parisuhde, mies loukkaa ja puhuu alentavasti.
16-vuotta yhdessä, 3 lasta, omakotitalo ja on autot ym.
Eikö kuulostakin mukavalta? Lisätään siihen vielä lemmikit ja muksujen harrastukset, normiperhe eikös?
Mitäpä tapahtuu verhojen sisäpuolella? Vaimo yrittää kevyesti keskustella, no ei tarvitse. Olen niin paljon viime aikoina saanut kuunnella seuraavia lauseita 'mitä sä kyselet tyhmiä' voi v**tu mitä sä taas kommentoit' jne. Lista loppumaton.
Aika hassua, jotenkin sitä kuvittelin olevani onnellinen, mutta yhä enemmän on ero ajatukset mielessä. Alkaa pikkuhiljaa kuppi kiehahtamaan ns. Yli myös minulla. Miksi hemmetissä mun pitää kuunnella jatkuvaa valitusta, syyttelyä ja sietää toisen ikävää käytöstä?
Kulissit on ja pysyy pystyssä. Tämä sama "mukava" mies onkin töissä kuva kaveri.
Sanoinkin jo tuossa eilen, että menisi kiusaamaan jotain toista, eipä valitettavasti lähtenyt.
Kummallinen on parisuhde, toinen saa tehdä mitä haluaa ja toinen sitten työnsä lisäksi hoitaa kodin ja muksut.
Onko kenelläkään muulla tämmöstä?
Kommentit (46)
Muista ap., että sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Kukahan se teilläkin on sen hyvinvoinnin aikaansaanut?
Ja entäpä jos miehesi huomautteleekin aivan aiheellisesti?
Ihmeen keskenkasvuisia ohjeita taas... joku käskee vihjailemaan miehelle rakastajista ja vittuilemaan olan takaa, toinen kehottaa rikkomaan lakia ja syynäämään salaa puhelimesta tietoja.
Mitä helvetin väliä sillä on, onko tuollaisella mulkerolla toinen nainen? Siis loppupeleissä täysi evvk, koska mies nyt ei varmaan ole ap:n mielestä mikään kulta-aarre, jonka menettäminen särkee sydämen.
Miksi joku luulee, että vakoileminen ja kontrolloiminen lopettaa miehen vittuilun ja kylmäkiskoisuuden?
Ja tietenkään aikuinen ja päästään terve ihminen ei alennu samanlaiseen vittuiluun. Siitä ei saa aikaan mitään hyvää, ainoastaan kauhean tappelun, pahimmassa tapauksessa perheväkivaltaa.
Sen sijaan ap:n kannattaa kyllä nostaa asiallisesti kissa pöydälle ja kertoa, että miehen kommentointi on loukkaavaa, ja et halua sellaista enempää kuunnella. Kysy, mikä miestä suhteessanne rassaa ja miksi hän on ollut viime aikoina niin kärttyinen. Onko hänellä työmurheita tai onko hän rakastunut johonkuhun toiseen.
Ja tähdennä, että tahdin ON muututtava, sinua ei saa kohdella kuin eteismattoa.
Ole myös ap valmis toimenpiteisiin, jos miehen käytös ei oikene.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen keskenkasvuisia ohjeita taas... joku käskee vihjailemaan miehelle rakastajista ja vittuilemaan olan takaa, toinen kehottaa rikkomaan lakia ja syynäämään salaa puhelimesta tietoja.
Mitä helvetin väliä sillä on, onko tuollaisella mulkerolla toinen nainen? Siis loppupeleissä täysi evvk, koska mies nyt ei varmaan ole ap:n mielestä mikään kulta-aarre, jonka menettäminen särkee sydämen.
Miksi joku luulee, että vakoileminen ja kontrolloiminen lopettaa miehen vittuilun ja kylmäkiskoisuuden?
Ja tietenkään aikuinen ja päästään terve ihminen ei alennu samanlaiseen vittuiluun. Siitä ei saa aikaan mitään hyvää, ainoastaan kauhean tappelun, pahimmassa tapauksessa perheväkivaltaa.
Sen sijaan ap:n kannattaa kyllä nostaa asiallisesti kissa pöydälle ja kertoa, että miehen kommentointi on loukkaavaa, ja et halua sellaista enempää kuunnella. Kysy, mikä miestä suhteessanne rassaa ja miksi hän on ollut viime aikoina niin kärttyinen. Onko hänellä työmurheita tai onko hän rakastunut johonkuhun toiseen.
Ja tähdennä, että tahdin ON muututtava, sinua ei saa kohdella kuin eteismattoa.
Ole myös ap valmis toimenpiteisiin, jos miehen käytös ei oikene.
Kaunis ajatus, mutta samanlaisessa tilanteessa olleet tietävät, että asiallinen keskustelu ei auta, se kaikuu kuin kuuroille korville eikä muuta tilannetta mihinkään. Jos miehen käyttäytyminen olisi alunperin aikuismaista, siihen toimisi aikuismaiset vastineet ja aikuismainen puhe. Mutta koska miehen käyttäytyminen on kakaramaista, ei hän yhtäkkiä vaimon puheeksiottamisista nouse aikuiselle tasolle.
Ja vaikka en ap olekaan, niin voin vannoa, että ap on sata kertaa jo yrittänyt aikuismaisesti, rauhallisesti ja perustellen ottaa asiaa puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen keskenkasvuisia ohjeita taas... joku käskee vihjailemaan miehelle rakastajista ja vittuilemaan olan takaa, toinen kehottaa rikkomaan lakia ja syynäämään salaa puhelimesta tietoja.
Mitä helvetin väliä sillä on, onko tuollaisella mulkerolla toinen nainen? Siis loppupeleissä täysi evvk, koska mies nyt ei varmaan ole ap:n mielestä mikään kulta-aarre, jonka menettäminen särkee sydämen.
Miksi joku luulee, että vakoileminen ja kontrolloiminen lopettaa miehen vittuilun ja kylmäkiskoisuuden?
Ja tietenkään aikuinen ja päästään terve ihminen ei alennu samanlaiseen vittuiluun. Siitä ei saa aikaan mitään hyvää, ainoastaan kauhean tappelun, pahimmassa tapauksessa perheväkivaltaa.
Sen sijaan ap:n kannattaa kyllä nostaa asiallisesti kissa pöydälle ja kertoa, että miehen kommentointi on loukkaavaa, ja et halua sellaista enempää kuunnella. Kysy, mikä miestä suhteessanne rassaa ja miksi hän on ollut viime aikoina niin kärttyinen. Onko hänellä työmurheita tai onko hän rakastunut johonkuhun toiseen.
Ja tähdennä, että tahdin ON muututtava, sinua ei saa kohdella kuin eteismattoa.
Ole myös ap valmis toimenpiteisiin, jos miehen käytös ei oikene.
Ymmärräthän, että kun ap:n miehen kaltaiselta henkilöltä kysyy tilanteen rauhoituttua asiallisesti ja ystävällisesti, että mikä rassaa, onko murheita tai miksi olet ollut kärttyinen, niin tällainen henkilö ei koskaan vastaa siihen mitään. On hiljaa. Ihmettelee mistä nyt puhut, on kuin asiaa ei olisi olemassakaan. Kääntää selän. Siirtyy toiseen huoneeseen. Vaihtaa puheenaihetta. Kivahtaa, että "vi*tu älä nyt taas jaksa jankata". Raivostuu.
Vierailija kirjoitti:
Mun exä puhui aina kaikille vittumaiseen sävyyn, joten jotenkin totuin siihen suhteen alussa.. Sitten jossain vaiehessa mies alkoi puhumaan mulle yhtäkkiä tavanomaista vittumaisempaan sävyyn. Tiuski, pyöritteli silmiä, kommentoi negatiivisesti kaikkea, valitti, sanoi aina vastaan kaikessa. Summa summarum: käyttäytyi niinkuin minä olisin maailman huonoin vaimo, tyhmin ja rumin ja aivan hirveä taakka hänelle. No eipä kauaa tarvinut tuota käytöstä katsella kun selvisi että miehellä on toinen nainen. Erottiin ja nyt saa ukko vittuilla jollekin toiselle.
Se on hyvä että kerrotaan yksi puoli. En usko että ukkosi olisi toisen naisen hakenut jos olisi onnellinen sinun kanssasi. Helpompi aina syyttää muita kuin oikeasti miettiä että "Mitä minä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä minun pitäisi tehdä paremmin tulevaisuudessa?" vaan että olipa inhottava mies ja kaikki mikä väärin meni oli hänen vika koska minä olen uniikki lumihiutale jota pitää rakastaa.
MUISTAKAA ETTÄ PARISUHTEESEEN TARVITAAN KAKSI IHMISTÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun exä puhui aina kaikille vittumaiseen sävyyn, joten jotenkin totuin siihen suhteen alussa.. Sitten jossain vaiehessa mies alkoi puhumaan mulle yhtäkkiä tavanomaista vittumaisempaan sävyyn. Tiuski, pyöritteli silmiä, kommentoi negatiivisesti kaikkea, valitti, sanoi aina vastaan kaikessa. Summa summarum: käyttäytyi niinkuin minä olisin maailman huonoin vaimo, tyhmin ja rumin ja aivan hirveä taakka hänelle. No eipä kauaa tarvinut tuota käytöstä katsella kun selvisi että miehellä on toinen nainen. Erottiin ja nyt saa ukko vittuilla jollekin toiselle.
Se on hyvä että kerrotaan yksi puoli. En usko että ukkosi olisi toisen naisen hakenut jos olisi onnellinen sinun kanssasi. Helpompi aina syyttää muita kuin oikeasti miettiä että "Mitä minä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä minun pitäisi tehdä paremmin tulevaisuudessa?" vaan että olipa inhottava mies ja kaikki mikä väärin meni oli hänen vika koska minä olen uniikki lumihiutale jota pitää rakastaa.
MUISTAKAA ETTÄ PARISUHTEESEEN TARVITAAN KAKSI IHMISTÄ.
Petetty ei ole syyllinen pettämiseen. Jos suhde on onneton, niin tulee erota ennen kuin pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen keskenkasvuisia ohjeita taas... joku käskee vihjailemaan miehelle rakastajista ja vittuilemaan olan takaa, toinen kehottaa rikkomaan lakia ja syynäämään salaa puhelimesta tietoja.
Mitä helvetin väliä sillä on, onko tuollaisella mulkerolla toinen nainen? Siis loppupeleissä täysi evvk, koska mies nyt ei varmaan ole ap:n mielestä mikään kulta-aarre, jonka menettäminen särkee sydämen.
Miksi joku luulee, että vakoileminen ja kontrolloiminen lopettaa miehen vittuilun ja kylmäkiskoisuuden?
Ja tietenkään aikuinen ja päästään terve ihminen ei alennu samanlaiseen vittuiluun. Siitä ei saa aikaan mitään hyvää, ainoastaan kauhean tappelun, pahimmassa tapauksessa perheväkivaltaa.
Sen sijaan ap:n kannattaa kyllä nostaa asiallisesti kissa pöydälle ja kertoa, että miehen kommentointi on loukkaavaa, ja et halua sellaista enempää kuunnella. Kysy, mikä miestä suhteessanne rassaa ja miksi hän on ollut viime aikoina niin kärttyinen. Onko hänellä työmurheita tai onko hän rakastunut johonkuhun toiseen.
Ja tähdennä, että tahdin ON muututtava, sinua ei saa kohdella kuin eteismattoa.
Ole myös ap valmis toimenpiteisiin, jos miehen käytös ei oikene.
Ymmärräthän, että kun ap:n miehen kaltaiselta henkilöltä kysyy tilanteen rauhoituttua asiallisesti ja ystävällisesti, että mikä rassaa, onko murheita tai miksi olet ollut kärttyinen, niin tällainen henkilö ei koskaan vastaa siihen mitään. On hiljaa. Ihmettelee mistä nyt puhut, on kuin asiaa ei olisi olemassakaan. Kääntää selän. Siirtyy toiseen huoneeseen. Vaihtaa puheenaihetta. Kivahtaa, että "vi*tu älä nyt taas jaksa jankata". Raivostuu.
Näin.
Kommunikaarion parantaminen auttaa tasaveroisessa suhteessa, jos molemmilla on tahto ymmärtää toista.
Kun toinen tahallaan alistaa ja käyttää henkistä väkivaltaa, niin puhuminen on yhtä tyhjän kanssa. Mies on silloin tietoisesti valinnut käytöksensä ja sillä on ihan tietoinen tarkoitus eli nostaa itseään alentamalla toista.
Valitan mutta uskon sellaisen kokeneena että vain ero auttaa.
Lähtisin kävelemään. Jätin vittumaisen exän Ja päivääkään en ole katunut. Itsetunto koheni, terveys samoin, reaktiivinen masennus parani. Tajusin, että miehen teinimäinen piilovittuilu, nävintä ja väheksyminen oli hitaasti tuhoamassa minut. Onneksi lähdin ajoissa.
Kuinka ollakaan exä palasi maanittelemaan takaisin, mutta pysyin lujana. Parempi yksin kuin huonossa suhteessa.
Ihminen, jolla on hyvä ja terve itsetunto, osaa käsitellä omia tunteitaan ja on tasapainoinen ja onnellinen, ei koskaan koe tarvetta piilovittuilla tai nälviä tai alistaa. Sellainen käyttäytyminen ei tule edes mieleen. Miettikääpä siitä, millaisia ihmisiä on ne jotka piilovittuilevat ja alistavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen keskenkasvuisia ohjeita taas... joku käskee vihjailemaan miehelle rakastajista ja vittuilemaan olan takaa, toinen kehottaa rikkomaan lakia ja syynäämään salaa puhelimesta tietoja.
Mitä helvetin väliä sillä on, onko tuollaisella mulkerolla toinen nainen? Siis loppupeleissä täysi evvk, koska mies nyt ei varmaan ole ap:n mielestä mikään kulta-aarre, jonka menettäminen särkee sydämen.
Miksi joku luulee, että vakoileminen ja kontrolloiminen lopettaa miehen vittuilun ja kylmäkiskoisuuden?
Ja tietenkään aikuinen ja päästään terve ihminen ei alennu samanlaiseen vittuiluun. Siitä ei saa aikaan mitään hyvää, ainoastaan kauhean tappelun, pahimmassa tapauksessa perheväkivaltaa.
Sen sijaan ap:n kannattaa kyllä nostaa asiallisesti kissa pöydälle ja kertoa, että miehen kommentointi on loukkaavaa, ja et halua sellaista enempää kuunnella. Kysy, mikä miestä suhteessanne rassaa ja miksi hän on ollut viime aikoina niin kärttyinen. Onko hänellä työmurheita tai onko hän rakastunut johonkuhun toiseen.
Ja tähdennä, että tahdin ON muututtava, sinua ei saa kohdella kuin eteismattoa.
Ole myös ap valmis toimenpiteisiin, jos miehen käytös ei oikene.
Ymmärräthän, että kun ap:n miehen kaltaiselta henkilöltä kysyy tilanteen rauhoituttua asiallisesti ja ystävällisesti, että mikä rassaa, onko murheita tai miksi olet ollut kärttyinen, niin tällainen henkilö ei koskaan vastaa siihen mitään. On hiljaa. Ihmettelee mistä nyt puhut, on kuin asiaa ei olisi olemassakaan. Kääntää selän. Siirtyy toiseen huoneeseen. Vaihtaa puheenaihetta. Kivahtaa, että "vi*tu älä nyt taas jaksa jankata". Raivostuu.
Näin.
Kommunikaarion parantaminen auttaa tasaveroisessa suhteessa, jos molemmilla on tahto ymmärtää toista.
Kun toinen tahallaan alistaa ja käyttää henkistä väkivaltaa, niin puhuminen on yhtä tyhjän kanssa. Mies on silloin tietoisesti valinnut käytöksensä ja sillä on ihan tietoinen tarkoitus eli nostaa itseään alentamalla toista.
Valitan mutta uskon sellaisen kokeneena että vain ero auttaa.
Kyse on miehen puolelta valtapelistä, jossa hän on tarkoituksella valinnut itselleen alistajan roolin, ja ajattelee voittavansa vallan alistamalla. Asiallinen tasavertainen kommunikaatio ei kuulu valtapeliin, ja siksi mies ei siihen mitenkään reagoi. Hän pelaa peliään, jossa on pelin säännöt ja pelinappulat. Kommunikaatio ei ole pelin osa millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun exä puhui aina kaikille vittumaiseen sävyyn, joten jotenkin totuin siihen suhteen alussa.. Sitten jossain vaiehessa mies alkoi puhumaan mulle yhtäkkiä tavanomaista vittumaisempaan sävyyn. Tiuski, pyöritteli silmiä, kommentoi negatiivisesti kaikkea, valitti, sanoi aina vastaan kaikessa. Summa summarum: käyttäytyi niinkuin minä olisin maailman huonoin vaimo, tyhmin ja rumin ja aivan hirveä taakka hänelle. No eipä kauaa tarvinut tuota käytöstä katsella kun selvisi että miehellä on toinen nainen. Erottiin ja nyt saa ukko vittuilla jollekin toiselle.
Se on hyvä että kerrotaan yksi puoli. En usko että ukkosi olisi toisen naisen hakenut jos olisi onnellinen sinun kanssasi. Helpompi aina syyttää muita kuin oikeasti miettiä että "Mitä minä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä minun pitäisi tehdä paremmin tulevaisuudessa?" vaan että olipa inhottava mies ja kaikki mikä väärin meni oli hänen vika koska minä olen uniikki lumihiutale jota pitää rakastaa.
MUISTAKAA ETTÄ PARISUHTEESEEN TARVITAAN KAKSI IHMISTÄ.
Juuri tämänkaltaisten idioottimaisten ajatusten takia esim. narsistit pystyvät jatkamaan käytöstään liian kauan. "Riitaan tarvitaan kaksi."
"Mitä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä täytyy tehdä paremmin tulevaisuudessa?" Vastaukseni: Välttää ja jättää samantien miehet, jotka osoittavat merkkejä luuserimaisuudesta. Ajatella että olipa inhottava mies, minua ei kohdella noin, sillä olen uniikki ja ihana ihminen joka ansaitsee kunnioitusta. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun exä puhui aina kaikille vittumaiseen sävyyn, joten jotenkin totuin siihen suhteen alussa.. Sitten jossain vaiehessa mies alkoi puhumaan mulle yhtäkkiä tavanomaista vittumaisempaan sävyyn. Tiuski, pyöritteli silmiä, kommentoi negatiivisesti kaikkea, valitti, sanoi aina vastaan kaikessa. Summa summarum: käyttäytyi niinkuin minä olisin maailman huonoin vaimo, tyhmin ja rumin ja aivan hirveä taakka hänelle. No eipä kauaa tarvinut tuota käytöstä katsella kun selvisi että miehellä on toinen nainen. Erottiin ja nyt saa ukko vittuilla jollekin toiselle.
Se on hyvä että kerrotaan yksi puoli. En usko että ukkosi olisi toisen naisen hakenut jos olisi onnellinen sinun kanssasi. Helpompi aina syyttää muita kuin oikeasti miettiä että "Mitä minä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä minun pitäisi tehdä paremmin tulevaisuudessa?" vaan että olipa inhottava mies ja kaikki mikä väärin meni oli hänen vika koska minä olen uniikki lumihiutale jota pitää rakastaa.
MUISTAKAA ETTÄ PARISUHTEESEEN TARVITAAN KAKSI IHMISTÄ.
Juuri tämänkaltaisten idioottimaisten ajatusten takia esim. narsistit pystyvät jatkamaan käytöstään liian kauan. "Riitaan tarvitaan kaksi."
"Mitä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä täytyy tehdä paremmin tulevaisuudessa?" Vastaukseni: Välttää ja jättää samantien miehet, jotka osoittavat merkkejä luuserimaisuudesta. Ajatella että olipa inhottava mies, minua ei kohdella noin, sillä olen uniikki ja ihana ihminen joka ansaitsee kunnioitusta. ;)
Se että riitaan tarvitaan aina kaksi, on vanha hölmö sananlasku. Se ei pidä paikkaansa. On paljon ihmisiä, jotka pistävät pystyyn riidan oman pahan olonsa takia, ilman että se toinen olisi tehnyt mitään pahaa.
Katselin puoli vuotta tuollaista haukkujaa ja lyttääjää. Pari ekaa kuukautta oli oikein mukava, arvostava, kohtelias ja ystävällinen. Sitten yhtäkkiä se alkoi. Sellainen negaaminen, vähättely ja haukkuminen. No, onneksi olen itsekin aika kovapää ja sanavalmis etten sellaiseen kohteluun alistunut sen kauempaa. Muutamat töksäytykset sain sanottua, mutta sitten en jaksanut enää riidellä, joten ohi oli. Kumma, kun kinui vielä takaisin usean kuukauden jälkeenkin, vaikka olinkin niin kuvottava, vammainen ja yksinkertainen, kun en saanut hänen hienoa telkkariaan toimimaan.
Minusta tuollaisessa suhteessa ei ole hyvä pysyä, eikä varsinkaan lasten vuoksi: en haluaisi, että tyttäreni oppisi, että naisena kuuluu ottaa vastaan tuollaista käytöstä, tai että poikani oppisi, että noin on ok kohdella naista.
Ymmärrän, että tuollaisen keskustelukumppanin kanssa on vaikea istua alas ja ottaa ongelmaa esiin aikuismaisesti, mutta suosittelisin, ap, sinun toimivan silti niin. Kerro hänelle, että tämän ongelman vuoksi harkitset eroa, ja että haluaisit löytää ratkaisun tilanteeseen. On täysin todennäköistä, että mies sivuuttaa ongelman sinua vähätellen ja vetäytyy - mutta siinä tapauksessahan sinulle on täysin selvää, mitä on odotettavissa, jos jatkat kaikesta huolimatta miehesi kanssa. Se olisi nimittäin seuraavat 16 vuotta samanlaista alistamista ja lapsentasoista ongelmanratkaisua, ellei mies satu itse kyllästymään kuvioon ensin. Ja bonuksena lapset tulevat todennäköisesti viemään juuri nämä mallit omiin parisuhteisiinsa.
Olenko muuten ainoa, jonka mielestä tuo puhelimen ratsaus ja mahdollisen pettämisen selvitys on tilanteeseen nähden toissijaista? Tarkoitan siis sitä, että mieshän kohtelee ap:ta huonosti jo nyt, ja mahdollinen pettäminen olisi vain yksi lisä jo muutenkin tosi ongelmalliseen suhteeseen. Jos nimittäin selviäisi, että mies ei pettäisi, tulisiko ap:n siinä tapauksessa vain hyväksyä miehen käytös siksi, kun on tämä sentään uskollinen? Tai antaisiko miehen mahdollinen uskottomuus vasta sen "luvan" lähteä huonosta suhteesta, vaikka siinä suhteessa olisi voinut huonosti jo kaikessa muussakin mielessä?
Toivottavasti joku ymmärsi pointin. En hyväksy pettämistä, mutta kun pettää voi muullakin tavoin kuin makaamalla toisen kanssa. Toisen kohtelu täydellisenä roskana parisuhteessa on mielestäni yhtä lailla pettämistä, jos ei fyysistä niin ainakin niiden kolmen kovan, eli rakkauden, kunnioituksen ja luottamuksen.
No, jos se oliskin niin, että herra toisi sen leivän pöytään. Valitettavasti oma palkkani parempi, joten eipä oo kyse nyt raha-asiasta.
Niin, jotenkin sitä toivoisi, että oliskin sitten syy vaikka toinen nainen. Saisi konkreettisen syyn lähteä.
Kaikki kettuilu olisi niin oikeutettua, jos olisi joku syy siihen. Mutta kun ei voi edes kissaa sanoa, ettei toinen hermostu.
Kuka jaksaa elää varpaillaan joka sanaa/ lausetta jatkuvasti varoen?
On tämä tilanne jo vuosia kestänyt, mutta välillä nämä jutut unohtaa kun menee ns. Paremmin sun muutamia päiviä/ viikkoja.
Nyt vaan lasten kuullen alkanut niin paljon minua mollaamaan, kiroilemaan jne. Että tuntuu järki ja arvostelukyky olevan ukolla pahasti hakusessa.
Ja kyllä, olen katsonut itkuisin silmin viimeksi eilen peiliin ja miettinyt mikä minussa on vialla.
onnellinen perhe kirjoitti:
No, jos se oliskin niin, että herra toisi sen leivän pöytään. Valitettavasti oma palkkani parempi, joten eipä oo kyse nyt raha-asiasta.
Niin, jotenkin sitä toivoisi, että oliskin sitten syy vaikka toinen nainen. Saisi konkreettisen syyn lähteä.
Kaikki kettuilu olisi niin oikeutettua, jos olisi joku syy siihen. Mutta kun ei voi edes kissaa sanoa, ettei toinen hermostu.
Kuka jaksaa elää varpaillaan joka sanaa/ lausetta jatkuvasti varoen?
On tämä tilanne jo vuosia kestänyt, mutta välillä nämä jutut unohtaa kun menee ns. Paremmin sun muutamia päiviä/ viikkoja.
Nyt vaan lasten kuullen alkanut niin paljon minua mollaamaan, kiroilemaan jne. Että tuntuu järki ja arvostelukyky olevan ukolla pahasti hakusessa.
Ja kyllä, olen katsonut itkuisin silmin viimeksi eilen peiliin ja miettinyt mikä minussa on vialla.
Sinullahan on jo täysin konkreettinen syy lähteä! Vai onko kunnioituksen puute, alituinen loukkaaminen ja toisen reaktioiden pelkääminen ja varpaisillaan olo jotenkin vähäisempi syy kuin mikään muu?
Ja mitä olen näitä tarinoita tässä keskustelussa lukenut, todennäköisesti sinussa ei ole mitään vikaa, pikemminkin päinvastoin: sinähän olet aivan täydellinen alistettava miehelle, joka saa syystä tai toisesta tyydytystä siitä, että saa sinua loukata päivittäin. Kypsä ihminen ei yksinkertaisesti ole parisuhteessa sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voi hengittää samaa ilmaa - joten jotakinhan mies suhteestanne saa, jos hän kerran siinä vuosi toisensa jälkeen on. Kysymys vain kuuluu, haluatko sinä olla kenellekään tällainen vastinpari, kun voisit saada sekä itsellesi kunnioittavan puolison, että lapsillesi jonkinlaisen toisen esimerkin kuin tämä nykyinen?
Vierailija kirjoitti:
Mun exä puhui aina kaikille vittumaiseen sävyyn, joten jotenkin totuin siihen suhteen alussa.. Sitten jossain vaiehessa mies alkoi puhumaan mulle yhtäkkiä tavanomaista vittumaisempaan sävyyn. Tiuski, pyöritteli silmiä, kommentoi negatiivisesti kaikkea, valitti, sanoi aina vastaan kaikessa. Summa summarum: käyttäytyi niinkuin minä olisin maailman huonoin vaimo, tyhmin ja rumin ja aivan hirveä taakka hänelle. No eipä kauaa tarvinut tuota käytöstä katsella kun selvisi että miehellä on toinen nainen. Erottiin ja nyt saa ukko vittuilla jollekin toiselle.
Meillä myös näin ja syy toinen nainen. Lapsia tapaa jonkun kerran vuodessa. Lapset inhoaa uutta naista.
Olet oikeassa. Mutta turha haaveilla suhteesta jossa ollaan samalla puolella, jos fakta on se että toinen nälvii ja alistaa. Tilanne ei odottamalla tai haaveilulla muutu. Kannattaa hyväksyä ikävät tosiasiat. Ratkaisu voi löytyä eroamisesta, siitä että näyttää ettei alistu moiseen, siitä että asettaa rajat. Sota on kurja tila, mutta se on käytävä, jos ei halua erota.