Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä pelokkaasta koirasta kerrostalossa!
25.08.2016 |
Asun siis kerrostalossa ja mulla on 5v bittimix narttu. Koirani on pelännyt koko ikänsä vieraita ihmisiä ulkona ja reagoi näihin räyhäämällä. (Joka päivä ollaan työstetty asiaa)
Asuntoni parveke on sisäpihalle ja eilen koirani ollessa parvekkeella kuulin kun pari lasta puhui koirastani ja toinen sanoi etten pidä huolta koirastani enkä ulkoiluta sitä. Olen ollut viimeiset kaksi vuotta työttömänä ja koirani ihmispelosta johtuen ollaan käyty pitkät lenkit illalla/yöllä kun ei ole niin paljoa ihmisiä ulkona. Päivisin kun käydään pissalenkillä on muutaman kerran nämä lapset tulleet juosten kohti ja huutaneet saako silittää. Olen kieltänyt varmaan kymmenen kertaa näitä lapsia että ei saa koirani pelkää. Jos näiden lasten vanhemmat ovat olleet pihalla he lähtevät juoksemaan lasten luo ja huutavat että pois sen koiran luonta!!
Kun vien koirani ulos kartan kaikki ihmiset sen verran kaukaa ettei koira reagoi niihin ja näin oppisi ettei hätää ole mutta nämä juoksiat ja huutajat aiheuttavat paljon takapakkia. Vuosien varrella ollaan edistytty kuitenkin jo paljon (koira tuli mulle n. Vuoden iässä)
Mitä mieltä te olette? Kannattaako mun vain suosiolla muuttaa muualle koiran kanssa jossa saadaan olla rauhassa vai kannattaako jatkaa harjoittelua?
Kotona tuttujen ihmisten kanssa koira on ihan rauhallinen ja tyytyväinen.
tämän päivän pissalenkki oli yhtä helvettiä mulle ja koiralle joka kusi alleen kun pelästyi pyöräilijää
Kommentit (12)
Tai kannattaisko koira vaan lopettaa? Mitä elämää jatkuva pelko on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin hermoheikko piski pitää lopettaa. Ei ole yhteiskunta kelpoinen. Puree vielä jotakin kun flippaa pelosta.
Ootteko nyt oikeesti tuota mieltä vai haluatteko vain olla ilkeitä? Koira on muuten täysin terve ja aivan ihana mutta ulkona vieraat kohti tulevat ihmiset pelottaa. Koira oli palautettu takaisin mistä oli haettukin kuulemma muuttuneen elämäntilanteen vuoksi mutta jotain toista kautta oli kuultu että koiraa olisi hakattu eikä juurikaan käytetty ulkona mutten tiedä onko totta. Ollaan edistytty lähtötilanteesta jo todella paljon jolloin koira oli todella epävarma jo pelkästään ulkona olemisesta. Nykyisin lenkit sujuvat muuten hyvin mutta vastaan tulevat pelottavat ja ennen kuin koira jännittyy käännytään joko takaisinpäin tai jos mahdollista kierretään vähän kauempaa jolloin koira kävelee ohi hyvin.
Tarvitsisin oikeita neuvoja enkä pelkkää piruilua!
Minulla on saksanpaimenkoira jota pahoinpideltiin entisessä kodissaan eikä sosiaalistettu ollenkaan. Olen saanut sen koulutettua siihen pisteeseen, että se ei välitä enää ohi menevistä ihmisistä tai koirista ollenkaan, mutta jos tuntemattomat yrittävät "iholle" niin sitten saattaa haukahtaa ja joudun kertomaan lähentelijälle että koira on arka eikä siihen saa koskea.
Tämä koira ainakin pärjää todella hyvin kerrostalossa, eikä enää edes välitä rappukäytävästä tulevista äänistä. Vuosia kouluttamiseen ja totuttamiseen meni, mutta kyllä se myös kannatti. Jatkamme vielä koiran kanssa harjoittelua/totuttautumista ihmisiin vaikka se jo pärjääkin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on saksanpaimenkoira jota pahoinpideltiin entisessä kodissaan eikä sosiaalistettu ollenkaan. Olen saanut sen koulutettua siihen pisteeseen, että se ei välitä enää ohi menevistä ihmisistä tai koirista ollenkaan, mutta jos tuntemattomat yrittävät "iholle" niin sitten saattaa haukahtaa ja joudun kertomaan lähentelijälle että koira on arka eikä siihen saa koskea.
Tämä koira ainakin pärjää todella hyvin kerrostalossa, eikä enää edes välitä rappukäytävästä tulevista äänistä. Vuosia kouluttamiseen ja totuttamiseen meni, mutta kyllä se myös kannatti. Jatkamme vielä koiran kanssa harjoittelua/totuttautumista ihmisiin vaikka se jo pärjääkin hyvin.
Hienoa että oot antanut hyvän kodin kaltoinkohdellulle koiralle!
Osaatko antaa mitään käytännön vinkkejä? Oletko koskaan pelännyt että koirasi olisi purrut tai purisi ketään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on saksanpaimenkoira jota pahoinpideltiin entisessä kodissaan eikä sosiaalistettu ollenkaan. Olen saanut sen koulutettua siihen pisteeseen, että se ei välitä enää ohi menevistä ihmisistä tai koirista ollenkaan, mutta jos tuntemattomat yrittävät "iholle" niin sitten saattaa haukahtaa ja joudun kertomaan lähentelijälle että koira on arka eikä siihen saa koskea.
Tämä koira ainakin pärjää todella hyvin kerrostalossa, eikä enää edes välitä rappukäytävästä tulevista äänistä. Vuosia kouluttamiseen ja totuttamiseen meni, mutta kyllä se myös kannatti. Jatkamme vielä koiran kanssa harjoittelua/totuttautumista ihmisiin vaikka se jo pärjääkin hyvin.
Hienoa että oot antanut hyvän kodin kaltoinkohdellulle koiralle!
Osaatko antaa mitään käytännön vinkkejä? Oletko koskaan pelännyt että koirasi olisi purrut tai purisi ketään?
En ole pelännyt koiran purevan, mutta en ole myöskään pakottanut koiraa sellaiseen tilanteeseen. Koirat kyllä varoittavat ennen puremista, jos osaat koiran eleitä lukea.
Oman koiran kanssa aloitettiin ihan sillä, että mentiin syrjäiseen paikkaan istuskelemaan ja katselemaan ihan rauhassa. Paljon rapsutteluja ja kehuja kun koira on rauhassa ja rauhallista juttelua. Onnistuimme löytämään syrjässä olevan penkin, josta näki ohi kulkevat ihmiset, mutta oltiin tarpeeksi kaukana, jotta koira ei mennyt paniikkiin. Jos koirasi ei mene liian lukkoon, vaan kykenee syömään nameja, niin ota niitä paljon mukaan ja vaikka koiran lempi lelu myös.
Tärkeintä on edetä hitaasti ja välttää tilanteita joista voi koitua takapakkia.
Jatka vaan harjoittelua. Ja palkitse runsaasti aina onnistumisista, niin koira saa onnistumisen elämyksiä arjeessaan.
Itselläni on myös parhaillaan vähän haastavampi totutettava. Maalla asuva sukulainen, juoppo mies, otti susihybridin, ajatellen että on hienoa että on kova koira, osin susi oikein. No, eipä se ollut kova vaan äärimmäisen arka (villieläimen perimä tekee sitä usein), ja niinpä sukulainen aikoi lopettaa koiran ampumalla. Mainitsi mulle kuitenkin siitä että jos minä olisin kiinnostunut, ja minä otin koiran.
Tässähän sitä on totuteltu hiljalleen elämään ympärillä. Koira on tosiaan asunut Huittisten maaseudulla ennen, ja minä asun Helsingissä, en keskustassa mutta Kehä 1 sisäpuolella. Naksutinkoulutusmenetelmällä on tässä totuteltu kaikkeen, runsaasti palkiten aina kun koira ei pelosta pissaa alleen tai räyhää. Koulutan myös koiralle tokoliikkeitä ihan siksi, että se saisi kivoja yhdessä tekemisen elämyksiä ja että pääsisi useammin palkitsemaan onninstuneista suorituksista.
Asun kerrostalossa,m utta siihen koira on yllättäen jo tottunut täysin. Sälekaihtimet pidän työpäivät kiinni, koska muuten koira voi haukkua ohikulkijoita jotka näkee ikkunasta (asun maan tasossa). Lenkeillä on vaikeampaa kun on niin paljon pyöräilijöitä, rullalautailijoita, hölkkääjiä, ja jopa irtokoiria. Mutta kyllä tässä paljon jo on edistytty, ja koira alkaa jo luottaa että ei sen tarvitse pelosta räyhätä, että emäntä kyllä puolustaa jos täytyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saavatko työttömät yksineläjät siis niin paljon rahaa, että on varaa elättää isokokoista koiraakin?
Vierailija kirjoitti:
Jatka vaan harjoittelua. Ja palkitse runsaasti aina onnistumisista, niin koira saa onnistumisen elämyksiä arjeessaan.
Itselläni on myös parhaillaan vähän haastavampi totutettava. Maalla asuva sukulainen, juoppo mies, otti susihybridin, ajatellen että on hienoa että on kova koira, osin susi oikein. No, eipä se ollut kova vaan äärimmäisen arka (villieläimen perimä tekee sitä usein), ja niinpä sukulainen aikoi lopettaa koiran ampumalla. Mainitsi mulle kuitenkin siitä että jos minä olisin kiinnostunut, ja minä otin koiran.
Tässähän sitä on totuteltu hiljalleen elämään ympärillä. Koira on tosiaan asunut Huittisten maaseudulla ennen, ja minä asun Helsingissä, en keskustassa mutta Kehä 1 sisäpuolella. Naksutinkoulutusmenetelmällä on tässä totuteltu kaikkeen, runsaasti palkiten aina kun koira ei pelosta pissaa alleen tai räyhää. Koulutan myös koiralle tokoliikkeitä ihan siksi, että se saisi kivoja yhdessä tekemisen elämyksiä ja että pääsisi useammin palkitsemaan onninstuneista suorituksista.
Asun kerrostalossa,m utta siihen koira on yllättäen jo tottunut täysin. Sälekaihtimet pidän työpäivät kiinni, koska muuten koira voi haukkua ohikulkijoita jotka näkee ikkunasta (asun maan tasossa). Lenkeillä on vaikeampaa kun on niin paljon pyöräilijöitä, rullalautailijoita, hölkkääjiä, ja jopa irtokoiria. Mutta kyllä tässä paljon jo on edistytty, ja koira alkaa jo luottaa että ei sen tarvitse pelosta räyhätä, että emäntä kyllä puolustaa jos täytyy!
Noin se juuri on, eli koira reagoi ulkoiluttajansa tunteisiin ja jos ulkoiluttaja on reissussa itsevarma ja peloton, niin silloin koirankin on helpompi olla sitä.
Aloittajan kannattaisi ehkä antaa koiransa välillä jollekulle itsevarmalle ulkoilutettavaksi, mikä muuttaisi hiukan tilannetta ja koira tajuaisi että reissuilla voi olla ihan turvassa. Sitten kun omistaja näkeee että reissut voivat sujua, niin hänellä on itsellään varmempi tunne noilla reissuilla ja koiran pitäisi sitten havaita tuo positiivinen tunne ja reagoida sen mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuta kuin että tuollaiset räyhäkoirat on ihan hemmetin ärsyttäviä kaupunkiolosuhteissa. Asun lähiössä, jossa tuntuu että kaikki koirat saa hepulin nähdessään vieraita tai kohdatessaan toisia koiria, joka helvetin päivä ja yö on rähinät meneillään (kuulen neljänteen kerrokseen kun sisäpihalla tai viereisellä kadulla ulkoilutetaan näitä räksyttäjiä) ja kotonakin haukutaan kaikkea rappukäytävässä liikkuvaa.
Pidän eläimistä, mutta olen alkanut kallistumaan siihen suuntaan, että kerrostaloihin ei tarvitsisi koiria ottaa, ainakaan hermoheikkoja joka inahduksen räksyttäjiä!
Tuo penkki juttu oli hyvä idea heti tuli mieleen yksi penkki joka on pienen nurmikon päässä pyörätiestä! Kiitos!
En anna koiraa minnekään sillä olen tehnyt älyttömän työn jotta koira tottuu ja luottaa minuun ja ystäviini (joilla ei ole kokemusta eikä mielenkiintoa koiriin) enkä muutenkaan alkaisi stressaamaan koiraa antamalla sitä taas uuden ihmisen hoitoon.
Koira osaa paljon "turhia" temppuja joita olen aivojumppana sille opettanut on todella nopea ja halukas oppimaan sekä peruskäskyt joita toistetaan paljon kotona ja ulkona.
Ymmärrän kyllä hyvin että räksyttävä koira on naapureista ärsyttävä mutta siksi juuri yritän opettaa koiraa tottumaan ja olemaan. Ei se ole meistäkään kivaa että toinen pelkää.
Kertokaa ihmeessä omia neuvoja ja kokemuksia!
Luonta?