

Tässäpä sulle ap pari vinkkiä treffailuun, ihan ilmaiseksi. Onhan todella säälittävää että jollakin on noin suuria vaikeuksia normaaleille ihmisille ihan tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa. 

1. Teetä itsellesi treffipaita painatuksella "EI LOMPAKKOLOISILLE". Eiköhän tule muidulle periaatteet selviksi heti kättelyssä eikä tarvitse käydä aiheesta kiusallisia keskusteluja.

2. Jos et ola T-paitatyyppiä, voit teettää vaikka tyylikkään tarran lompakkosi päälle tektillä "EI NAISILLE!". Lompakko sitten pöytään vaan reteesti. Problem solved.

Vierailija kirjoitti:

Onpas päästy kauas alkuperäisestä kysymyksestä joka siis periaatteessa kysyi vain kohteliasta tapaa ilmaista kuinka kutsua toinen omakustanteisille deiteille. Luulen että aloittajan kannattaa ehdottomasti toimia suoraan ja esittää asia niin että hei, olen menossa silloin ja silloin teatteriin. Seura kelpaisi kyllä. Se miten aloittaja esittää vaateen deittikumppanin omakustanteisuudesta taas on aloittajan ihan omassa harkinnassa. Sehän osoittaa mahdolliselle deitille aika selvästi aloittajan luonteen, jonka perusteella mahdollinen deittikumppani voi helposti päätellä haluaako aloittajan kanssa mennä teatteriin, tai minnekkään.

Sekö kertoo ihmisen luonteen, että tarjoaako hän teatterilipun vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap... Vaikka maksat naiselle parit treffit alussa, ei se tarkoita että nainen olettaa sinun maksavan jatkossa kaiken. Mulla ainakin mennyt niin, että mies maksaa kun "treffaillaan" ja kun suhde on muuttunut seurusteluksi maksetaan omat osuutemme ja minäkin maksan miehen juttuja. Kun muutetaan yhteen, se maksaa enemmän joka tienaa enemmän. Omituista ettei nää asiat ole ihan itsestäänselvyyksiä monille miehille. Btw, olen päätynyt seurustelemaan vain sellaisten miesten kanssa jotka ovat tarjonneet minulle treffeillä, olipa se sitten kahvikupponen tai illallinen hienossa ravintolassa. Jos mies ei voi edes ekoja treffejä kustantaa niin millaisen kuvan se antaa naiselle? Sellaisen, että jos tuon kanssa päädyn asumaan yhteen, naimisiin tai hankkimaan perheen, käyttää hän kaikki rahansa vain itseensä eikä yhteisiin juttuihin. No thank you.

Miten niin vain itseensä? Jos maksaa oman lentolippunsa ja puolet hotellista, niin siinähän on jo puolet matkasta maksettu. Aika naurettava oletus, että enemmän tienaava maksaisi enemmän. Molemmat maksavat yhtä paljon ja jokainen tekee omilla yli jäävillä rahoillaan mitä haluaa. Ei tarvitse rahasta tapella.

Eipä ollut taaskaan yllätys, että vauva-foorumilta ei löydy laadukkaita naisia, vaan sellaisia, joilla on tasa-arvo opittu satukirjasta.

-AP

Kun muutimme yhteen, mieheni oli sossun tuella elelevä työtön ja minä työssäkäyvä. Olin jo siihen mennessä maksanut usean kuukauden ajan hänenkin vuokransa vaikka asuimme erillämme siis, mutta jos ei edes takerruta siihen...

Niin siis yhteenmuuttaessa miehen kaikki tuet tietenkin loppuivat koska minä tienasin sen verran hyvin, niin mikä siis on ap:n ratkaisu tällaiseen tilanteeseen? Miten siinä voi omat menonsa jokainen maksaa kun sossukin jo laskee että avopuoliso elättää? Sama tilannehan on sitten mm. lapsia tehdessä äitiyslomilla jne. Miten ap nämä tilanteet järjestäisi, ihan mielenkiinnosta haluaisin kyllä kuulla?

Minulla ei olisi ap:n kanssa mitään yhteistä koska minusta pariskunnan rahat ovat yhteiset ja sillä selvä. Silloin ei tule riitaa rahasta, kun siinä ei ole mitään epäreiluutta mihinkään suuntaan. Ei sillä ole mitään väliä kuka tienaa mitäkin, meidän perheeseen on tullut nettona noin 3500€/kk, mitä väliä kenen tilille siitä mikäkin osa alunperin tulee, yhteistä se on.

T. Nainen 27v.

Näinhän se on, että avioliittolaki velvoittaa puolisoita elättämään toisiaan, ja esimerkiksi toimeentulotukilaissa myös avoliitto ja rekisteröity parisuhde katsotaan avioliitonomaiseksi suhteeksi. 

Tuo on muuten täysin järjetön juttu. Itse olin työtön hetken ennen kuin työllistyin ja tuon aikana velkaannuin avovaimolleni, koska en tietenkään olettanut tämän kustantavan elämistäni, eikä ollut myöskään järkeä muuttaa hetkeksi erilleen. Sitten pääsin töihin ja maksoin velkani takaisin.

Todella törkeää, että jotkut saavat työttömänä isot rahat, kun toiset joutuvat velkaantumaan vain siksi, että asuvat avovaimon kanssa yhdessä.

Tunnetko termin tyhmänylpeä? Katso peiliin. Tietenkin perhe pitää huolta omistaan ja saman katon alla asuu perhe. Jos ei lähiomaista ole, niin sitten viranomainen astuu kuvaan ja avittaa. Olisit voinut olla jäämättä velkaakin kun hyväksyisit tämän periaatteen, mutta ilmeisesti pelkäät, että vaimo voisi joskus saada vaikka kahvit maksatettua sinulla.

Ei kyse ole mistään ylpeydestä, vaan siitä, ettei toisella osapuolella ole mitään velvollisuutta elättää minua, enkä minä halua, että minulla on mikään velvollisuus elättää häntä. Rahaa voin lainata jos toinen sitä tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap kelan peruspäivärahalla?  Sehän muuttaa asian.  Voit sanoa reilusti, että sinulla ei ole rahaa.

Miksi tuosta rahasta ei voisi ostaa teatterilippuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt tytöt! Tinder matchini pyysi minua huomenna syömään!

Olisiko se lompakko kotiin ja henkselit paukkuen nauttimaan ilmaista ateriaa?!

-AP

Sorry mutta en usko, että nainen pyytäisi tuntematonta miestä ensitreffeillä syömään.

Onneksi ei ole uskomuksestasi kiinni. Seitsemältä mennään.

-AP

Joo kirjoitti:

Mulle on opetettu että kutsuja maksaa, kun on treffeistä kysymys. Jos ei rahat tai kiinnostus riitä niin älä kutsu. Jos on vähän rahaa niin kutsu treffikumppani kahvilaan ja tarjoa kahvia ja pullaa.

Ilmeisesti  vanhempasi ovat saaneet tapakasvatuksen keskiajalta.

Miekkonenhan on varsinainen palkintopossu kirjoitti:

Treffailun edetessä :

"Vien sinut viikonloppulomalle Pariisiin- niin, sä maksat muuten ite!"

"Lähetin sulle ruusuja- sopii että maksetaan puoliks koska kylhän mäkin sitten kattelen niitä"

"Käväisin Stockan herkussa ja nyt kokkaan luonani romattista illallista- voit maksaa sun osuuden käteisellä kun saavut"

Et osannut argumentoida, niin piti alkaa keksimään satuja. Oi voi. Tosin en kyllä todellakaan maksaisi naisen matkaa. Ruusut ja muutkin lahjat tietenkin maksan, koska eihän ne ole mitään yhdessä hankittuja, eikä toinen osapuoli välttämättä edes pidä niistä. Kukkia on tosin naisille paljon ostele, koska niissä ei ole mitään järkeä.

Jouduin perumaan treffit muutamia kuukausia sitten.Nainen ei suostunut kertomaan nimeään, enkä saanut puhelinnumeroa.Ei suostunut tapaamaan muualla kuin keskustan ravintolassa  klo 17:30 perjantaina.Jotenkin haisi koko juttu niin pahasti, että peruin treffit tuntia aikaisemmin.

En pysty ymmärtämään mistä tälläinen "mies tarjoaa tai on juntti" kulttuuri on syntynyt.Enhän minä tarjoa kadullakaan ihmisille ilmaisia lounaita.Tuntuvat naiset luulevan itsestään niin suuria, että pitää jo maksaa päästessään treffeille.Voi morjens :D

Vierailija kirjoitti:

Tää ap nyt yrittää tässä luoda jotain ongelmaa mihin en ole koskaan törmännyt.

Mä oon aina pistänyt kulut puoliksi tapailemieni miesten kanssa, osa heistä on ollut minua vähävaraisenpia. Toinen vuokraa leffan ja toinen tuo ruuan. Vuorotellen tarjotaan bisset ravintolassa. Kauppalaskusta heitellään jotain kymppejä toiselle. En kestäisi pennien laskemista. Miehet muuten usein ajattelee että vain heidän ostamansa televisiot tai äänentoistolaitteet on sijoituksia. Verhot, puutarhakalusteet, sunnuntaipihvit ja huonekasvit taas usein tulevat naisten lomakoista. Eli tasolle ihan yhtä merkittäviä kuin jotkut kakarat joita ilmankin pärjäisi.

Poikkeuksen kokemuksiini tekee nykyinen mieheni joka tienaa minua huomattavasti enemmän. Tapailumme alkuaikoina hän pyysi minua syömään ravintolaan josta en saanut ennakkotietoja. Paikan päällä ahdisti kun tajusin että sieltä sai vain pitkän tai lyhyen menun, ja laskun maltillinenkin loppusumma oli n. 100e/hlö. Kovasti laskeskelin päässäni että riittääkö moisen paukun jälkeen omat rahat edes bussilippuunsaati loppukuun menoihin. Mies maksoi kysymättä, ja jälkeen päin ajatellen olisi ollut tosi tökeröä olla tekemättä niin, hän kyllä tiesi tulotasoni.

Niiden treffien jälkeen tarjosimme toinen toisillenne, hän useammin minulle, mutta toisaalta minä matkustin aina tapaamaan häntä, mistä syntyi jo melkoinen kuluerä kuukaudessa. Vakiinnuttuamme ja naimisiin menetyämme elämme yhteistä taloutta. Se oli mulle aluksi vaikeaa, mutta ei mieheni halua perhettä jossa hän yksin elää ihan toista tulotasoa kuin muut. Sitäpaitsi olemme molemmat samalla alalla, ja mieheni on minua paljon vanhempi, joten tiedämme hyvin että alan heittelyistä johtuen sekin päivä voi tulla kun minä elätän ja pidän huolta.

Tää on varmaan kaikki sulle ap vaikea asia ymmärtää, mutta eipä me tarvita sun hyväksyntääkään. Tässä on kyse rakkaudesta eikä kuiteista.

Kyllä miehesi varmaan kavereilleen puhuu kuinka akkaan meni taas niin perhanasti rahaa.